Skip to content

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Työllisyys
TyöllisyysEriarvoisuusHyvinvointi ja terveysTyöllisyysKansanterveysTyöllisyys

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava.

Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin.

Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän

Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Näitä eroja selittävät useat eri tekijät, kuten elintavat ja eriarvoisuus terveyspalveluissa. Työttömyyteen kytkeytyy myös taloudellinen niukkuus, joka sekin lisää sairastavuutta, kun esimerkiksi lääkkeistä ja ruuan laadusta on tingittävä.

Vaikutus toimii kahteen suuntaan: Työttömyys lisää sairastumisriskiä ja sairaudet työttömyysriskiä. Tämä näkyy myös Sosiaalibarometrin tuloksissa. Valtaosa työ- ja elinkeinotoimiston johtajista arvioi työttömyyden heikentävän työkykyä ja huonokuntoisuuden vaikeuttavan työllistymistä.

Terveyspalvelujen saatavuudella ja saavutettavuudella on suuri merkitys terveyserojen kaventamisessa ja työttömyyden kielteisten vaikutusten vähentämisessä. Kun ongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan varhain, estetään tehokkaasti myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kasautumista. Työttömien terveysneuvonnan ja – tarkastusten järjestämisvastuu on kunnilla ja työkyvyn arviointivastuu TE-toimistolla.

Väestön terveyttä edistetään parhaiten yhteistyöllä. Siksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolia palvelutuotannossa tulisi jatkossa vahvistaa. Järjestöt tuottavat maksuttomasti esimerkiksi kuntouttavaa, työkykyä ylläpitävää ja toimintakykyä vahvistavaa toimintaa. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen avulla voidaan tavoittaa myös heitä, jotka muissa palveluissa jäävät syrjään.

Palvelujärjestelmä joko tasoittaa, ylläpitää tai vahvistaa terveyseroja

Työttömien sairastavuus on työssäkäyviä korkeammalla tasolla, ja siten myös heidän terveyspalvelujen tarpeensa suurempi. Jos tähän palvelutarpeeseen ei vastata riittävällä tavalla, on vaarana, että heidän terveytensä entisestään heikkenee ja työllistyminen vaikeutuu.

Palvelujärjestelmä voi korjata ja tasoittaa väestöryhmien välisiä terveyseroja tai ylläpitää ja vahvistaa niitä. Tämä tulee tunnistaa terveyspalvelujen suunnittelussa ja ottaa huomioon myös niiden toteutuksessa. Esimerkiksi työttömien ohjausta työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin palveluihin tulisi kehittää. Kunnissa täytyy huolehtia myös siitä, etteivät asiakasmaksut muodostu työttömille palvelujen käytön esteeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

25.6.2020 07:58

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Korona heikensi vaikeasti työllistyvien palveluja

Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla oli Sosiaalibarometri 2020 tuoreiden tulosten mukaan eniten vaikeuksia saada tarvitsemaansa työ- ja elinkeinotoimiston (TE) palvelua koronaepidemian aikana. Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain seitsemän prosenttia vastanneista. ”Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden […]

Uutinen

5.6.2020 16:28

Myös palveluita tuottaville yhdistyksille mahdollisuus saada tukea koronan aiheuttamiin vahinkoihin

Hallitus on antanut odotetun esityksensä yritysten määräaikaisesta kustannustuesta. SOSTE on tyytyväinen, että myös liiketoimintaa harjoittavat yhdistyksen ja säätiöt ovat tuen piirissä. Lakiesityksessä todetaan erikseen, että myös voittoa tavoittelemattomat yksiköt, kuten yhdistykset ja säätiöt, sekä luonnolliset henkilöt, voivat harjoittaa taloudellista toimintaa ja ovat siksi kustannustuen piirissä. ”Oli erittäin tärkeää saada myös palveluita tuottavat sote-järjestöt kustannustukeen mukaan. […]

Uutinen

20.5.2020 16:03

Komission suosituksissa Suomelle piilee hyvinvointi-investointien laiminlyönnin vaara

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 20.5. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Luonnollisesti tänä vuonna suosituksia määrittelee koronaepidemia ja siihen vastaamiseksi tarvittavat talous- ja yhteiskuntapoliittiset toimet. Komissio toivoo Suomen tekevän kaikkensa, jotta koronakriisistä noustaan mahdollisimman vähin vaurioin. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen laittaminen hetkellisesti hyllylle tukee Suomea näissä ponnisteluissa. Komission suosittelema finanssipoliittinen linja on hyvin samantyyppinen kuin […]

Työllisyys

Artikkeli

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista. Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita. Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä […]