Skip to content

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Työllisyys
EriarvoisuusHyvinvointi ja terveysTyöllisyysKansanterveysTyöllisyys

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava.

Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin.

Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän

Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Näitä eroja selittävät useat eri tekijät, kuten elintavat ja eriarvoisuus terveyspalveluissa. Työttömyyteen kytkeytyy myös taloudellinen niukkuus, joka sekin lisää sairastavuutta, kun esimerkiksi lääkkeistä ja ruuan laadusta on tingittävä.

Vaikutus toimii kahteen suuntaan: Työttömyys lisää sairastumisriskiä ja sairaudet työttömyysriskiä. Tämä näkyy myös Sosiaalibarometrin tuloksissa. Valtaosa työ- ja elinkeinotoimiston johtajista arvioi työttömyyden heikentävän työkykyä ja huonokuntoisuuden vaikeuttavan työllistymistä.

Terveyspalvelujen saatavuudella ja saavutettavuudella on suuri merkitys terveyserojen kaventamisessa ja työttömyyden kielteisten vaikutusten vähentämisessä. Kun ongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan varhain, estetään tehokkaasti myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kasautumista. Työttömien terveysneuvonnan ja – tarkastusten järjestämisvastuu on kunnilla ja työkyvyn arviointivastuu TE-toimistolla.

Väestön terveyttä edistetään parhaiten yhteistyöllä. Siksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolia palvelutuotannossa tulisi jatkossa vahvistaa. Järjestöt tuottavat maksuttomasti esimerkiksi kuntouttavaa, työkykyä ylläpitävää ja toimintakykyä vahvistavaa toimintaa. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen avulla voidaan tavoittaa myös heitä, jotka muissa palveluissa jäävät syrjään.

Palvelujärjestelmä joko tasoittaa, ylläpitää tai vahvistaa terveyseroja

Työttömien sairastavuus on työssäkäyviä korkeammalla tasolla, ja siten myös heidän terveyspalvelujen tarpeensa suurempi. Jos tähän palvelutarpeeseen ei vastata riittävällä tavalla, on vaarana, että heidän terveytensä entisestään heikkenee ja työllistyminen vaikeutuu.

Palvelujärjestelmä voi korjata ja tasoittaa väestöryhmien välisiä terveyseroja tai ylläpitää ja vahvistaa niitä. Tämä tulee tunnistaa terveyspalvelujen suunnittelussa ja ottaa huomioon myös niiden toteutuksessa. Esimerkiksi työttömien ohjausta työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin palveluihin tulisi kehittää. Kunnissa täytyy huolehtia myös siitä, etteivät asiakasmaksut muodostu työttömille palvelujen käytön esteeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

11.6.2021 10:30

Työllisyystoimet ovat suurelta osin leikkauksia

Työllisyys Suomalainen yhteiskuntapoliittinen keskustelu on jo vuosia pyörinyt julkisen talouden kestävyysvajeen ympärillä. Asia on säilynyt ajankohtaisena, koska laajaa kansalaisten tukea tai poliittista yhteisymmärrystä ei ole löytynyt niin lisäresursseja tuovista veronkorotuksista kuin menoja vähentävistä leikkauksistakaan. Houkuttelevaksi ratkaisuksi ongelmaan ovat nousseet rakenneuudistukset, joiden avulla leikkauksia tai veronkorotuksia ei tarvittaisikaan. Rinteen ja Marinin hallitusten aikana pyrkimys vahvistaa julkisen talouden […]

Uutinen

2.6.2021 10:00

Potilasjärjestöt: Lainsäädännön valuviat eivät saa vaarantaa potilaiden mahdollisuutta saada uusimpaan tutkimukseen pohjautuvaa hoitoa

Kansanterveys Potilasjärjestöt ovat huolissaan, että vuonna 2019 voimaan tullut toisiolaki sivuuttaa yksilön antaman suostumuksen lääketieteellisissä rekisteritutkimuksissa. Lainsäätäjä on Suomessa tehnyt valinnan, että toiminta pohjautuu ajaltaan ja käyttötarkoitukseltaan rajattuun viranomaislupaan. Kansalainen ei saa itse päättää, millä tavalla hänen tietojaan saa hyödyntää. Tämä koskee myös tilannetta, jossa potilas on antanut suostumuksensa tietojensa tutkimukselliseen käyttöön. Vastaavaa tietosuojan tulkintaa ei […]

Uutinen

12.5.2021 06:58

Socialbarometern 2021: Överföringen av arbetskraftstjänsterna till kommunerna väcker motstånd speciellt på TE-byråerna

Sosiaalibaro Regeringen beslöt under ramförhandlingarna att förbereda en överföring av organiseringsansvaret av arbetskraftstjänsterna till kommunerna. Sysselsättningens kommunförsök som inleddes i mars har redan testats bland unga, invandrare och personer som får FPA: s arbetslöshetsförmåner i 118 kommuner. Socialbarometern kartlade åsikter kring organiseringsansvaret av skötseln av sysselsättning och sysselsättningens kommunförsök innan kommunförsöket inleddes och före regeringens ramförhandlingar. […]