Järjestöillä on pitkät perinteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina ja kehittäjinä. Ne ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia ja oman kohderyhmänsä erityisasiantuntijoita. Kokosimme tähän tutkimustietoa palveluntuottajajärjestöjen roolista ja valtakunnallisesta jakaumasta Suomessa.
Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat monialaisesti palveluja. Palvelutuotanto voi olla järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamaa palvelua tai yhdistys- tai säätiömuodossa toimivan järjestön markkinoille tuottamaa palvelua. Palvelujen asiakasryhminä ovat pääosin erityisryhmät, kuten vanhukset, vammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Järjestöjen palveluntuotantoa yhdistää usein aatteellinen arvopohja, yleishyödyllisyys, perinteikkyys ja ymmärrys asiakkaidensa tilanteesta.
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavat järjestöt määrittyvät käytännössä lainsäädännön kautta. Laissa yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) palveluntuottajiksi määritellään ne yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt ja muut toimijat, jotka tarjoavat erikseen lueteltuja terveys- ja sosiaalialan palveluja. Tärkeä kriteeri palvelujen määrittelyssä on maksullisuus: palvelut ovat kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien, Kelan tai asiakkaan ostamia. Yksityisten palveluntuottajien tuottamista palveluista osa on luvanvaraista toimintaa, osa edellyttää ainoastaan ilmoitusta toiminnasta aluehallintovirastolle.
Palveluita tuottavissa järjestöissä korostetaan toiminnan yleishyödyllisyyttä ja arvoja erotuksena muista palveluntuottajista. Järjestöt eivät pyri maksimoimaan voittoja palvelutuotannossa vaan vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Siksi palveluja voidaan tuottaa pienillekin kohderyhmille, mikä ei välttämättä olisi taloudellisesti kannattavaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Palveluja tuottavat eri kokoiset valtakunnalliset ja paikalliset järjestöt.
Järjestöt mahdollistavat palvelujen tarjonnan pienille erityisryhmille
Järjestöjen palvelutuotannossa korostuvat järjestöjen kohderyhmänä olevien ihmisten etujen valvominen, asiakaslähtöisyys ja palvelujen laatu. Järjestöt kehittävät palveluja tiiviissä yhteistyössä palvelujen käyttäjien kanssa. Ammatillisesti tuotetun palvelun rinnalla tärkeä osa palvelua on samassa elämäntilanteessa tai saman kokeneiden tuki eli vertaistuki. Yleishyödyllisyys on tärkeä osa järjestöjen palvelutuotantoa, myös palvelunsa yhtiöittäneissä järjestöissä.
Mikäli järjestöjen palveluista saadaan tuottoja, ne ohjataan palvelujen ja muun järjestötoiminnan kehittämiseen eikä osakkeenomistajille. Voittoa tavoittelemattomina toimijoina järjestöt ovat pystyneet tarjoamaan palveluja myös pienille erityisryhmille, joiden palveleminen ei ole vähäisten tuotto-odotusten ja mittakaavansa puolesta houkuttelevaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Järjestöihin on vuosien kuluessa kerääntynyt yhdistelmä tieteellistä tietoa, ammatillista tietoa sekä kokemus- ja vertaistietoa, johon palvelut ja niiden kehittäminen pohjautuvat.
Yksityisten sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista 18 prosenttia on järjestömuotoisia
Vuonna 2021 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa oli marraskuussa 2020 yhteensä 869 järjestömuotoista sosiaali-, varhaiskasvatus- ja terveyspalvelujen tuottajaa. Sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluja tuotti 784 järjestöä kaikkiaan 1591 toimintayksikössä ja terveyspalveluja 193 järjestöä 297 toimintayksikössä. Yhteensä 108 järjestöä tuotti sekä sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluihin että terveyspalveluihin kuuluvia palvelumuotoja.
Järjestömuotoisten tuottajien osuus kaikista yksityisten sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista oli 18 prosenttia (rekisteröityjä yhdistyksiä 15 % ja säätiöitä 3 %) ja terveyspalvelujen tuottajista kolme prosenttia (rekisteröityjä yhdistyksiä 2 % ja säätiöitä 1 %). Yritysten osuus sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista oli 82 prosenttia ja terveyspalvelujen tuottajista 97 prosenttia.
Tässä esitetyt luvut perustuvat Valviran yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen Valveri-rekisterin tietoihin 2020. Kyseessä on poikkileikkausaineisto marraskuulta 2020, joka sisältää siis aineiston poimimishetken rekisteritiedot. Valvira ja aluehallintovirastot pitävät yhdessä valtakunnallista Valveri-rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyä sekä toiminnan valvontaa ja tilastointia varten. Valveri-rekisteri perustuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien sinne ilmoittamiin tietoihin ja sisältää palveluntuottajia, niiden toimintayksiköitä, palvelumuotoja ja sosiaalipalveluissa myös niiden asiakasryhmiä koskevia tietoja.
Ylin tarkastelutaso on palveluntuottaja, joka tarkoittaa esimerkiksi järjestöä tai yritystä, joka järjestää sosiaali-, varhaiskasvatus- ja terveyspalveluja. Palveluntuottaja voi tuottaa yhtä tai useampaa palvelumuotoa. Keskimmäinen tarkastelutaso on toimintayksikkö. Yksittäisellä palveluntuottajalla voi olla yksi toimintayksikkö tai niitä voi olla useampia. Toimintayksikkö voi olla esimerkiksi asumispalveluyksikkö, kuntoutuslaitos, päiväkeskus tai toimipiste, jossa lääkäri tarjoaa vastaanotto- tai internet-/puhelinpalvelua. Matalin taso on palvelu, joita tuotetaan toimintayksiköissä. Yksi toimintayksikkö voi tuottaa yhtä tai useampaa palvelua yhdelle tai useammalle asiakasryhmälle.
Tässä esitetyt numerotiedot kuvaavat vain järjestömuotoisesti tuotettuja sosiaali- varhaiskasvatus- ja terveyspalveluja, eli rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden itse tuottamia palveluja. Järjestöjen yhtiöittämiä palveluja ei tarkastella erikseen, sillä ne tilastoituvat Valveri-rekisteritiedoissa yritysten palvelutuotannoksi. Vuonna 2015 palveluntuottajajärjestöistä 6 prosenttia oli yhtiöittänyt palvelutuotantoaan. Järjestöt omistivat tuolloin yhteensä 69 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa yhtiötä.
Sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelut
Tuottajien kokonaismäärällä mitaten päivätoiminta oli suurin järjestömuotoisten sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelujen ryhmä. Siihen sisältyviä palveluja tuotti vuoden 2020 marraskuussa yhteensä 235 järjestöä. Järjestömuotoisten tuottajien osuus oli lähes puolet (46 %) kaikista yksityisistä päivätoimintapalvelujen tuottajista.
Lähes yhtä suuri osuus (42 %) järjestömuotoisia tuottajia toimi varhaiskasvatuspalveluissa, joita tarjosi kaikkiaan 228 järjestöä. Järjestömuotoisia ei-ympärivuorokautisten asumispalvelujen tuottajia oli 195, mikä on lähes kolmasosa (30 %) kaikista tuottajista. Yli neljäsosa (28 %) ympärivuorokautisten asumispalvelujen tuottajista oli järjestömuotoisia.
Terveyspalvelut
Tuottajien määrällä mitaten sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja/tai kätilön palvelut oli suurin järjestömuotoisten tuottajien palvelumuoto: sitä tarjosi 117 järjestöä. Terapeuttista toimintaa tuotti 69 järjestöä. Kuntoutuslaitostoiminnassa järjestömuotoisten tuottajien osuus kaikista yksityisistä palveluntuottajista oli selvästi suurin, eli yli kolmannes (36 %).
Järjestöt tuottavat palveluja kaikissa maakunnissa
Seuraavassa järjestömuotoisia palveluja tarkastellaan niiden tuottajien kokonaismäärän mukaan maakunnittain.
Sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelut
Terveyspalvelut
Vertaile palveluita taulukossa
Vuonna 2020 järjestömuotoisia sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottajia oli eniten Uudellamaalla (254), Pirkanmaalla (73) ja Varsinais-Suomessa (62). Järjestöjen toimintayksikköjä oli eniten Uudellamaalla (533), Pirkanmaalla (140), Pohjois-Savossa (98), Pohjois-Pohjanmaalla (83) Keski-Suomessa (82) ja Varsinais-Suomessa (78).
Järjestömuotoisia terveyspalvelujen tuottajia oli vuonna 2020 eniten Uudellamaalla (48), Varsinais-Suomessa (24), Pirkanmaalla (17) ja Pohjois-Savossa (17). Järjestöjen toimintayksikköjä oli eniten Uudellamaalla (63), Varsinais-Suomessa (31), Pohjois-Savossa (26) ja Pirkanmaalla (20).
Mitä tarkoitamme, kun puhumme järjestöistä?
- Järjestö = tätä käsitettä käytämme yleisterminä kuvaamaan rekisteröityjä yhdistyksiä, säätiöitä ja Suomen Punaista Ristiä ja sen paikallisosastoja.
- Yhdistys = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti rekisteröityihin yhdistyksiin.
- Säätiö = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti rekisteröityihin säätiöihin.