Skip to content

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen epätodennäköistä

Sosiaalibaro
Sosiaalibarometri 2018Sosiaalibaro

SOSTEn suositukset

Maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan, valinnanvapaudessa edetään vaiheittain.

  1. Maakuntien riittävä päätösvalta turvataan

    Maakunnille taataan riittävä päätäntävalta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueen tarpeista käsin ja oikeus päättää itse palvelutuotantonsa organisoinnista. Maakunnissa jo valmisteltuja uudistuksen tavoitteiden mukaisia toimintatapoja ei romuteta. Maakuntien taloudellinen liikkumavara turvataan. Valinnanvapaus toteutetaan kuhunkin maakuntaan parhaiten sopivalla tavalla maakuntien omien päätösten mukaan.

  2. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan käytännön toimin

    Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, kansanterveyteen perustuvilla yhteiskuntapoliittisilla toimilla sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarjontaa rajataan tai asiakasmaksuja nostetaan, hyvinvointierot kasvavat. Sote-uudistuksen vaikutuksia terveyseroihin seurataan ja epäkohtiin puututaan nopeasti.

  3. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyöllä ja riittävillä henkilöstöresursseilla

    Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunta- ja maakuntatason koordinaattoreilla ja verkostoilla. Maakuntien rahoituksessa huomioidaan alusta alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Valtionosuuteen otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden lisäosa (HYTE-kerroin). Kuntiin nimetään hyte-vastuuhenkilö edistämään alueen käytännön toimintaa.

Päätulokset

1. Uudistuksen valmistelu etenee, tyytymättömyys kasvaa

Sote-uudistusta kokonaisuudessaan huonona pitävien sosiaali- ja terveysjohtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 uudistusta huonona piti 16 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista. Sote-uudistuksen valmistelu on kuitenkin edennyt sote-johtajien mukaan. Vuonna 2017 oman maakunnan uudistuksen valmistelua piti riittävänä 63 prosenttia sote-johtajista, ja tällä hetkellä 73 prosenttia.

2. Tavoitteiden toteutumiseen ei uskota

Sosiaali- ja terveysjohtajista 56 prosenttia katsoi uudistuksen epäonnistuvan eriarvoisuuden vähentämisessä, ja sosiaalityöntekijöistä näin arvioi 67 prosenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajista 78 prosenttia arvioi uudistuksen aikataulun epärealistiseksi. Näin ajattelee neljä viidestä (81 %) sosiaalityöntekijästä. Sosiaali- ja terveysjohtajista 77 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 68 prosenttia ennakoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemisessä. Kaksi kolmesta (65 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta ja kolme neljästä (73 %) sosiaalityöntekijästä ei usko, että sote-uudistus onnistuu palvelujärjestelmän selkeyttämisessä asiakkaalle.

Sosiaali- ja terveysjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden selkeä enemmistö (55—61 %) arvioi sote-palvelujen integraation heikkenevän sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia arvioi uudistuksen epäonnistuvan lähipalveluiden turvaamisessa. Näin ennakoi 74 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.

3. Sote-uudistus uhkaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

Sote-uudistuksella tavoitellaan myös hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) vahvistumista kunnissa. Asiasta kysyttiin sosiaali- ja terveysjohtajien lisäksi myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, jotka edustavat hyte-toimintaa toteuttavia järjestöjä ja myös toteuttavat hyte-toimintaa käytännössä.

Vastaajien selkeä enemmistö (yli 70 %) ennakoi, että sote-uudistus erkaannuttaa hyteä sote-palveluista. Lisäksi vastaajat arvioivat, että uudistus vähentää hyte-toiminnan resursseja nykyisestä. Sosiaali- ja järjestöjohtajat ja sosiaali- ja terveysjärjestöt katsovat, että kunta ja maakunta eivät sovi hyte-käytännöistä tarpeeksi tarkasti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen (69 %) ja sosiaali- ja terveysjohtajien (88 %) selkeän enemmistön mukaan hyte-toiminta vaarantuu koordinaattorin puuttuessa kunnasta.

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen turvattava

Vastaajat turvaisivat hyte-toiminnan nimeämällä kuntiin hyte-vastuuhenkilön, selkeyttämällä kunnan ja maakunnan työnjakoa ja rakentamalla hyte selkeäksi osaksi kunnan perustoimintoja. Lisäksi kuntiin pitäisi luoda riittävät taloudellisen kannusteen hyten edistämiseen.

Tutkimuksesta

Sote-uudistusta koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalityöntekijät ja johtajat sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysjohtajista vastasi 52 prosenttia, eli 154 henkilöä. Järjestöjohtajista vastasi 86, eli 46 prosenttia. 300 sosiaalityöntekijää vastasi kyselyyn. Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden aineisto kerättiin Sosiaalibarometri 2018-tutkimuksessa, ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen aineisto kerättiin Järjestöbarometri 2018-tutkimuksessa. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1.–18.2.2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

5.6.2019 09:00

Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden 

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %). Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti […]

Uutinen

14.5.2019 11:09

Sosiaalibarometri 2019: uudistuksen lähtökohdaksi monia palveluja tarvitsevat – ilman integraatiota ei hillitä kustannuksia

70 prosenttia sote-johtajista piti hallinnon selkeyttä, kustannusten nousun hillintää sekä integraatiota niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonkin kesken erityisen keskeisenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Näiden toteutumiseen valmistellussa sote-uudistuksessa ei kuitenkaan luotettu.   Sosiaaalibarometri on kartoittanut sote-johtajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta vuodesta 2016 alkaen. Neljän vuoden tarkastelujaksolla sosiaali- ja terveysjohtajat painottavat ennen kaikkea hallinnon selkeyttä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista […]

Uutinen

29.4.2019 10:08

Sosiaalibarometri 2019: Vanhat työkalut eivät poista kaikkien työttömyyttä – asiantuntijat toivovat joustavaa järjestelmää ja tukea osatyökykyisille

Työ- ja elinkeinotoimistojen johto pitää viimeaikaisia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseen tehottomina, selviää tuoreesta Sosiaalibarometri 2019 osajulkaisusta. TE-johdosta yli puolet on sitä mieltä, että aktiivimalli, koeajan pidentäminen ja työkokeilun käyttötarkoituksen laajentaminen eivät ole juurikaan vähentäneet työttömyyttä. Barometrissa panostuksia koulutukseen kannattavat niin sote-johtajat (72%) kuin TE-johtokin (83%). Vahvaa kannatusta molemmilta vastaajaryhmiltä saa myös työvoimapalvelujen kehittäminen niin, että yksilö huomioidaan paremmin. Lisäksi työllisyystilannetta […]