Skip to content

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote-uudistus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista.

Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se pitää sisällään tietoisen vaikuttamisen terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja -ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.

Terveyden edistämisen perusperiaatteena on mahdollisuuksien luominen siten, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä kohdistetaan yksilön lisäksi yhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Ihmisten hyvinvointi ja terveys eivät lisäänny itsestään, vaan niihin on investoitava. Eriarvoisuuden kaventamiseksi olisi tärkeää kohdentaa toiminta siten, että tukea saavat sitä eniten tarvitsevat ja että toiminnalla todella tavoitetaan valittu kohderyhmä. Mikäli tähän ei kiinnitetä huomiota, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on taipumus lisätä eriarvoisuutta, sillä yleisesti kaikille suunnatusta toiminnasta hyötyvät muita enemmän ne, joilla on voimavaroja ja kiinnostusta huolehtia omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Jos kohdentamisessa ja tarkoituksenmukaisten keinojen valinnassa onnistutaan, parannetaan ihmisten elämänlaatua, lisätään työllisyyttä, tuottavuuden kasvua ja yritysten menestystä sekä hillitään sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.

Järjestöillä laajaa toimintaa terveyden edistämisessä

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä vuosikymmeniä kunnan toiminnan keskiössä olleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen jär­jestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille maakunnille. Tällainen iso muutos haastaa tarkastelemaan kunnan olemusta ja tehtävää uudelleen, ja toimintaympäristön muutos haastaa myös järjestöt; yhteistyö kuntien, maakuntien ja järjestöjen välillä täytyy rakentaa uudelta pohjalta. Tulevaisuudessa osa järjestöistä toiminee lähellä maakunnan palvelurakenteita ja osa toimii kunnissa, osa molemmissa. Kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävän merkitys korostuu entisestään, mutta aiempaa poikkeavalla tavalla. Perinteisten sisältöjen lisäksi tärkeitä näkökulmia ovat mm. työllisyys ja toi­meentulo sekä elinoloihin liittyvä asuinympäristö, jossa erityi­sesti kunnan yhdyskuntasuunnittelulla on merkittävä rooli. Li­säksi hyvinvointitehtävään voidaan katsoa kytkeytyvän ihmisten yhteen saattamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet.

Järjestöjen vahvuutena on vankka kokemus edunvalvonnassa ja toisaalta jäsenistön tukemisessa. Järjestöt ovat hyviä myös erilaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien toimintamallien kehittämisessä ja toteuttamisessa.  Järjestöt pystyvät suhteellisen nopeasti vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja pystyvät näin tukemaan kuntia ja tulevia maakuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä, mikä tukee ihmisten terveyttä merkittävässä määrin. Erityisesti järjestöjen kautta on mahdollisuus tuoda käyttäjien ääni kuuluviin palveluiden kehittämisessä. Maakunta- ja soteuudistuksessa järjestöillä on tärkeä tehtävä tuoda esiin järjestöjen roolia, näkyvyyttä ja tunnettuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, että järjestötyö nivoutuu osaksi kuntien ja maakuntien toimintaa. Yhteistyötä ja rakenteita maakunnan ja järjestöjen välille rakennetaan parhaillaan.

Alla oleva kuva jäsentää järjestötyön kokonaisuutta ja sen erityispiirteitä ja tuo esiin, millaista lisäarvoa järjestöt voivat tuoda sekä kuntien että maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Nuolen oikeassa reunassa on järjestöjen yleishyödyllinen toiminta, joka tuottaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, ja johon voi periaatteessa osallistua lähes kuka tahansa. Vertaistuen ja yleishyödyllisten palvelujen kautta päästään nuolen toiseen äärilaitaan, jonne sijoittuu erikoisosaamista vaativa järjestöjen yhtiöitetty palvelutoiminta, jolloin toimitaan yrityssektorilla.

Järjestötoiminta on moninaista, joten järjestön on mahdollista toimia nuolikuvan yhdellä toiminta-alueella, mutta kuvaa voidaan lukea myös siten, yhden järjestön toiminta sisältää jatkumon yleishyödyllisestä toiminnasta palvelutuotantoon. Yhdyspintoja sekä kunnan että tulevan maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on olemassa, mutta yhteistyörakenteet ovat vasta rakenteilla.

Kuva: Järjestöjen tuottama lisäarvo (Pihlaja, mukaillen Knaapi)

Sekä tulevaisuuden kunnan että tulevan maakunnan hyvinvointikoordinaattori ovat jatkossakin keskeinen eri toimialoja yhdistävä sekä alueellista yhteistyötä koordinoiva toimija. On tärkeää, että hyvinvointikoordinaattorin rooliin sisältyy järjestöyhteistyö. Kunnan ja maakunnan hyvinvointikoordinaattorin vastinpariksi järjestökentän puolelle tarvitaan koordinaattori, joka kokoaa kunnan/maakunnan järjestöt ja niiden tekemän työn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: jämlikt främjande av social välfärd och hälsa i alla landskap

Landskapen bör ha tillräckliga befogenheter för att säkerställa hög kvalitet och besluta om genomförandet av valfriheten inom sitt område. Vid införande av klientsedlar måste landskapen tillåtas göra egna bedömningar och tidtabeller. Fördelarna och nackdelarna med landskapens beskattningsrätt måste klargöras. Landskapen besitter en nyckelroll i främjandet av välfärd och hälsa. Av denna anledning måste statens hälso- […]

Artikkeli

Alkoholi on merkittävin yksittäinen taustatekijä kansansairauksien synnyssä

Sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteenä tulee olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on puolestaan vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa alkoholin kulutus ja haitat ovat kasvaneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta alkoholipolitiikkaa on liberalisoitu päinvastoin kuin monissa […]

Artikkeli

Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa. Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen […]