Skip to content

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen epätodennäköistä

Sosiaalibaro
Sosiaalibarometri 2018Sosiaalibaro

SOSTEn suositukset

Maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan, valinnanvapaudessa edetään vaiheittain.

  1. Maakuntien riittävä päätösvalta turvataan

    Maakunnille taataan riittävä päätäntävalta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueen tarpeista käsin ja oikeus päättää itse palvelutuotantonsa organisoinnista. Maakunnissa jo valmisteltuja uudistuksen tavoitteiden mukaisia toimintatapoja ei romuteta. Maakuntien taloudellinen liikkumavara turvataan. Valinnanvapaus toteutetaan kuhunkin maakuntaan parhaiten sopivalla tavalla maakuntien omien päätösten mukaan.

  2. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan käytännön toimin

    Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, kansanterveyteen perustuvilla yhteiskuntapoliittisilla toimilla sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarjontaa rajataan tai asiakasmaksuja nostetaan, hyvinvointierot kasvavat. Sote-uudistuksen vaikutuksia terveyseroihin seurataan ja epäkohtiin puututaan nopeasti.

  3. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyöllä ja riittävillä henkilöstöresursseilla

    Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunta- ja maakuntatason koordinaattoreilla ja verkostoilla. Maakuntien rahoituksessa huomioidaan alusta alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Valtionosuuteen otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden lisäosa (HYTE-kerroin). Kuntiin nimetään hyte-vastuuhenkilö edistämään alueen käytännön toimintaa.

Päätulokset

1. Uudistuksen valmistelu etenee, tyytymättömyys kasvaa

Sote-uudistusta kokonaisuudessaan huonona pitävien sosiaali- ja terveysjohtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 uudistusta huonona piti 16 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista. Sote-uudistuksen valmistelu on kuitenkin edennyt sote-johtajien mukaan. Vuonna 2017 oman maakunnan uudistuksen valmistelua piti riittävänä 63 prosenttia sote-johtajista, ja tällä hetkellä 73 prosenttia.

2. Tavoitteiden toteutumiseen ei uskota

Sosiaali- ja terveysjohtajista 56 prosenttia katsoi uudistuksen epäonnistuvan eriarvoisuuden vähentämisessä, ja sosiaalityöntekijöistä näin arvioi 67 prosenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajista 78 prosenttia arvioi uudistuksen aikataulun epärealistiseksi. Näin ajattelee neljä viidestä (81 %) sosiaalityöntekijästä. Sosiaali- ja terveysjohtajista 77 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 68 prosenttia ennakoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemisessä. Kaksi kolmesta (65 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta ja kolme neljästä (73 %) sosiaalityöntekijästä ei usko, että sote-uudistus onnistuu palvelujärjestelmän selkeyttämisessä asiakkaalle.

Sosiaali- ja terveysjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden selkeä enemmistö (55—61 %) arvioi sote-palvelujen integraation heikkenevän sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia arvioi uudistuksen epäonnistuvan lähipalveluiden turvaamisessa. Näin ennakoi 74 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.

3. Sote-uudistus uhkaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

Sote-uudistuksella tavoitellaan myös hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) vahvistumista kunnissa. Asiasta kysyttiin sosiaali- ja terveysjohtajien lisäksi myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, jotka edustavat hyte-toimintaa toteuttavia järjestöjä ja myös toteuttavat hyte-toimintaa käytännössä.

Vastaajien selkeä enemmistö (yli 70 %) ennakoi, että sote-uudistus erkaannuttaa hyteä sote-palveluista. Lisäksi vastaajat arvioivat, että uudistus vähentää hyte-toiminnan resursseja nykyisestä. Sosiaali- ja järjestöjohtajat ja sosiaali- ja terveysjärjestöt katsovat, että kunta ja maakunta eivät sovi hyte-käytännöistä tarpeeksi tarkasti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen (69 %) ja sosiaali- ja terveysjohtajien (88 %) selkeän enemmistön mukaan hyte-toiminta vaarantuu koordinaattorin puuttuessa kunnasta.

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen turvattava

Vastaajat turvaisivat hyte-toiminnan nimeämällä kuntiin hyte-vastuuhenkilön, selkeyttämällä kunnan ja maakunnan työnjakoa ja rakentamalla hyte selkeäksi osaksi kunnan perustoimintoja. Lisäksi kuntiin pitäisi luoda riittävät taloudellisen kannusteen hyten edistämiseen.

Tutkimuksesta

Sote-uudistusta koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalityöntekijät ja johtajat sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysjohtajista vastasi 52 prosenttia, eli 154 henkilöä. Järjestöjohtajista vastasi 86, eli 46 prosenttia. 300 sosiaalityöntekijää vastasi kyselyyn. Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden aineisto kerättiin Sosiaalibarometri 2018-tutkimuksessa, ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen aineisto kerättiin Järjestöbarometri 2018-tutkimuksessa. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1.–18.2.2018.

Kommentit

  1. Kalevi Salonen sanoo:

    1. Maakuntien päätäntävalta on keskusteluissa noussut aivan liian keskeiseksi. Toki alueellista päätäntääkin tarvitaan, mutta suuret linjat päättää parhaiten terveydenhuollon valtakunnallinen johto. Se, että joka paikassa hankkeina suunnitellaan samoja asioita, on todella tehotonta. Liian korostamisen taustalla lienee kysymys ”demokraattisuudesta”, joka on joka tapauksessa jäämässä muodolliseksi.

    2. Ennaltaehkäisy on oleellista, mutta siitä ei hallituksen esityksessä juuri mitään konkreettista ole. On omituista, ettei asiakasmaksuja niihin liittyvine korvaus- ja sääntelybyrokratioineen ymmärretä poistaa. Kokonaan veroissa maksettuina kustannukset olisivat jopa miljardi euroa vuodessa nykyistä pienemmät. Terveyserojen seurannan sijaan tarvittaisiin ajantasainen toiminnanohjausjärjestelmä (googlaa Pelkistetty sote), joka antaisi välittömästi tiedon, että jokin on menossa epätoivottuun suuntaan.

    3. Kunta- ja maakuntatason koordinaattorit ja verkostot jäävät helposti maakuntasarjan näpertelyksi. Suomi on niin pieni, että kehittämistyöhön tarvittaisiin ennen muuta valtakunnalliset puitteet.
    Päätulokset
    1. Kuten Sipilänkin hallituksen aikaan uudistuksen valmistelu etenee, vaikka päätöksiä ei ole vielä tehty. Siis sama takapuoli edellä puuhun meneminen jatkuu!.
    2. Miten tavoitteiden toteutumiseen voisi uskoa, kun mitään perusteluja niiden tueksi ei ole esitetty. Vaikka olen ehdottanut 100% varmaa tapaa sote-uudistuksen toteuttamiseksi niin, että siinä säästyisi kokonaisuutena nykyiseen verrattuna noin 2 mrd € vuodessa, ei hallitus ole edes maininnut moista mahdollisuutta. Kuitenkin lainlaadinnan prosessioppaan ohjeistus edellyttää vertailua muihin vaihtoehtoihin. Ehdottamani Pelkistetty sote olisi selkein mahdollinen ratkaisu, jossa sekä valinnanvapaus että integraatio toteutuisivat täydellisesti ja lähipalvelut olisivat toiminnan keskiössä.
    3. Sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvinvointi kuuluvat kiinteästi yhteen. Näin ollen sote-suunnitelmaan pitäisi liittyä ainakin terveystarkastukset sekä liikunnan ja terveellisen ravinnon tukeminen. Kuntatason toiminta on avainasemassa.

    Kun näyttää siltä, etteivät kentällä toimivat alan ihmisetkään usko hallituksen sote-uudistuksen laadukkuuteen, herää ihmetys – miksi kuitenkin niin moni näkee tällaisen tarpeelliseksi toteuttaa? Onko niin, että nyt on mennyt läpi poliitikkojen jo vuosia hokema epä-älyllinen väite, että uudistus pitää tehdä nyt, koska sitä on niin kauan vatvottu eikä mikään uudistus ole täydellinen vaan sitä voidaan parantaa? Mitään noteerausta ei ole annettu Pelkistetylle sotelle, vaikka se on terveydenhuollon kannalta maakuntamalliin verrattuna täydellinen.

  2. Sami Suominen sanoo:

    Hei, kiitos kommentista! Tämä artikkeli koskee vuoden 2018 Sosiaalibarometriä ja siten nimenomaan Sipilän hallituksen sote-uudsituksen suunnitelmia. /Sami Suominen, SOSTE

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

1.6.2021 06:58

Socialbarometern 2021: Brett stöd från socialbranschen för höjt boendestöd

På svenska En klar majoritet av vård- och omsorgschefer, socialarbetare och FPA:s förmän stöder en högre nivå av boendestöd, för att minska behovet av utkomststöd. Endast sju procent av de tillfrågade i Socialbarometern anser att nivån på boendestödet bör sänkas. I den nyligen genomförda Socialbarometern undersöktes bland annat lösningar på höga boendekostnader och det aktuella läget för […]

Uutinen

1.6.2021 06:58

Sosiaalibarometri 2021: Sosiaalialan ammattilaisilta laaja kannatus asumistuen korotukselle

Toimeentulo Selvä enemmistö sote-johtajista, sosiaalityöntekijöistä ja Kelan esihenkilöistä kannattaa nykyistä korkeampaa asumistuen tasoa, jotta toimeentulotuen tarve vähenisi. Vain seitsemän prosenttia Sosiaalibarometrin vastaajista on sitä mieltä, että asumistuen tasoa tulisi laskea. Tuore Sosiaalibarometri 2021 selvitti muun muassa ratkaisuehdotuksia asumisen kalleuteen sekä toimeentulotuen toimeenpanon nykytilannetta neljä vuotta perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen. Julkisessa keskustelussa esitetään usein huolta asumistukimenojen noususta. Sosiaalibarometrin […]

Uutinen

12.5.2021 06:58

Socialbarometern 2021: Överföringen av arbetskraftstjänsterna till kommunerna väcker motstånd speciellt på TE-byråerna

Sosiaalibaro Regeringen beslöt under ramförhandlingarna att förbereda en överföring av organiseringsansvaret av arbetskraftstjänsterna till kommunerna. Sysselsättningens kommunförsök som inleddes i mars har redan testats bland unga, invandrare och personer som får FPA: s arbetslöshetsförmåner i 118 kommuner. Socialbarometern kartlade åsikter kring organiseringsansvaret av skötseln av sysselsättning och sysselsättningens kommunförsök innan kommunförsöket inleddes och före regeringens ramförhandlingar. […]