Skip to content

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen epätodennäköistä

Sosiaalibaro

SOSTEn suositukset

Maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan, valinnanvapaudessa edetään vaiheittain.

  1. Maakuntien riittävä päätösvalta turvataan

    Maakunnille taataan riittävä päätäntävalta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueen tarpeista käsin ja oikeus päättää itse palvelutuotantonsa organisoinnista. Maakunnissa jo valmisteltuja uudistuksen tavoitteiden mukaisia toimintatapoja ei romuteta. Maakuntien taloudellinen liikkumavara turvataan. Valinnanvapaus toteutetaan kuhunkin maakuntaan parhaiten sopivalla tavalla maakuntien omien päätösten mukaan.

  2. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan käytännön toimin

    Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, kansanterveyteen perustuvilla yhteiskuntapoliittisilla toimilla sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarjontaa rajataan tai asiakasmaksuja nostetaan, hyvinvointierot kasvavat. Sote-uudistuksen vaikutuksia terveyseroihin seurataan ja epäkohtiin puututaan nopeasti.

  3. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyöllä ja riittävillä henkilöstöresursseilla

    Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunta- ja maakuntatason koordinaattoreilla ja verkostoilla. Maakuntien rahoituksessa huomioidaan alusta alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Valtionosuuteen otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden lisäosa (HYTE-kerroin). Kuntiin nimetään hyte-vastuuhenkilö edistämään alueen käytännön toimintaa.

Päätulokset

1. Uudistuksen valmistelu etenee, tyytymättömyys kasvaa

Sote-uudistusta kokonaisuudessaan huonona pitävien sosiaali- ja terveysjohtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 uudistusta huonona piti 16 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista. Sote-uudistuksen valmistelu on kuitenkin edennyt sote-johtajien mukaan. Vuonna 2017 oman maakunnan uudistuksen valmistelua piti riittävänä 63 prosenttia sote-johtajista, ja tällä hetkellä 73 prosenttia.

2. Tavoitteiden toteutumiseen ei uskota

Sosiaali- ja terveysjohtajista 56 prosenttia katsoi uudistuksen epäonnistuvan eriarvoisuuden vähentämisessä, ja sosiaalityöntekijöistä näin arvioi 67 prosenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajista 78 prosenttia arvioi uudistuksen aikataulun epärealistiseksi. Näin ajattelee neljä viidestä (81 %) sosiaalityöntekijästä. Sosiaali- ja terveysjohtajista 77 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 68 prosenttia ennakoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemisessä. Kaksi kolmesta (65 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta ja kolme neljästä (73 %) sosiaalityöntekijästä ei usko, että sote-uudistus onnistuu palvelujärjestelmän selkeyttämisessä asiakkaalle.

Sosiaali- ja terveysjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden selkeä enemmistö (55—61 %) arvioi sote-palvelujen integraation heikkenevän sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia arvioi uudistuksen epäonnistuvan lähipalveluiden turvaamisessa. Näin ennakoi 74 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.

3. Sote-uudistus uhkaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

Sote-uudistuksella tavoitellaan myös hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) vahvistumista kunnissa. Asiasta kysyttiin sosiaali- ja terveysjohtajien lisäksi myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, jotka edustavat hyte-toimintaa toteuttavia järjestöjä ja myös toteuttavat hyte-toimintaa käytännössä.

Vastaajien selkeä enemmistö (yli 70 %) ennakoi, että sote-uudistus erkaannuttaa hyteä sote-palveluista. Lisäksi vastaajat arvioivat, että uudistus vähentää hyte-toiminnan resursseja nykyisestä. Sosiaali- ja järjestöjohtajat ja sosiaali- ja terveysjärjestöt katsovat, että kunta ja maakunta eivät sovi hyte-käytännöistä tarpeeksi tarkasti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen (69 %) ja sosiaali- ja terveysjohtajien (88 %) selkeän enemmistön mukaan hyte-toiminta vaarantuu koordinaattorin puuttuessa kunnasta.

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen turvattava

Vastaajat turvaisivat hyte-toiminnan nimeämällä kuntiin hyte-vastuuhenkilön, selkeyttämällä kunnan ja maakunnan työnjakoa ja rakentamalla hyte selkeäksi osaksi kunnan perustoimintoja. Lisäksi kuntiin pitäisi luoda riittävät taloudellisen kannusteen hyten edistämiseen.

Tutkimuksesta

Sote-uudistusta koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalityöntekijät ja johtajat sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysjohtajista vastasi 52 prosenttia, eli 154 henkilöä. Järjestöjohtajista vastasi 86, eli 46 prosenttia. 300 sosiaalityöntekijää vastasi kyselyyn. Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden aineisto kerättiin Sosiaalibarometri 2018-tutkimuksessa, ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen aineisto kerättiin Järjestöbarometri 2018-tutkimuksessa. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1.–18.2.2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Perustoimeentulon siirto Kelaan oikea ratkaisu, haasteet edelleen merkittäviä

SOSTE suositukset Kela-siirron ongelmat korjataan Kelan ja kuntien yhteistyötä parantamalla. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tiedonsaanti, palvelut ja ohjaus sosiaalityön piiriin varmistetaan Kelan asiakkaiden henkilökohtainen palvelu turvataan ja sen laatuun panostetaan. Asiakkaiden ohjaamista sosiaalityön piiriin selkiytetään, madalletaan ja etuuskäsittelijöiden osaamisesta huolehditaan. Organisoidaan etuuskäsittelijöille riittävästi työaikaa asiakkaiden sosiaalityön tarpeen arviointiin. Kelan ja kunnan yhteistyöstä saumatonta: asiakastiedon siirtymiseksi […]

Artikkeli

Eriarvoisuus ja toimeentuloturvan uudistaminen

SOSTEn suositukset Määrätietoisella politiikalla parannetaan pienituloisten asemaa. Perusturvan riittävyydestä huolehditaan Perusturvan taso on korotettava kohtuullisen minimin mukaisen elintason takaavalle tasolle. Ensisijaisten etuuksien tason on oltava sellainen, että toimeentulotukea haetaan vain erityistapauksissa ja lyhytaikaisesti. Etuuksien tason on seurattava yleistä kustannuskehitystä. Kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon panostetaan nykyistä enemmän, etenkin pääkaupunkiseudulla. Sote-palvelujen saatavuus ja asiakaslähtöisyys varmistetaan Heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin […]

Uutinen

12.6.2018 08:45 / Eriarvoisuus

Sosiaalibarometri 2018: Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä

Sosiaalibarometrin vastaajista valtaosa (55–79 prosenttia) katsoo, että Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Vastaajat arvioivat, että eriarvoisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä. Sosiaalityöntekijöiden avovastausten mukaan eriarvoisuuden kasvu johtuu työttömyydestä ja palveluiden […]