Skip to content

Puoliväliriihessä on tehtävä päätös Terapiatakuusta

14.4.2021 9.00

Hyvinvointi ja terveys
Hallitusohjelma ja budjettiKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaHyvinvointi ja terveys

Terapiatakuu on toteuttava vielä tämän hallituskauden aikana kiireellisenä päätöksenä ja pysyvällä budjettirahoituksella.

Koronarajoitusten päättymisen jälkeen mielenterveyspalvelujen kysyntä todennäköisesti kasvaa entisestään ja palvelut voivat ruuhkautua. Rajoitusten aikana esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveysavun palveluja on suljettu.

Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee nyt erityisesti 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia.

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja MTV Uutisten helmikuussa 2021 julkaiseman kyselyn mukaan 75 prosenttia nuorista koki rajoitusten heikentäneen heidän henkistä hyvinvointiaan.

Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden oireilu on lisääntynyt korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 2000-luvun ajan. Korona on heikentänyt jaksamista entisestään.

Pääsyä matalan kynnyksen hoitoon on edistettävä

Hallitus panosti viime vuonna lisätalousarviossa esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) korona-ajan valmiuteen. Lisäksi opetus- ja kultuuriministeriö mahdollisti ylioppilas- ja opiskelijakunnille erityisavustuksen hakemisen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin palvelujärjestelmään muutoksia, jotka edistävät kaikkien väestöryhmien pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin, erityisesti matalan kynnyksen lyhytaikaisiin hoitoihin.

OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Sitra puolestaan laskee tuoreessa raportissaan työn ulkopuolelle jäämisen kustannusten julkiselle taloudelle olleen vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Suomi menettää vuosittain 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyssyistä johtuen.

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä isoin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Mielenterveyteen liittyvät haasteet lisäävät siis julkisen talouden kustannuspainetta ja vähentävät työvoiman saatavuutta.

Mielenterveyden haasteisiin vastaaminen ja hyvinvointiin panostaminen on otettava huomioon osana työllisyystoimia. Puoliväliriihessä hallitus linjaa Suomen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025.

Mielenterveys tulee nähdä sekä inhimillisenä panostuksena ihmisten hyvinvointiin, että välttämättömänä talous- ja työllisyysinvestointina.

Terapiatakuusta totta puoliväliriihessä

Terapiatakuu on toteuttava vielä tämän hallituskauden aikana kiireellisenä päätöksenä ja pysyvällä budjettirahoituksella. Kaikki hallituspuolueet sitoutuivat viime eduskuntavaaleissa Terapiatakuun mukaisiin tavoitteisiin.

Terapiatakuu maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä voidaan saada 500 koulutetun mielenterveysalan ammattilaisen lisätyöpanos perusterveydenhuoltoon. Lisäksi määrärahaan sisältyy panostuksia nykyisten ammattilaisten täydennyskoulutukseen.

Tästä hyvinvointi-investoinnista on mahdollista saada merkittäviä säästöjä. Peruspalveluissa saatavilla oleva, riittävän varhain aloitettu näyttöön perustuva psykososiaalinen hoito tai psykoterapia voisi siirtää arviolta jopa 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään.

Hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nostaminen voi olla vaikeaa ilman vaikuttavaa mielenterveystyötä. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi edes 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia.

Mielenterveyspalvelut on nostettava hallituksen kehysriihessä korkealle tärkeysjärjestyksessä. Nyt on viimein aika tehdä Terapiatakuusta totta.

Kannanoton allekirjoittajat

  • Mielenterveyspooli
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
  • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
  • Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
  • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Lisätietoja

Mielenterveyspooli
Hankepäällikkö
Turkka Sinisalo
+358 40 828 6553
turkka.sinisalo@mieli.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Ulla Kiuru
+358 40 744 0888
ulla.kiuru@soste.fi

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Vaikuttamisen asiantuntija
Eero Löytömäki
+358 50 462 4697
eero.loytomaki@alli.fi

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Hyvinvointipolitiikan asiantuntija
Hannele Kirveskoski
+358 50 389 1015
hannele.kirveskoski@samok.fi

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
Touko Niinimäki
+358 40 667 4191
touko.niinimaki@syl.fi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2021 10:18

Vägkarta som listar organisationers påverkansmöjligheter i vårdreformen är färdig

På svenska Organisationernas vägkarta för samarbete som ska fungera som verktyg för ”Järjestöjen sote-muutostuki” är nu färdig. I den samlas, ur organisationernas synvinkel, centrala spetsar och påverkansmöjligheter i verkställandet av reformen av social- och hälsovården samt räddningsväsendet. Vägkartan innehåller både målsättningar och åtgärder. Läs mera: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Många viktiga påverkansmöjligheter Anita Hahl-Weckström, projektledare för ”Järjestöjen […]

Uutinen

21.9.2021 10:30

Järjestöjen sote-uudistuksen vaikuttamisen paikat listaava tiekartta valmistui

Järjestöille Järjestöjen sote-muutostuen työkaluna toimiva järjestöjen yhteistyön tiekartta on valmistunut. Se kokoaa järjestöjen näkökulmasta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kärjet ja vaikuttamisen paikat. Tiekartta sisältää sekä tavoitteita että toimenpiteitä. Lue lisää: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi, katsoo […]

Uutinen

16.9.2021 14:44

Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia

Hyvinvointi ja terveys Hallitus teki budjettiriihessä perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sosiaaliturvan taso on jo nyt liian matala ja sen leikkaus heikentäisi entisestään sosiaaliturvan varaan joutuneiden hyvinvointia. Sosiaaliturvan laskemisen kestävä vaihtoehto on tuottavuuden nosto ja siksi päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia. Hallituksen pöydällä korostuivat, osin suhdannetilanteen […]