Skip to content

Sote-järjestöt palveluntuottajina

Sote-järjestöt
Sote-järjestöt

Järjestöillä on pitkät perinteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina ja kehittäjinä. Ne ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia ja oman kohderyhmänsä erityisasiantuntijoita. Kokosimme tähän tutkimustietoa palveluntuottajajärjestöjen roolista ja valtakunnallisesta jakaumasta Suomessa.

Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat monialaisesti palveluja. Järjestöjen palvelut voivat olla lakisääteisiä, markkinaehtoisia tai yleishyödyllisiä. Palvelujen asiakasryhminä ovat pääosin erityisryhmät, kuten vanhukset, vammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Järjestöjen palveluntuotantoa yhdistää usein aatteellinen arvopohja, yleishyödyllisyys, perinteikkyys ja ymmärrys asiakkaidensa tilanteesta. 

Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavat järjestöt määrittyvät käytännössä lainsäädännön kautta. Laissa yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) palveluntuottajiksi määritellään ne yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt ja muut toimijat, jotka tarjoavat erikseen lueteltuja terveys- ja sosiaalialan palveluja. Tärkeä kriteeri palvelujen määrittelyssä on maksullisuus: palvelut ovat kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien, Kelan tai asiakkaan ostamia. Yksityisten palveluntuottajien tuottamista palveluista osa on luvanvaraista toimintaa, osa edellyttää ainoastaan ilmoitusta toiminnasta aluehallintovirastolle. 

Palveluita tuottavissa järjestöissä korostetaan toiminnan yleishyödyllisyyttä ja arvoja erotuksena muista palveluntuottajista. Järjestöt eivät pyri maksimoimaan voittoja palvelutuotannossa vaan vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Siksi palveluja voidaan tuottaa pienillekin kohderyhmille, mikä ei välttämättä olisi taloudellisesti kannattavaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Palveluja tuottavat eri kokoiset valtakunnalliset ja paikalliset järjestöt.

Järjestöt mahdollistavat palvelujen tarjonnan pienille erityisryhmille

Järjestöjen palvelutuotannossa korostuvat järjestöjen kohderyhmänä olevien ihmisten etujen valvominen, asiakaslähtöisyys ja palvelujen laatu. Järjestöt kehittävät palveluja tiiviissä yhteistyössä palvelujen käyttäjien kanssa. Ammatillisesti tuotetun palvelun rinnalla tärkeä osa palvelua on samassa elämäntilanteessa tai saman kokeneiden tuki eli vertaistuki. Yleishyödyllisyys on tärkeä osa järjestöjen palvelutuotantoa, myös palvelunsa yhtiöittäneissä järjestöissä. 

Mikäli järjestöjen palveluista saadaan tuottoja, ne ohjataan palvelujen ja muun järjestötoiminnan kehittämiseen eikä osakkeenomistajille. Voittoa tavoittelemattomina toimijoina järjestöt ovat pystyneet tarjoamaan palveluja myös pienille erityisryhmille, joiden palveleminen ei ole vähäisten tuotto-odotusten ja mittakaavansa puolesta houkuttelevaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Järjestöihin on vuosien kuluessa kerääntynyt yhdistelmä tieteellistä tietoa, ammatillista tietoa sekä kokemus- ja vertaistietoa, johon palvelut ja niiden kehittäminen pohjautuvat. 

Palveluntuottajia on tasaisesti eri puolilla maata

Lainsäädäntö antaa järjestölle mahdollisuuden toimia palveluntuottajana joko yhdistysmuotoisena tai niin, että järjestö perustaa palvelutuotantoa varten yhtiön. Vuosina 2015 ja 2017 tehtyjen selvitysten mukaan Suomessa toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina noin tuhat sote-järjestöä, joista yli 800 sosiaalipalveluissa ja noin 200 terveyspalveluissa. Sosiaalipalveluja tuottavia järjestöjä oli yhteensä 860 ja niillä 1 646 toimintayksikköä, jotka tuottivat yhteensä 3 061 palvelua. Terveyspalveluja tuottavia järjestöjä oli yhteensä 204 ja niillä 363 toimintayksikköä, jotka tuottivat yhteensä 1 836 palvelua. 

Vuonna 2015 palveluntuottajajärjestöistä 6 prosenttia oli yhtiöittänyt palvelutuotantoaan. Järjestöt omistivat koko maassa yhteensä 69 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa yhtiötä. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajista pääosa oli yrityksiä, ja ne tuottivat suurimman osan palveluista. Yksityisistä sosiaalipalveluista järjestöt tuottivat noin 20 prosenttia, terveyspalveluissa yhdistysten osuus oli 4 prosenttia.

Luvut perustuvat Valviran yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen Valverirekisterin tietoihin vuodelta 2017. Valveri-rekisteri taas perustuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien ilmoittamiin tietoihin. Rekisterissä on tiedot palveluntuottajista, toimintayksiköistä ja niiden tarjoamista palveluista. Ylin tarkastelutaso on palveluntuottaja, joka tarkoittaa järjestöä tai yritystä, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja. Järjestöihin lasketaan mukaan rekisteröityjen yhdistysten lisäksi  säätiöt. Keskimmäinen tarkastelutaso on toimintayksikkö. Yksittäisellä palveluntuottajalla voi olla useita toimintayksiköitä. Toimintayksikkö voi olla esimerkiksi klinikka, nuorisoasema tai päiväkeskus. Saman palveluntuottajan toimintayksiköitä voi  olla useamman maakunnan alueella. Matalin taso on palvelu, joita tuotetaan toimintayksiköissä. Samassa toimintayksikössä voi olla useita palveluja. Palveluja voidaan vertailla ja jaotella keskenään niiden sisällön ja asiakasryhmän mukaisesti. Alla olevissa kuvioissa on havainnollistettu eri tarkastelutasoja.

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Vertaile palveluita taulukossa

Järjestöjen osuus yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajista on suurin Pohjanmaalla (36 %), Uudellamaalla (31 %) ja Keski-Pohjanmaalla (31 %). Pienin se on Pohjois-Pohjanmaalla (11 %). Toimintayksiköistä järjestöjen osuus on huomattavin Keski-Pohjanmaalla (42 %), Kymenlaaksossa (36 %), Pohjanmaalla (34 %) ja Uudellamaalla (32 %). Palvelujen kokonaismäärästä järjestöjen osuus on suurin Keski-Pohjanmaalla (33 %) ja Kymenlaaksossa (31 %).

Koska järjestöillä on huomattavasti yrityksiä vähemmän terveyspalveluja, niiden osuus yksityisten terveyspalvelujen tuottajista jää varsin pieneksi kaikissa maakunnissa. Suurimmillaankin järjestöjen osuus maakunnan yksityisistä terveyspalvelujen tuottajista sekä niiden toimintayksiköistä on vain viisi prosenttia. 

Aineiston pohjalta voidaan arvioida luotettavasti palveluntuottajien ja palvelujen määrää. 

Toimintayksiköistä ilmoitetaan jossain määrin puutteellisesti, siksi niiden määrään on suhtauduttava  hieman varauksella. Jos samaan osoitteeseen on ilmoitettu useamman nimisiä toimintayksiköitä, on tulkittu, että toimintayksiköitä on useita. Toisaalta jos samanniminen toimintayksikkö on useassa osoitteessa, on tulkittu, että kyseessä on sama toimintayksikkö. Mikäli järjestö on yhtiöittänyt palvelunsa, se lukeutuu tässä aineistossa ja tarkastelussa yritysmuotoiseksi, eikä ole eroteltavissa järjestöomisteiseksi. 

Viidennes yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista on järjestöjä

Vuonna 2017 yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista 20 prosenttia oli järjestöjä ja 80 prosenttia yrityksiä. Näiden toimintayksiköistä järjestöjen osuus oli 22 prosenttia ja yritysten 78 prosenttia.

Järjestöjen osuus yksityisistä sosiaalipalveluista asiakasryhmittäin tarkasteltuna on yrityksiin verrattuna erityisen suuri kuntouttavassa työtoiminnassa (86 prosenttia palveluista) ja turvakotitoiminnassa (83 prosenttia palveluista).

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluissa järjestöt tuottavat eniten päivätoimintaa ja asumispalveluja toimintayksiköiden määrällä mitaten. Vanhukset sekä lapset ja nuoret ovat järjestöjen sosiaalipalvelujen yleisin asiakasryhmä, kun lasketaan toimintayksiköiden nimeämät omien palvelujensa kohderyhmät yhteen. Muita merkittäviä asiakasryhmiä ovat kehitysvammaiset ja muut vammaiset ihmiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä lapsiperheet.

Terveyspalvelut

Yksityisissä terveyspalveluissa järjestöjen rooli on selvästi pienempi kuin sosiaalipalveluissa. Tuottajista vain neljä prosenttia on järjestöjä ja toimintayksiköistä kaksi prosenttia on järjestöjen ylläpitämiä. Merkittävin osuus järjestöillä on kuntoutuslaitostoiminnassa, joihin laskettavista palveluista järjestöillä on peräti 45 prosenttia.

Terveyspalveluissa järjestöt tuottavat eniten sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja/tai kätilön palveluja, fysioterapeuttista ja terapeuttista toimintaa, avohoidon lääkäripalveluja ja laboratoriotoimintaa. Muu terveydenhuollon toiminta pitää sisällään muihin luokkiin kuulumattomia palveluita.

Mitä tarkoitamme, kun puhumme järjestöistä?

Järjestö = tätä käsitettä käytämme yleisterminä kuvaamaan rekisteröityjä yhdistyksiä, säätiöitä ja Suomen Punaisen Ristin paikallisosastoja.

Yhdistys = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti rekisteröityihin yhdistyksiin.

Säätiö = viittaamme tällä käsitteellä kohdennetusti rekisteröityihin säätiöihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

11.1.2021 11:00

Avustusehdotus vuodelle 2021: Leikkauksia osattiin odottaa, mutta niiden suuruus yllätti

Kansalaisyhteiskunta SOSTE kysyi joulukuussa, miten STEAn avustusehdotus vuodelle 2021 kohteli SOSTEn jäseniä. Kahden päivän pikakyselyyn vastasi 126 SOSTEn jäsenyhteisöä eli 53% SOSTEn varsinaisista jäsenistä. Vaikka tiukka rahoitustilanne oli tiedossa ja leikkauksia osattiin odottaa, niiden suuruus ja kohdentuminen yllättivät. Lähes puolet vastaajista yllättyi avustusehdotuksesta 44% kyselyn vastaajista kertoi yllättyneensä oman järjestönsä saamasta avustusehdotuksesta. Joka viides yllättyi yleisavustuksiin […]

Uutinen

7.1.2021 12:00

Finland tar över ordförandeklubban för Nordiska rådet 2021

Kansalaisyhteiskunta Finland är ordförande för Nordiska ministerrådet 2021 och detta år firar dessutom rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. I ordförandeskapsprogrammet lyfter man fram följande teman: ett grönt Norden, ett socialt hållbart Norden och ett konkurrenskraftigt Norden.  Målen med Finlands ordförandeprogram är att Norden ska vara världens mest hållbara och integrerade region år 2030. Pandemin […]

Uutinen

7.1.2021 09:59

Suomelle Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus 2021

Kansalaisyhteiskunta Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 2021, ja tämän lisäksi neuvosto juhlii 50–vuotista taivaltaan tänä vuonna. Suomen puheenjohtajakauden ohjelman iskulause on ”Pohjoismaat, yhdessä”. Puheenjohtajakauden ohjelmassa nostetaan esille seuraavat teemat: vihreä Pohjola, sosiaalisesti kestävä Pohjola ja kilpailukykyinen Pohjola.   Suomen puheenjohtajakauden ohjelman tavoitteena on että Pohjola olisi maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 maailmaan levinnyt pandemia osoitti vahvan pohjoismaisen yhteistyön […]