Skip to content

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote-uudistus
Hyvinvointi ja terveysSote-uudistus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista.

Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se pitää sisällään tietoisen vaikuttamisen terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja -ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.

Terveyden edistämisen perusperiaatteena on mahdollisuuksien luominen siten, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä kohdistetaan yksilön lisäksi yhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Ihmisten hyvinvointi ja terveys eivät lisäänny itsestään, vaan niihin on investoitava. Eriarvoisuuden kaventamiseksi olisi tärkeää kohdentaa toiminta siten, että tukea saavat sitä eniten tarvitsevat ja että toiminnalla todella tavoitetaan valittu kohderyhmä. Mikäli tähän ei kiinnitetä huomiota, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on taipumus lisätä eriarvoisuutta, sillä yleisesti kaikille suunnatusta toiminnasta hyötyvät muita enemmän ne, joilla on voimavaroja ja kiinnostusta huolehtia omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Jos kohdentamisessa ja tarkoituksenmukaisten keinojen valinnassa onnistutaan, parannetaan ihmisten elämänlaatua, lisätään työllisyyttä, tuottavuuden kasvua ja yritysten menestystä sekä hillitään sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.

Järjestöillä laajaa toimintaa terveyden edistämisessä

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä vuosikymmeniä kunnan toiminnan keskiössä olleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen jär­jestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille maakunnille. Tällainen iso muutos haastaa tarkastelemaan kunnan olemusta ja tehtävää uudelleen, ja toimintaympäristön muutos haastaa myös järjestöt; yhteistyö kuntien, maakuntien ja järjestöjen välillä täytyy rakentaa uudelta pohjalta. Tulevaisuudessa osa järjestöistä toiminee lähellä maakunnan palvelurakenteita ja osa toimii kunnissa, osa molemmissa. Kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävän merkitys korostuu entisestään, mutta aiempaa poikkeavalla tavalla. Perinteisten sisältöjen lisäksi tärkeitä näkökulmia ovat mm. työllisyys ja toi­meentulo sekä elinoloihin liittyvä asuinympäristö, jossa erityi­sesti kunnan yhdyskuntasuunnittelulla on merkittävä rooli. Li­säksi hyvinvointitehtävään voidaan katsoa kytkeytyvän ihmisten yhteen saattamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet.

Järjestöjen vahvuutena on vankka kokemus edunvalvonnassa ja toisaalta jäsenistön tukemisessa. Järjestöt ovat hyviä myös erilaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien toimintamallien kehittämisessä ja toteuttamisessa.  Järjestöt pystyvät suhteellisen nopeasti vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja pystyvät näin tukemaan kuntia ja tulevia maakuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä, mikä tukee ihmisten terveyttä merkittävässä määrin. Erityisesti järjestöjen kautta on mahdollisuus tuoda käyttäjien ääni kuuluviin palveluiden kehittämisessä. Maakunta- ja soteuudistuksessa järjestöillä on tärkeä tehtävä tuoda esiin järjestöjen roolia, näkyvyyttä ja tunnettuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, että järjestötyö nivoutuu osaksi kuntien ja maakuntien toimintaa. Yhteistyötä ja rakenteita maakunnan ja järjestöjen välille rakennetaan parhaillaan.

Alla oleva kuva jäsentää järjestötyön kokonaisuutta ja sen erityispiirteitä ja tuo esiin, millaista lisäarvoa järjestöt voivat tuoda sekä kuntien että maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Nuolen oikeassa reunassa on järjestöjen yleishyödyllinen toiminta, joka tuottaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, ja johon voi periaatteessa osallistua lähes kuka tahansa. Vertaistuen ja yleishyödyllisten palvelujen kautta päästään nuolen toiseen äärilaitaan, jonne sijoittuu erikoisosaamista vaativa järjestöjen yhtiöitetty palvelutoiminta, jolloin toimitaan yrityssektorilla.

Järjestötoiminta on moninaista, joten järjestön on mahdollista toimia nuolikuvan yhdellä toiminta-alueella, mutta kuvaa voidaan lukea myös siten, yhden järjestön toiminta sisältää jatkumon yleishyödyllisestä toiminnasta palvelutuotantoon. Yhdyspintoja sekä kunnan että tulevan maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on olemassa, mutta yhteistyörakenteet ovat vasta rakenteilla.

Kuva: Järjestöjen tuottama lisäarvo (Pihlaja, mukaillen Knaapi)

Sekä tulevaisuuden kunnan että tulevan maakunnan hyvinvointikoordinaattori ovat jatkossakin keskeinen eri toimialoja yhdistävä sekä alueellista yhteistyötä koordinoiva toimija. On tärkeää, että hyvinvointikoordinaattorin rooliin sisältyy järjestöyhteistyö. Kunnan ja maakunnan hyvinvointikoordinaattorin vastinpariksi järjestökentän puolelle tarvitaan koordinaattori, joka kokoaa kunnan/maakunnan järjestöt ja niiden tekemän työn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.6.2019 15:29

Hallitusohjelman työryhmien jäsenet avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia. Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän […]

Uutinen

14.5.2019 11:09

Sosiaalibarometri 2019: uudistuksen lähtökohdaksi monia palveluja tarvitsevat – ilman integraatiota ei hillitä kustannuksia

70 prosenttia sote-johtajista piti hallinnon selkeyttä, kustannusten nousun hillintää sekä integraatiota niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonkin kesken erityisen keskeisenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Näiden toteutumiseen valmistellussa sote-uudistuksessa ei kuitenkaan luotettu.   Sosiaaalibarometri on kartoittanut sote-johtajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta vuodesta 2016 alkaen. Neljän vuoden tarkastelujaksolla sosiaali- ja terveysjohtajat painottavat ennen kaikkea hallinnon selkeyttä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista […]

Uutinen

3.5.2019 09:44

Hallitusohjelmatavoite 5/6: turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

Hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan, miten huomisen Suomi voi. Tähän keskusteluun osallistuu laajasti myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat. SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Sote-järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, […]