Skip to content

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Työllisyys
EriarvoisuusHyvinvointi ja terveysTyöllisyysKansanterveysTyöllisyys

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava.

Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin.

Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän

Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Näitä eroja selittävät useat eri tekijät, kuten elintavat ja eriarvoisuus terveyspalveluissa. Työttömyyteen kytkeytyy myös taloudellinen niukkuus, joka sekin lisää sairastavuutta, kun esimerkiksi lääkkeistä ja ruuan laadusta on tingittävä.

Vaikutus toimii kahteen suuntaan: Työttömyys lisää sairastumisriskiä ja sairaudet työttömyysriskiä. Tämä näkyy myös Sosiaalibarometrin tuloksissa. Valtaosa työ- ja elinkeinotoimiston johtajista arvioi työttömyyden heikentävän työkykyä ja huonokuntoisuuden vaikeuttavan työllistymistä.

Terveyspalvelujen saatavuudella ja saavutettavuudella on suuri merkitys terveyserojen kaventamisessa ja työttömyyden kielteisten vaikutusten vähentämisessä. Kun ongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan varhain, estetään tehokkaasti myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kasautumista. Työttömien terveysneuvonnan ja – tarkastusten järjestämisvastuu on kunnilla ja työkyvyn arviointivastuu TE-toimistolla.

Väestön terveyttä edistetään parhaiten yhteistyöllä. Siksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolia palvelutuotannossa tulisi jatkossa vahvistaa. Järjestöt tuottavat maksuttomasti esimerkiksi kuntouttavaa, työkykyä ylläpitävää ja toimintakykyä vahvistavaa toimintaa. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen avulla voidaan tavoittaa myös heitä, jotka muissa palveluissa jäävät syrjään.

Palvelujärjestelmä joko tasoittaa, ylläpitää tai vahvistaa terveyseroja

Työttömien sairastavuus on työssäkäyviä korkeammalla tasolla, ja siten myös heidän terveyspalvelujen tarpeensa suurempi. Jos tähän palvelutarpeeseen ei vastata riittävällä tavalla, on vaarana, että heidän terveytensä entisestään heikkenee ja työllistyminen vaikeutuu.

Palvelujärjestelmä voi korjata ja tasoittaa väestöryhmien välisiä terveyseroja tai ylläpitää ja vahvistaa niitä. Tämä tulee tunnistaa terveyspalvelujen suunnittelussa ja ottaa huomioon myös niiden toteutuksessa. Esimerkiksi työttömien ohjausta työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin palveluihin tulisi kehittää. Kunnissa täytyy huolehtia myös siitä, etteivät asiakasmaksut muodostu työttömille palvelujen käytön esteeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

16.9.2021 14:44

Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia

Hyvinvointi ja terveys Hallitus teki budjettiriihessä perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sosiaaliturvan taso on jo nyt liian matala ja sen leikkaus heikentäisi entisestään sosiaaliturvan varaan joutuneiden hyvinvointia. Sosiaaliturvan laskemisen kestävä vaihtoehto on tuottavuuden nosto ja siksi päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia. Hallituksen pöydällä korostuivat, osin suhdannetilanteen […]

Uutinen

13.9.2021 15:48

Hoitotakuu etenee, askelmerkit ja rahoitus vielä osittain epäselvät

Toimeentulo Hallitusohjelmaan sisältyvä hoitotakuun edistäminen jäi pitkäksi aikaa koronan jalkoihin. Samalla hoito- ja hoivavelka paisui. Tilannetta on ryhdytty korjaamaan muun muassa EU:n elpymispaketin varoilla, joista on korvamerkitty hoitotakuuseen ja hoitovelkaan kehyskaudella yhteensä 400 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä jonojen purku ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen nähtiin tärkeinä ratkaistavina asioina ja niihin kohdennettiin lisärahoitusta ensi vuodelle 125 miljoonaa euroa.  Elokuussa […]

Uutinen

9.9.2021 16:50

SOSTE: Budjettiriihestä odotettiin enemmän investointeja osaamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen – myös terveysperusteisen verotuksen kehittäminen jäämässä torsoksi

Toimeentulo Hallitus kävi neuvottelut vuoden 2022 valtion talousarviosta suotuisissa talousnäkymissä.  SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n mukaan hallitus ei käyttänyt talouspolitiikan liikkumavaraa parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt olisi pitänyt investoida tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin ja osaamisen vahvistamiseen paljon voimakkaammin, kuin mihin hallitus oli valmis. Myös terveysperusteisen verotuksen eteneminen on jäämässä vähäiseksi. Hallituksen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia Työmarkkinoiden polarisaatio on […]