Kysely: Hyvinvointialueiden palveluja kehittävät järjestöt toiveikkaita, että ne voivat vaikuttaa uudistuviin sote-palveluihin

Järjestöjen sote-muutostuen tilannekuvakyselyn tuloksia tiivistettyinä kuvaan: Kyselyn perusteella Järjestöt voivat vaikuttaa sote-palvelujen uudistamiseen ja sote-uudistus parantaa järjestöjen mahdollisuuksia edistää kohderyhmiensä hyvinvointia ja terveyttä

Etusivu / Uutiset / Kysely: Hyvinvointialueiden palveluja kehittävät järjestöt toiveikkaita, että ne voivat vaikuttaa uudistuviin sote-palveluihin

Yli puolet hyvinvointialueiden palvelujen kehittämisessä mukana olevista järjestöistä katsoo, että niiden mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen kehittämiseen kohentuvat ainakin jonkin verran sote-uudistuksen myötä. Tämä käy ilmi Järjestöjen sote-muutostuen touko-kesäkuussa 2022 tekemästä tilannekuvakyselystä, jossa selvitettiin hyvinvointialueiden palvelujen kehittämisessä mukana olevien järjestöjen näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyöstä.

Kyselyn vastaajat näkivät sekä käynnissä olevassa sote-palvelujen kehittämistyössä että tulevaisuudessa myönteisiä merkkejä. Järjestöjen näkemyksiä on toistaiseksi huomioitu melko hyvin, ja lähes puolet kyselyn vastaajista odottaa, että sote-uudistus parantaa järjestöjen mahdollisuuksia edistää kohderyhmiensä hyvinvointia ja terveyttä.

Sote-palveluja kehitetään parhaillaan hyvinvointialueilla muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman puitteissa.

Järjestöjen sote-muutostuen tilannekuvakyselyn tuloksia tiivistettyinä kuvaan: Kyselyn perusteella Järjestöt voivat vaikuttaa sote-palvelujen uudistamiseen ja sote-uudistus parantaa järjestöjen mahdollisuuksia edistää kohderyhmiensä hyvinvointia ja terveyttä

Perustieto järjestöjen toiminnasta yhä tarpeen palvelujen kehittämisessä

Järjestöjen sote-muutostuen tilannekuvakyselyn tulokset olivat kokonaisuudessaan varovaisen myönteiset, mutta kysely toi selvästi esiin myös varauksia. Monella hyvinvointialueella palvelujen kehittämistyö on vasta käynnistymässä.

En osaa sanoa -vastaukset korostuivat esimerkiksi kysymyksessä, jossa arvioitiin ihmisten tulevia mahdollisuuksia siirtyä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja järjestötoiminnan välillä eli esimerkiksi lääkärin vastaanotolta potilasjärjestön vertaistuen piiriin. Samoin sote-uudistuksen yleisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa vastaajat olivat varovaisia.

Avoimet kysymykset syvensivät kyselyn kokonaiskuvaa tuomalla esiin sen, että hyvistä aikeista huolimatta kehittämistyössä ei ole vielä päästy kunnolla vauhtiin kaikilla hyvinvointialueilla. Palveluja kehittävien yhteistyöelinten toiminta on monin paikoin vasta alkuvaiheessa.

”Vastauksissa korostettiin toistuvasti, että kehittämistyössä tarvitaan yhä perustietoa järjestötoiminnasta eli siitä, mitä järjestöt tekevät ja mitkä ovat toiminnan tulokset ja vaikutukset”, huomauttaa Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari.

Toteutuvatko suunnitelmat käytännössä?

Kyselyn vahvin huoli nousi esiin avokysymysten vastauksissa. Useampi vastaaja epäili, saadaanko hyvät suunnitelmat toteutettua käytännössä. Järjestöjä arvostetaan, mutta pelkona on, että puheista ei edetä käytäntöön.

”Hyvinvointialueet etenevät eri vauhtia sote-palvelujen kehittämisessä, eikä järjestöjä vielä välttämättä ole ehditty huomioida palvelupolkujen ja yhteistyön kehittämisessä”, muistuttaa Janne Haikari.

Tilannekuvakyselyn vastaajat poimittiin palvelujen kehittämisessä mukana olevista järjestöedustajista, joiden tiedot on koottu Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan verkkosivuille.

Näin tilannekuvakysely tehtiin

Lisätietoja antaa tutkija Janne Haikari.