Skip to content

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote-uudistus
Hyvinvointi ja terveysSote-uudistus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista.

Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se pitää sisällään tietoisen vaikuttamisen terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja -ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.

Terveyden edistämisen perusperiaatteena on mahdollisuuksien luominen siten, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä kohdistetaan yksilön lisäksi yhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Ihmisten hyvinvointi ja terveys eivät lisäänny itsestään, vaan niihin on investoitava. Eriarvoisuuden kaventamiseksi olisi tärkeää kohdentaa toiminta siten, että tukea saavat sitä eniten tarvitsevat ja että toiminnalla todella tavoitetaan valittu kohderyhmä. Mikäli tähän ei kiinnitetä huomiota, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on taipumus lisätä eriarvoisuutta, sillä yleisesti kaikille suunnatusta toiminnasta hyötyvät muita enemmän ne, joilla on voimavaroja ja kiinnostusta huolehtia omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Jos kohdentamisessa ja tarkoituksenmukaisten keinojen valinnassa onnistutaan, parannetaan ihmisten elämänlaatua, lisätään työllisyyttä, tuottavuuden kasvua ja yritysten menestystä sekä hillitään sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.

Järjestöillä laajaa toimintaa terveyden edistämisessä

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä vuosikymmeniä kunnan toiminnan keskiössä olleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen jär­jestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille maakunnille. Tällainen iso muutos haastaa tarkastelemaan kunnan olemusta ja tehtävää uudelleen, ja toimintaympäristön muutos haastaa myös järjestöt; yhteistyö kuntien, maakuntien ja järjestöjen välillä täytyy rakentaa uudelta pohjalta. Tulevaisuudessa osa järjestöistä toiminee lähellä maakunnan palvelurakenteita ja osa toimii kunnissa, osa molemmissa. Kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävän merkitys korostuu entisestään, mutta aiempaa poikkeavalla tavalla. Perinteisten sisältöjen lisäksi tärkeitä näkökulmia ovat mm. työllisyys ja toi­meentulo sekä elinoloihin liittyvä asuinympäristö, jossa erityi­sesti kunnan yhdyskuntasuunnittelulla on merkittävä rooli. Li­säksi hyvinvointitehtävään voidaan katsoa kytkeytyvän ihmisten yhteen saattamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet.

Järjestöjen vahvuutena on vankka kokemus edunvalvonnassa ja toisaalta jäsenistön tukemisessa. Järjestöt ovat hyviä myös erilaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien toimintamallien kehittämisessä ja toteuttamisessa.  Järjestöt pystyvät suhteellisen nopeasti vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja pystyvät näin tukemaan kuntia ja tulevia maakuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä, mikä tukee ihmisten terveyttä merkittävässä määrin. Erityisesti järjestöjen kautta on mahdollisuus tuoda käyttäjien ääni kuuluviin palveluiden kehittämisessä. Maakunta- ja soteuudistuksessa järjestöillä on tärkeä tehtävä tuoda esiin järjestöjen roolia, näkyvyyttä ja tunnettuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, että järjestötyö nivoutuu osaksi kuntien ja maakuntien toimintaa. Yhteistyötä ja rakenteita maakunnan ja järjestöjen välille rakennetaan parhaillaan.

Alla oleva kuva jäsentää järjestötyön kokonaisuutta ja sen erityispiirteitä ja tuo esiin, millaista lisäarvoa järjestöt voivat tuoda sekä kuntien että maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Nuolen oikeassa reunassa on järjestöjen yleishyödyllinen toiminta, joka tuottaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, ja johon voi periaatteessa osallistua lähes kuka tahansa. Vertaistuen ja yleishyödyllisten palvelujen kautta päästään nuolen toiseen äärilaitaan, jonne sijoittuu erikoisosaamista vaativa järjestöjen yhtiöitetty palvelutoiminta, jolloin toimitaan yrityssektorilla.

Järjestötoiminta on moninaista, joten järjestön on mahdollista toimia nuolikuvan yhdellä toiminta-alueella, mutta kuvaa voidaan lukea myös siten, yhden järjestön toiminta sisältää jatkumon yleishyödyllisestä toiminnasta palvelutuotantoon. Yhdyspintoja sekä kunnan että tulevan maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on olemassa, mutta yhteistyörakenteet ovat vasta rakenteilla.

Kuva: Järjestöjen tuottama lisäarvo (Pihlaja, mukaillen Knaapi)

Sekä tulevaisuuden kunnan että tulevan maakunnan hyvinvointikoordinaattori ovat jatkossakin keskeinen eri toimialoja yhdistävä sekä alueellista yhteistyötä koordinoiva toimija. On tärkeää, että hyvinvointikoordinaattorin rooliin sisältyy järjestöyhteistyö. Kunnan ja maakunnan hyvinvointikoordinaattorin vastinpariksi järjestökentän puolelle tarvitaan koordinaattori, joka kokoaa kunnan/maakunnan järjestöt ja niiden tekemän työn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

14.4.2021 09:00

Puoliväliriihessä on tehtävä päätös Terapiatakuusta

Hyvinvointi ja terveys Terapiatakuu on toteuttava vielä tämän hallituskauden aikana kiireellisenä päätöksenä ja pysyvällä budjettirahoituksella. Koronarajoitusten päättymisen jälkeen mielenterveyspalvelujen kysyntä todennäköisesti kasvaa entisestään ja palvelut voivat ruuhkautua. Rajoitusten aikana esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveysavun palveluja on suljettu. Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee nyt erityisesti 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja MTV Uutisten helmikuussa 2021 julkaiseman kyselyn mukaan 75 […]

Uutinen

13.4.2021 06:58

Sosiaalibarometri 2021: Marinin hallituksen sote-uudistus saa edeltäjiään myönteisemmän vastaanoton sosiaali- ja terveysjohtajilta

Sote-uudistus Tuoreen Sosiaalibarometri 2021 mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva sote-uudistus saa sosiaali- ja terveysjohtajilta myönteisemmän arvion kuin mikään aiemmista sote-esityksistä vuosina 2016–2019. Yli puolet vastaajista piti Marinin hallituksen uudistusesitystä erittäin hyvänä tai hyvänä ja vain kuusi prosenttia huonona tai erittäin huonona. Myönteisimmin suhtauduttiin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantumiseen. Kaikkein […]

Uutinen

13.4.2021 06:58

Socialbarometern 2021: Marins regerings vårdreform får ett mera positivt mottagande av social- och hälsovårdscheferna

Sote-uudistus Enligt den färska Socialbarometern 2021 får vårdreformen som är under behandling i riksdagen en mera positiv bedömning än tidigare förslag till vårdreform under åren 2016–2019. Över hälften av respondenterna ansåg att reformförslaget av Marins regering är väldigt bra eller bra och bara sex procent ansåg att det är dåligt eller väldigt dåligt. Man ansåg att […]