Osallisuudesta kohti demokratiaa – mikä on järjestöjen osa?

Marion Fields, tutkija ja asiantuntija Kansalaisyhteiskunta ja demokratia -kirjoitussarjan kirjoittajakuvassa.

Etusivu / Artikkelit / Osallisuudesta kohti demokratiaa – mikä on järjestöjen osa?
Artikkelin kirjoittajan kuva, jossa hän katsoo suoraan kameraan.

Marion Fields on asiantuntijana Opintokeskus Siviksessä työskentelevä valtiotieteen tohtori. Alla esitellyssä Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa hän työskenteli tutkijana. Marion on työssään erityisen kiinnostunut järjestöllisen osaamisen tulevaisuudesta ja ennakoinnista, demokratiataidoista, vaikuttavuudesta ja kestävyydestä.

Tämä kirjoitus on osa moniäänistä artikkelisarjaa teemalla Kansalaisyhteiskunta ja demokratia, joka käsittelee yleistä eurooppalaista ja myös Suomessa tapahtuvaa demokratian heikentämistä. Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta SOSTEn kantaa.


Järjestö voi toiminnallaan edistää osallisuutta merkittävästi, mutta sen on käännettävä kriittinen katse omaan toimintakulttuuriinsa. Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa (ESR+, 2024–26) edistimme Opintokeskus Siviksessä osallisuuden ja tulevaisuusajattelun yhteyttä toteuttamalla työpajoja, valmennuksia, koulutusta ja tutkimusta. Järjestöissä osallisuuden edistäminen on parhaimmillaan demokratiateko, josta hyötyvät sekä järjestö, yksilö että yhteiskunta.

Pärjäämisestä vaikuttamiseen – rakentaako toiminta osallisuutta monipuolisesti?

Kirjallisuuden, aiemman työmme ja ryhmähaastattelujen valossa määrittelimme, että järjestöissä osallisuus tarkoittaa yhteisöllisyyttä, vaikuttamista, yksilön pärjäämisen tukemista ja tiedon välittämistä eri suuntiin. Yhdistys tai järjestö edistää osallisuutta kahdesta näkökulmasta. Erityisesti sote-järjestöjen työssä korostuu haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttaminen ja heidän puolestaan puhuminen. Toisaalta kaikilla organisaatioilla on mahdollisuus edistää kuulumista yhteisöön ja kykyä yhteiseen päätöksentekoon siten, että ne viestivät osallistavasti, kuulevat jäseniään ja suhtautuvat jäsendemokratiaan avoimen kokeilevasti.

Järjestöjen osallisuutta vahvistaviin koulutuksiin keskittynyt tutkimustyöni osoitti, että koulutus koskee erityisesti yksilön pärjäämistä: toimintakyvyn vahvistamista ja elämänhallinnan taitoja. Tiedon jakamisen, vaikuttamisen ja muiden demokratiataitojen yhteinen opiskelu nojaa yhdistyksen tai järjestön toimintakulttuuriin ja saattaa olla näkymätöntä.

Tunteista osallistumiseen

Tutkimuksen perusteella uskon, että tulevaisuuden järjestökoulutus keskittyy vahvistamaan vapaaehtoisten kykyä tukea muiden osallisuutta esimerkiksi vertaistuen kautta. Vapaaehtoisten odotetaan saavan valmiuksia, joiden avulla he voivat kohdata erilaisia ihmisiä ja vaikuttaa positiivisesti heidän tunne-elämäänsä ja yhteenkuulumisen kokemukseensa. Osallisuuden demokratianäkökulmasta toivoisin, että järjestöt kiinnittäisivät enemmän huomiota vapaaehtoisten kykyyn vahvistaa myös toimijuutta ja muita demokratiataitoja.

Yhdistykset ja järjestöt jalostavat toiminnallaan yhteenkuuluvuudesta osallistumista ja osallisuutta. Ne voivat kuitenkin myös estää sitä. Hankkeeseen osallistuneet toimijat esimerkiksi oivalsivat, että palautteeseen ei aina vastata tarpeeksi selkeästi, jolloin sen antajalle voi jäädä tunne, ettei hänen ajatuksillaan ole väliä.

Osallistumista voivat estää byrokraattiset rakenteet ja valta-asetelmat. Toisaalta jo vertaisryhmätoiminnan kaltainen yhteisöllisyys laajentaa yhteistä päätöksentekoa. Mutta kantaako yksilön ääni vertaisryhmästä laajemmalle? Järjestöjen on syytä tarkastella päätöksentekoa ja siihen liittyviä valtarakenteita kriittisesti ja avata vuosikokousten lisäksi uusia väyliä jäsenten kuulemiselle.

Osallisuudesta järjestödemokratiaan uudessa todellisuudessa

Sanotaan, että järjestöjen toiminnan tulee olla eettistä ja läpinäkyvää, jotta vaikuttaminen olisi uskottavaa. Läpinäkyvyys koskee myös osallisuuden kokemusta ja siitä kumpuavaa yhteistä päätöksentekoa. Erityisesti sote-alan järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia ja -kykyä on koeteltu viime aikoina. Ne nojaavatkin entistä enemmän vapaaehtoisiinsa ja jäseniinsä sekä heidän osaamiseensa.  

Yhdistyksen tai järjestön hallitus on jäsendemokratian ytimessä. Vaikka jäsendemokratiaan liittyvän osaamisen merkitys on Siviksen osaamistarvekyselyissä viime vuosina korostunut aiempaa vähemmän, aineiston perusteella luottamusjohto erityisesti liittotasolla on siitä edelleen muita toimijoita kiinnostuneempi. Kannustan osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta myös paikallisyhdistyksiä etsimään uusia tapoja tehdä yhteisöllisesti päätöksiä ja kuulla palautetta, sillä osallisuutta vahvistavat kohtaamiset syntyvät erityisesti ruohonjuuritasolla. Onnistunut vaikuttamiskokemus omassa yhdistyksessä voi rohkaista laajempaan yhteiskunnallisuuteen.

Hankkeessa pohdimme osallisuuden tulevaisuutta. Jäsenyyden käsite on järjestöissä murroksessa ja esimerkiksi vapaaehtoisista yhä suurempi osa ei ole jäseniä. Heidänkin pitäisi saada osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja kokea osallisuutta yhteisössä. Heistä voi tulla vaikuttamisesta kiinnostuneita jäseniä. Voisiko lupaus yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta olla jopa jäsenhankinnan valttikortti?

Toimintakulttuuri kuntoon osallisuuden tähden

Hankkeessamme kävi selvästi ilmi, että järjestöjen kyky vahvistaa osallisuutta ja osallistumista riippuu niiden toimintakulttuurista. Koulutus ja vertaistukitoiminta vahvistavat osallisuuden kokemusta osaltaan, mutta huomiota on kiinnitettävä myös tapoihin, joilla viestimme, vaikutamme ja päätämme asioista. Tämä näkökulma korostui hankkeen Osallisuuteen oppimassa -julkaisussa, joka kokoaa hankkeen opit.

Lähitulevaisuudessa osallisuustyöstä vastaavat sote-järjestöissä entistä enemmän luottamusjohto ja vapaaehtoiset. Nyt on aika pohtia toimintaa uusiksi niin, että se aidosti edistää osallisuutta.


Kirjoitus on osa moniäänistä artikkelisarjaa teemalla Kansalaisyhteiskunta ja demokratia, joka käsittelee yleistä eurooppalaista ja myös Suomessa tapahtuvaa demokratian heikentämistä. Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta SOSTEn kantaa.

Graafinen kuva megafonista ja teksti: Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan murentaminen on vakava ilmiö. Tutustu SOSTEn uuteen demokratia-aiheiseen kirjoitussarjaan!