Skip to content

Ennakkotietoa Järjestöbarometri 2020:sta: Yhdistysten vapaaehtoiset paikkaavat julkisen palvelun neuvonnan puutteita

2.9.2020 7.55

Järjestöbaro
Järjestöbarometri 2020JärjestöbaroJärjestöilleSote-järjestöt

Ennakkotiedot tuoreesta Järjestöbarometri 2020:sta osoittavat, että kansalaiset eivät aina löydä tai saa julkisia palveluita ja etuuksia koskevaa tietoa julkiselta puolelta, vaan paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset paikkaavat neuvonnallaan tiedonsaannin puutteita. Myös esimerkiksi eri sairauksia ja niiden kanssa elämistä koskevaa tietoa haetaan paljon yhdistyksistä.

Suomessa on yli 10 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä, joista runsas 200 on valtakunnallisia järjestöjä ja loput paikallisesti tai alueellisesti toimivia yhdistyksiä. Noin neljä viidestä paikallisyhdistyksestä toimii pelkin vapaaehtoisvoimin.

Järjestöbarometrin mukaan peräti kaksi kolmesta (67 %) paikallisyhdistyksestä antaa julkisia palveluja ja etuuksia koskevaa neuvontaa. Muita yleisemmin neuvontaa tarjoavat työttömien yhdistykset ja aistivammayhdistykset. Yhdistyksissä suhtaudutaan kriittisimmin TE-toimistojen antamaan neuvontaan. Joka kolmas (33 %) vastaaja arvioi sen melko huonoksi tai huonoksi ja vain joka viides (20 %) melko hyväksi tai hyväksi. Kelan neuvontaan tyytymättömiä oli 29 prosenttia ja tyytyväisiä 40 prosenttia yhdistyksistä.

“Yleisesti nähtiin, että neuvontaa tulisi parantaa kunnissa ja laajemmin koko maassa. Osa vastaajista toivoi nykyistä enemmän henkilökohtaista neuvontaa, neuvontapisteitä sekä mahdollisuuksia saada asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua yhdestä paikasta ja muutenkin kuin digitaalisena. Myös eri tahojen välinen yhteistyö nähdään yhtenä keinona kohentaa neuvontapalveluja”, sanoo SOSTEn tutkija Anne Eronen.

Yhdistykset oman alansa tietopankkeja

Sosiaali- ja terveysyhdistykset ovat oman alansa tietopankkeja, joihin kertyy jatkuvasti niiden edustamia ihmisryhmiä koskevaa erityistietoa, esimerkiksi erilaisiin sairauksiin, vammoihin ja erityisiin elämäntilanteisiin liittyvää asiantuntija-, kokemus- ja vertaistietoa.

“Yhdistykset tavoittavat haavoittuvia ryhmiä, joille nykyiset palvelut ja etuudet ovat liian vaikeita hahmottaa, tai jotka tarvitsevat monenlaista neuvontaa ja tukea elämäntilanteessaan. Yhdistysten neuvonta on erityisen tärkeää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Neuvonnan tarve on myös kasvanut eniten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä edustavissa yhdistyksissä”, kertoo SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi.

Yhdistyksistä haetaan yleisimmin apua, tietoa ja tukea sairauteen tai elämäntilanteeseen sekä tarvittavien palvelu- ja tukimuotojen ja etuuksien löytämiseen. Runsaalla kolmasosalla (36 %) yhdistyksistä neuvonnan tarve on lisääntynyt ja vain kymmenesosalla (11 %) vähentynyt. Erityisesti neuvonnan tarve on lisääntynyt vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistyksissä (68 %), aistivammayhdistyksissä (61 %) ja mielenterveysyhdistyksissä (60 %).

Infograafi, joka kuvaa yhdistysten olevan merkittäviä neuvonnan ja kokemustiedon tarjoajia

Yhdistysten asiantuntemus mukaan palveluiden kehittämiseen

“Viidesosa neuvonnan tarpeen kasvusta kertoneista vastaajista viittaa julkisiin palveluihin ja alan lainsäädäntöön liittyviin syihin. Yhdistysten toiminnan kannalta keskeisillä ihmisryhmillä on vaikeuksia saada julkisia palveluja ja riittävää neuvontaa, muuttuva lainsäädäntö koetaan monimutkaiseksi ja kuntien tukipalveluja kuristaa kiristynyt kuntatalous. Erilaisten palvelutarpeiden kasvu näkyy yhdistyksen neuvonnan kysynnän lisääntymisenä”, kertoo Anne Eronen.

“Kohtaamisten myötä yhdistyksiin kertyy myös tietoa kunnan palvelujen puutteista. Tätä asiantuntemusta tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin alueen palvelujen kehittämisessä, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Toisaalta yhdistyksiin kertynyt tieto myös tukee julkisten palvelujen asiakkaita, joten asiakkaita tulisi ihmisiä ohjata systemaattisemmin yhdistysten piiriin”, kertoo Juha Peltosalmi.

Saman asian kokenut pystyy antamaan aivan erityistä tukea

“Yhdistysten vahvuus on vertaisuus, kun apua tarjoavat myös vertaiset vapaaehtoiset: saman asian kokenut, vaikkapa syövän sairastanut ihminen osaa auttaa toista sairastanutta eteenpäin. Yhdistyksille ominaista on myös henkilökohtainen neuvonta, jossa asioita voidaan käsitellä ajan kanssa niin, että ne tulevat selväksi”, jatkaa Peltosalmi.

Tiedon siirtyminen verkkoon on yleisemmin lisännyt kuin vähentänyt sosiaali- ja terveysyhdistysten neuvonnan tarvetta. Kaikilla ei ole digitaalisten palvelujen edellyttämiä taitoja.

”Järjestöbarometrista nousee selvästi esiin, että yhdistyksillä on huomattavasti nykyistä enemmän annettavaa sekä kunnalliseen että maakunnalliseen palveluiden kehittämiseen. Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä taivasalla, vaan järjestöt tarvitsevat siihen resursseja, kuten edullisia tiloja ja toiminta-avustuksia kunnilta ja maakunnilta”, sanoo Anne Eronen.

Lisätietoja antavat SOSTEn tutkija Anne Eronen ja tutkija Juha Peltosalmi.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

12.1.2021 11:47

SOSTE kannustaa järjestöjä mukaan Tutkitun tiedon teemavuoteen

Järjestöille Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 on kansallinen hanke, jonka toteuttavat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Teemavuoden ohjelma rakentuu yhteistyökumppaneiden tuottamista tapahtumista ja teoista, jotka nostavat esiin tutkittua tietoa tai tietolähteitä. Mukaan voivat hakea erilaiset ryhmät, organisaatiot ja järjestöt. Haku on avoin. Ohjelman yhteistyökumppaniksi voi hakea erilaisilla tapahtumilla ja teoilla, jotka voivat olla […]

Uutinen

11.1.2021 11:00

Avustusehdotus vuodelle 2021: Leikkauksia osattiin odottaa, mutta niiden suuruus yllätti

Kansalaisyhteiskunta SOSTE kysyi joulukuussa, miten STEAn avustusehdotus vuodelle 2021 kohteli SOSTEn jäseniä. Kahden päivän pikakyselyyn vastasi 126 SOSTEn jäsenyhteisöä eli 53% SOSTEn varsinaisista jäsenistä. Vaikka tiukka rahoitustilanne oli tiedossa ja leikkauksia osattiin odottaa, niiden suuruus ja kohdentuminen yllättivät. Lähes puolet vastaajista yllättyi avustusehdotuksesta 44% kyselyn vastaajista kertoi yllättyneensä oman järjestönsä saamasta avustusehdotuksesta. Joka viides yllättyi yleisavustuksiin […]

Uutinen

7.1.2021 12:00

Finland tar över ordförandeklubban för Nordiska rådet 2021

Kansalaisyhteiskunta Finland är ordförande för Nordiska ministerrådet 2021 och detta år firar dessutom rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. I ordförandeskapsprogrammet lyfter man fram följande teman: ett grönt Norden, ett socialt hållbart Norden och ett konkurrenskraftigt Norden.  Målen med Finlands ordförandeprogram är att Norden ska vara världens mest hållbara och integrerade region år 2030. Pandemin […]