Skip to content

Puoliväliriihessä on tehtävä päätös Terapiatakuusta

14.4.2021 9.00

Hyvinvointi ja terveys
Hallitusohjelma ja budjettiKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaHyvinvointi ja terveys

Terapiatakuu on toteuttava vielä tämän hallituskauden aikana kiireellisenä päätöksenä ja pysyvällä budjettirahoituksella.

Koronarajoitusten päättymisen jälkeen mielenterveyspalvelujen kysyntä todennäköisesti kasvaa entisestään ja palvelut voivat ruuhkautua. Rajoitusten aikana esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveysavun palveluja on suljettu.

Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee nyt erityisesti 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia.

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja MTV Uutisten helmikuussa 2021 julkaiseman kyselyn mukaan 75 prosenttia nuorista koki rajoitusten heikentäneen heidän henkistä hyvinvointiaan.

Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden oireilu on lisääntynyt korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 2000-luvun ajan. Korona on heikentänyt jaksamista entisestään.

Pääsyä matalan kynnyksen hoitoon on edistettävä

Hallitus panosti viime vuonna lisätalousarviossa esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) korona-ajan valmiuteen. Lisäksi opetus- ja kultuuriministeriö mahdollisti ylioppilas- ja opiskelijakunnille erityisavustuksen hakemisen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin palvelujärjestelmään muutoksia, jotka edistävät kaikkien väestöryhmien pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin, erityisesti matalan kynnyksen lyhytaikaisiin hoitoihin.

OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Sitra puolestaan laskee tuoreessa raportissaan työn ulkopuolelle jäämisen kustannusten julkiselle taloudelle olleen vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Suomi menettää vuosittain 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyssyistä johtuen.

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä isoin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Mielenterveyteen liittyvät haasteet lisäävät siis julkisen talouden kustannuspainetta ja vähentävät työvoiman saatavuutta.

Mielenterveyden haasteisiin vastaaminen ja hyvinvointiin panostaminen on otettava huomioon osana työllisyystoimia. Puoliväliriihessä hallitus linjaa Suomen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025.

Mielenterveys tulee nähdä sekä inhimillisenä panostuksena ihmisten hyvinvointiin, että välttämättömänä talous- ja työllisyysinvestointina.

Terapiatakuusta totta puoliväliriihessä

Terapiatakuu on toteuttava vielä tämän hallituskauden aikana kiireellisenä päätöksenä ja pysyvällä budjettirahoituksella. Kaikki hallituspuolueet sitoutuivat viime eduskuntavaaleissa Terapiatakuun mukaisiin tavoitteisiin.

Terapiatakuu maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä voidaan saada 500 koulutetun mielenterveysalan ammattilaisen lisätyöpanos perusterveydenhuoltoon. Lisäksi määrärahaan sisältyy panostuksia nykyisten ammattilaisten täydennyskoulutukseen.

Tästä hyvinvointi-investoinnista on mahdollista saada merkittäviä säästöjä. Peruspalveluissa saatavilla oleva, riittävän varhain aloitettu näyttöön perustuva psykososiaalinen hoito tai psykoterapia voisi siirtää arviolta jopa 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään.

Hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nostaminen voi olla vaikeaa ilman vaikuttavaa mielenterveystyötä. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi edes 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia.

Mielenterveyspalvelut on nostettava hallituksen kehysriihessä korkealle tärkeysjärjestyksessä. Nyt on viimein aika tehdä Terapiatakuusta totta.

Kannanoton allekirjoittajat

  • Mielenterveyspooli
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
  • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
  • Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
  • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Lisätietoja

Mielenterveyspooli
Hankepäällikkö
Turkka Sinisalo
+358 40 828 6553
turkka.sinisalo@mieli.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Ulla Kiuru
+358 40 744 0888
ulla.kiuru@soste.fi

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Vaikuttamisen asiantuntija
Eero Löytömäki
+358 50 462 4697
eero.loytomaki@alli.fi

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Hyvinvointipolitiikan asiantuntija
Hannele Kirveskoski
+358 50 389 1015
hannele.kirveskoski@samok.fi

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
Touko Niinimäki
+358 40 667 4191
touko.niinimaki@syl.fi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

6.5.2021 14:00

Kehysriihessä useita hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja hoitoon pääsystä

Hyvinvointi ja terveys Marinin hallitus teki kehysriihessä lukuisia hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja sen kehittämisestä. ”Puoliväliriihi tarjosi kuntoutukseen monta hyvää asiaa, kuten pitääkin, kun kuntoutuksen uudistaminen on meneillään ja kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma on voimassa vain tämän hallituskauden ajan”, korostaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari. Kuntoutuksen uudistamista viedään eteenpäin osana erilaisia ohjelmia. On tärkeää, että näiden ohjelmien riittävä rahoitus varmistetaan ja että ne toteutetaan siten, […]

Uutinen

5.5.2021 13:24

Kehysriihen keskeiset vaikutukset koulutuspolitiikkaan

Hyvinvointi ja terveys Hallituksen puoliväliriihi tarjosi koulutuspolitiikan osalta hyviä uutisia: koulutuksesta ei leikata. Tämä on tärkeä linjaus, sillä korkea työllisyys edellyttää korkeaa osaamista. Paljon tehtävää kuitenkin vielä jää tuleville vuosille. “Koulutustason nosto vaatii kiireisiä ja huomattavia toimia. Vuoden 2030 koulutustasotavoite eli se, että puolet 25–34-vuotiaista olisi korkeasti koulutettuja, on karkaamassa ulottumattomiin. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan varattavan rahoituksen tavoite (4 […]

Uutinen

27.4.2021 10:05

SOSTE ja Tela haastavat pohtimaan julkisen talouden pitkän aikavälin vaihtoehtoja

Hyvinvointi ja terveys SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Työeläkevakuuttajat Tela ovat aloittaneet yhteishankkeen, jossa joukko suomalaisia tutkijoita ja vaikuttajia pohtii väestöltään ikääntyvän Suomen yhteiskuntapolitiikan pidemmän aikavälin tavoitteita ja vaihtoehtoja. Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa pitkällä aikavälillä julkisen palvelulupauksen kannalta? Miten Suomi pystyy sopeutumaan ja millaisia vaihtoehtoja siihen on? Luvassa on keskustelutilaisuuksia ja puheenvuoroja aina vuoden 2023 eduskuntavaaleihin […]