Skip to content

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Koronaepidemia kärjistänyt toimeentulo-ongelmia

8.6.2020 5.55

Sosiaalibaro
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaSosiaalibarometri 2020Sosiaali- ja terveyspalvelutSosiaalibaroToimeentulo

Taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, selviää Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.

Sosiaalibarometri 2020 infograafi otsikolla Koronaepidemia näkyy kunnissa ihmisten toimeentulo-ongelmina. Pääsisältö löytyy tekstistä.

Kuvio: Taloudellisten ongelmien lisääntyminen koronaepidemian aikana sosiaalityöntekijöiden mukaan.

”Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana”, tulkitsee tuloksia THL:n erikoistutkija Merita Jokela.

”Vaikka lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia. Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa”, Jokela jatkaa.

Arviot Kelan onnistumisesta ristiriitaisia

Kelan johto ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat erimielisiä siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen koronaepidemian aikana.

Sosiaalibarometri 2020 infograafi otsikolla Miten perustoimeentulotuki vastaa asiakkaiden palvelutarpeisiin? Pääsisältö löytyy tekstistä.

Kuvio: Perustoimeentulotuen vastaaminen asiakkaiden palvelutarpeisiin.

Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet (43 %) on tätä mieltä.

27 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti. Erityisesti Uudellamaalla ja suurissa, yli 200 000 asukkaan kunnissa, Kelan toimintaan kriittisesti suhtautuvien sosiaalityöntekijöiden osuus on muita suurempi.

“Tuloksia selittänee se, että sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä pääasiassa niihin, jotka hakevat ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, ja joilla on vakavampia taloudellisia ja muita ongelmia. Näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat kuitenkin vakavista yhteistyöongelmista, jotka voivat vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytykset”, pohtii tuloksia THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Kriisitilanteessa toimeentulotuen etäpalvelut jättävät heikoimmat heitteille

Sosiaalityöntekijät kuvasivat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut suljettuna tai auki vain ajanvarauksella. Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.

”Tulokset tuovat esiin, että kriisitilanteessa palvelujen siirtyminen vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset sekä sellaiset asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on ollut parempi.

Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Toimeentulo-ongelmia koskeviin kysymyksiin vastasivat Kelan johto ja sosiaalityöntekijät.

Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.

Lisätietoja

  • erikoistutkija, THL, Merita Jokela, 029 524 7170
  • tutkimusprofessori, THL, Heikki Hiilamo, 0295246150
  • erityisasiantuntija, SOSTE, Anna Järvinen, 050 5865 677
  • Sosiaalibarometri 2020 toteutus: tutkija, SOSTE, Anne Eronen, 040 6789 441

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.8.2022 09:30

Kysely: Hyvinvointialueiden palveluja kehittävät järjestöt toiveikkaita, että ne voivat vaikuttaa uudistuviin sote-palveluihin

Sote-uudistus Yli puolet hyvinvointialueiden palvelujen kehittämisessä mukana olevista järjestöistä katsoo, että niiden mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen kehittämiseen kohentuvat ainakin jonkin verran sote-uudistuksen myötä. Tämä käy ilmi Järjestöjen sote-muutostuen touko-kesäkuussa 2022 tekemästä tilannekuvakyselystä, jossa selvitettiin hyvinvointialueiden palvelujen kehittämisessä mukana olevien järjestöjen näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyöstä. Kyselyn vastaajat näkivät sekä käynnissä olevassa sote-palvelujen kehittämistyössä että tulevaisuudessa myönteisiä merkkejä. […]

Uutinen

28.6.2022 09:00

YK:n erityisraportoija vaatii hallituksia vähentämään etuuksien alikäyttöä

Hyvinvointi ja terveys YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksin erityisraportoija Olivier De Schutter julkaisi 24.6.2022 raporttinsa sosiaaliturvaetuuksien alikäytöstä. Hän esitteli raportin tuloksia 27.6. YK:n ihmisoikeuskomitean istunnossa. Lue lisää: United Nations Human Rights: Millions failing to access social protection entitlements: UN expert Raportti perustuu asiantuntijoiden, valtion virastojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien vastauksiin kyselyyn. Vastauksia saatiin 36 maasta. Suomi on yksi kyselyyn […]

Uutinen

22.6.2022 07:45

Köyhyysraportti: Pandemia on korostanut köyhyyttä aiheuttavia rakenteita entisestään

Toimeentulo Euroopan köyhyydenvastaisten toimijoiden verkosto EAPN julkaisi hiljattain vuoden 2021 Köyhyysvahti-raportin. Se sisältää 21 maan havaintoja niiden köyhyydestä ja köyhyystilanteen kehittymisestä. Se antaa hyvän yleiskäsityksen Euroopan köyhyyden tilasta. Keskiössä ovat koronaviruspandemiasta aiheutuneet negatiiviset vaikutukset.  Järjestöjen tekemän työn tarve on kasvanut Raportti tiivistää löydöksiä yhdeksään ydinviestiin ja löydökseen, joista ensimmäinen koskee järjestöjen toimintaa. Ruoka-avustuksien ja järjestöjen tekemän […]