Skip to content

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

17.6.2019 11.46

Sosiaali- ja terveyspalvelut
KansalaisyhteiskuntaSosiaali- ja terveyspalvelut

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta.

Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus.

Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He havainnoivat arkeaan ja kirjasivat sen ongelmia puolen vuoden ajan.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhojen sairaiden ihmisten ja omaishoitajien taistelu kotipalvelun byrokratian kanssa oli piinallista luettavaa”, professori Koskiaho sanoo.

Tutkimus osoittaa kehityksen yhteiskunnallisia syitä: yhteiskunta on pitkään muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja tämä kehitys jatkuu. Nopea digitalisaatio lisää sitä. Markkinoilla on yhä enemmän erilaisia toimijoita, joita pitää osata kilpailuttaa ja vertailla – esimerkiksi, kun hankkii puhelinta tai turvarannekepalvelua.

Korkea koulutuskaan ei auta

Vanhojen ihmisten elämäntilanteessa on ymmärrettäviä ”pihalle joutumisen” syitä: monet ovat olleet kauan poissa työelämästä – etääntyneet organisaatioista, joissa pysyisi kiinni digitekniikan ja -käytön kehityksessä. Osalla on tietotekniikkaan torjuva tai pelokas asenne. Muut ovat hoitaneet asioita. Selviytymistä vaikeuttavat voimien, näön ja kuulon heikkeneminen sekä sairaudet.

Yhteiskunnan muutoksia ja omaa vanhenemista vastaan ei auta edes korkea koulutus, jonka ajateltiin aiemmin ehkäisevän syrjäytymistä. Vaikka tämän tutkimuksen kansalaistutkijoina toimineet ikäihmiset ovat korkeasti koulutettuja, heille on haastavaa asioida pankin, verottajan, Kelan ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Heidän on hankala saada tarvitsemaansa tietoa, ostaa bussi- tai teatterilippuja, käyttää erilaisia automaatteja.

”He ovat kaikki aika lailla avuttomia yhteiskunnan muutosten edessä. Pahinta on, että heidän on vaikea ajaa asioitaan ja käyttää oikeuksiaan sekä hoitaa velvollisuuksiaan”, Koskiaho sanoo.

Lisää syrjäytyneitä yhteiskuntaan

”Tuleeko yhteiskuntaan vanhoista ihmisistä lisää syrjäytyneitä muiden lisäksi, kun kaikista ikäryhmistä eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ryhmä”, Koskiaho pohtii. ”Ja tämä sen vuoksi, että yhteiskunta tuottaa uusia toimintatapoja, joita ei ole rakennettu käyttäjälähtöisesti erilaiset kansalaisryhmät huomioiden vaan organisaatio- tai tekniikkakeskeisesti.”

Koskiaho muistuttaa, ettei ongelma koske vain vanhoja ihmisiä. THL:n Suomalaisten hyvinvointi 2018 -tutkimuksen mukaan puolella suomalaisista on esteitä käyttää sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Esteet ovat esimerkiksi laitteiden, osaamisen tai vaikkapa kielitaidon puutteita.

Ongelma ratkaistava systemaattisesti kaikkialla maassa

SOSTEn julkaisema tutkimus käsittelee myös viimeaikaisia hankkeita ja uusia ratkaisuja, joilla neuvonnan ja tuen malleja on kehitelty Suomessa ja myös muissa maissa.

”Digimaailman muutoksen pohdinta on syytä aloittaa ihmisten arjesta, käytännön ongelmista. Sitä tämä tutkimus tekee”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

”Kyseessä on keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, joka koskee sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamia ihmisryhmiä. Tutkimus esittää ongelmiin ratkaisuehdotuksia, joissa järjestöjen toimintamalleilla on suuri merkitys.”

Tutkimus päätyy siihen, että neuvonnan, opastuksen ja avustetun asioiden ajamisen järjestäminen toimivasti kaikkialla maassa on uusi sosiaalipoliittinen tehtävä. Siinä ehdotetaan erityisten senioriluotsien kouluttamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisäkoulutusta laaja-alaiseen neuvontaan, opastukseen ja asioiden ajamiseen.

Kuntien keskustoihin tarvitaan laaja-alaisia neuvontakeskuksia, joissa työskentelee senioriluotseja. Niiden lisäksi tarvitaan ihmisten koteja lähelle korttelikeskuksia, joista saa neuvontaa ja vertaistukea.

Ihan pihalla -julkaisu

Ihan pihalla? Vanhat ihmiset digitaalisen maailman myllerryksessä: neuvonnan, ohjauksen ja asioiden ajamisen järjestäminen ja sen tiivistelmä SOSTEn sivulla www.soste.fi/Ihan-pihalla.

Katso julkaisutilaisuuden Twitter-liven tallenne.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.6.2019 15:29

Hallitusohjelman työryhmien jäsenet avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia. Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän […]

Uutinen

7.6.2019 11:48

Nationella organisationers resurser för svenskspråkig verksamhet varierar

Många av SOSTEs nationella medlemsorganisationer antingen har eller skulle vilja ha svenskspråkig verksamhet, visar en minigallup som SOSTE gjorde bland sina medlemsorganisationer i februari 2019. Mångsidig svenskspråkig verksamhet Av de organisationer som besvarade enkäten så har 56 procent antingen regelbunden eller tillfällig svenskspråkig verksamhet. Dessutom önskade 12 procent att de skulle ha svenskspråkig verksamhet. Hurudan […]

Uutinen

5.6.2019 09:00

Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden 

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %). Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti […]