Skip to content

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Työllisyys
TyöllisyysEriarvoisuusHyvinvointi ja terveysTyöllisyys

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava.

Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin.

Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän

Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä kuin työssäkäyvillä. Näitä eroja selittävät useat eri tekijät, kuten elintavat ja eriarvoisuus terveyspalveluissa. Työttömyys kytkeytyy myös taloudellinen niukkuus, joka sekin lisää sairastavuutta, kun esimerkiksi lääkkeistä ja ruuan laadusta on tingittävä.

Vaikutus toimii kahteen suuntaan: Työttömyys lisää sairastumisriskiä ja sairaudet työttömyysriskiä. Tämä näkyy myös Sosiaalibarometrin tuloksissa. Valtaosa työ- ja elinkeinotoimiston johtajista arvioi työttömyyden heikentävän työkykyä ja huonokuntoisuuden vaikeuttavan työllistymistä.

Terveyspalvelujen saatavuudella ja saavutettavuudella on suuri merkitys terveyserojen kaventamisessa ja työttömyyden kielteisten vaikutusten vähentämisessä. Kun ongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan varhain, estetään tehokkaasti myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kasautumista. Työttömien terveysneuvonnan ja – tarkastusten järjestämisvastuu on kunnilla ja työkyvyn arviointivastuu TE-toimistolla.

Väestön terveyttä edistetään parhaiten yhteistyöllä. Siksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolia palvelutuotannossa tulisi jatkossa vahvistaa. Järjestöt tuottavat maksuttomasti esimerkiksi kuntouttavaa, työkykyä ylläpitävää ja toimintakykyä vahvistavaa toimintaa. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen avulla voidaan tavoittaa myös heitä, jotka muissa palveluissa jäävät syrjään.

Palvelujärjestelmä joko tasoittaa, ylläpitää tai vahvistaa terveyseroja

Työttömien sairastavuus on työssäkäyviä korkeammalla tasolla, ja siten myös heidän terveyspalvelujen tarpeensa suurempi. Jos tähän palvelutarpeeseen ei vastata riittävällä tavalla, on vaarana, että heidän terveytensä entisestään heikkenee ja työllistyminen vaikeutuu.

Palvelujärjestelmä voi korjata ja tasoittaa väestöryhmien välisiä terveyseroja tai ylläpitää ja vahvistaa niitä. Tämä tulee tunnistaa terveyspalvelujen suunnittelussa ja ottaa huomioon myös niiden toteutuksessa. Esimerkiksi työttömien ohjausta työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin palveluihin tulisi kehittää. Kunnissa täytyy huolehtia myös siitä, etteivät asiakasmaksut muodostu työttömille palvelujen käytön esteeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: fokus på att förebygga problem och främja hälsa

Social- och hälsopolitikens tyngdpunkt bör ligga på främjande av välstånd och hälsa, samt att minska ojämlikheter i hälsa. Att reducera tunga och kostsamma åtgärder är även ekonomiskt lönsamt. De rätta skattemässiga lösningarna kan främja folkhälsan, utjämna inkomstskillnader och balansera statsfinanserna. Till regeringsprogrammet Fortsatta skattehöjningar för tobak och nikotinprodukter, alkohol, introducera punktskatter för alkoläsk. Tillskott till skatteintäkterna […]

Artikkeli

Riksdagsval teser: vi bygger tillväxt genom att investera i sysselsättning för alla

Vi bygger tillväxt i Finland genom att investera i sysselsättning för alla medborgare.  Den mellanliggande arbetsmarknaden måste stärkas, och i synnerhet behöver de svårplacerade och partiellt arbetsföra stödjas med allt effektivare medel. Till regeringsprogrammet Stärka den mellanliggande arbetsmarknaden. Detta verkställs genom att lönesubventioner bibehålls på en tillräcklig nivå, och dirigeras för att stödja partiellt arbetsföra och […]

Artikkeli

Alkoholi on merkittävin yksittäinen taustatekijä kansansairauksien synnyssä

Sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteenä tulee olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on puolestaan vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa alkoholin kulutus ja haitat ovat kasvaneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta alkoholipolitiikkaa on liberalisoitu päinvastoin kuin monissa […]

Työllisyys

Artikkeli

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista. Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita. Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä […]