Skip to content

Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia

16.9.2021 14.44

Hyvinvointi ja terveys
Hallitusohjelma ja budjettiHyvinvointi ja terveysToimeentuloTyöllisyys

Hallitus teki budjettiriihessä perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sosiaaliturvan taso on jo nyt liian matala ja sen leikkaus heikentäisi entisestään sosiaaliturvan varaan joutuneiden hyvinvointia. Sosiaaliturvan laskemisen kestävä vaihtoehto on tuottavuuden nosto ja siksi päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia.

Hallituksen pöydällä korostuivat, osin suhdannetilanteen ja työvoiman saatavuusongelmien takia, nopeavaikutteiset keinot osaavan työvoiman saatavuuteen.

Pidemmällä aikavälillä työvoiman saatavuutta ja tuottavuutta parantavat toimet jäivät hyvin ohuiksi. Toive korkeampaan lapsilukuun pääsemisestä vaikuttaa työllisyyteen ja inhimilliseen pääomaan vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Nopeammin osaamistasoon vaikuttavia panostuksia koulutustarjonnan laajentamiseksi ei valitettavasti nähty siitä huolimatta, että Suomi tulee jäämään hallituksen asettamasta koulutustasotavoitteesta.

Koulutustarjonnan lisäämiseen suunnattujen panostusten puutetta voi pahentaa samaan aikaan julkaistu koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta, jossa tavoitellaan uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän nostamista 15 000 tasolle vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite toteutuu ilman koulutustarjonnan vastaavaa laajentamista, vaikutukset voivat olla tavoitteille vastakkaisia. Vaikka Suomeen jäävien osuus nousisi merkittävästi, koulutustarjonnan suuntautuminen pois nykyiseltä hakijasumalta ja toisen asteen päättäviltä vähentäisi Suomeen työllistyvien määrää. Jos toiselta asteelta korkeakouluihin yrittävien käytössä olevien paikkojen määrä vähenisi 10 000 paikalla, se myös vaikeuttaisi olennaisesti korkeakouluopintojen aloittamista. Näiden hakijoiden aseman turvaaminen edellyttäisi siis 10 000 lisäpaikkaa ja siten usean sadan miljoonan euron lisäinvestointia korkeakoulutukseen. Koulutustason nosto ja 19-vuotiaiden ikäluokan kasvu 2020-luvulla vaativat tämän lisäksi vielä huomattavia aloituspaikkalisäyksiä.

Kiireellisen sote-alan koulutuksen lisäämisen sijaan rajoituttiin asiaa koskevan ohjelman käynnistämiseen. SOSTE on aiemmin esittänyt korkeakoulutuksen tarjonnan lisäämistä nopealla aikataululla noin 7000 aloituspaikalla, painottaen erityisesti sosiaali- ja terveysalojen koulutusta, joilla puute koulutetusta työvoimasta on akuutti ja paheneva.

Nopeavaikutteiset toimet työvoiman saatavuuden parantamiseksi jäivät vähäisiksi. Osa päätetyistä toimista voi myös vaikuttaa työllisyyskehitykseen haitallisesti. Opintotuen tulorajojen korotus kohdistuu parempituloisille – yli 1300 euroa kuukaudessa ansaitseville – opiskelijoille, kun sosiaaliturvan parantamisessa olisi syytä painottaa heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamista. Opiskelijoiden lisääntyvä työnteko voi myös hidastaa opintojen edistymistä. Lisäksi olisi syytä varmistaa, ettei opiskelijoiden lisääntyvä työssäkäynti syrjäytä mm. matalasti koulutettuja ja osatyökykyisiä työntekijöitä erityisesti matalien koulutusvaatimusten palvelualoilla.

Hallitus on lisäämässä työvoimapalveluiden resursseja ja panostaa osatyökykyisten työllistämiseen, mutta edelleenkään tarvelähtöistä tukea ei tule olemaan tarjolla kaikille sitkeästi työttöminä oleville. Pitkäaikaistyöttömien määrän ollessa yli 113 000 tämä on huolestuttavaa. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ehdotetaan 83 miljoonaa aiemmin esitetyn 70 miljoonan sijaan. Itse mallin lausuntokierroksella vahvasti kritisoidut yksityiskohdat ovat vielä epäselvät, mutta ainakin resursseihin kohdistunutta kritiikkiä on huomioitu.

Erityisesti rakennetyöttömyyden nousu yli 195 000 kertoo osaltaan, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelutarpeisiin ei ole kyetty vastaamaan riittävästi. Nyt esitetty resurssilisäys pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ei ole riittävä toimi oikea-aikaisten palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. SOSTE on aiemmin esittänyt, että palveluvelan umpeen kuromiseksi sekä lisääntyneisiin palvelutarpeisiin vastaamiseksi työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaa on korotettava 50 miljoonalla eurolla. Korotus tulisi  suunnata erityisesti palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutukseen ja työhönvalmennukseen.

Mitä hyvää?

  • Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin resursointia on parannettu.
  • Ei leikkauksia sosiaaliturvaan.

Mitä huonoa tai epäselvää?

  • Osaamispanostukset eivät riitä vastaamaan työvoimatarpeeseen tai inhimillisen pääoman kääntymiseen laskuun.
  • Ilman lisätoimia maahanmuuton lisäämisen toimet vaikeuttavat sekä työllisyys- että koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista.
  • Tarvelähtöistä tukea ei tule olemaan tarjolla kaikille sitkeästi työttöminä oleville.
  • Perusturva ei riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Sen parantamiseksi ei tehty panostuksia.
  • Negatiivista tuloveroa ja työtulotukea koskevasta kokeilusta ei kerrottu tarkempia linjauksia, niitä tehdään kesällä 2022.

Mitä pitäisi tehdä?

  • Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja pitäisi lisätä nopeasti ja merkittävästi.
  • Sote-alan työvoimapulaan vastaamiseksi pitäisi kiireellisesti lisätä mm. lääkäri- ja sairaanhoitajakoulutusta.
  • Palveluvelan umpeen kuromiseksi sekä lisääntyneisiin palvelutarpeisiin vastaamiseksi työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaa on korotettava.
  • Pidemmällä aikavälillä perusturvan tasoa on korotettava asteittain niin, että saavutetaan viitebudjettien määrittelemä kohtuullisen minimin taso.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.10.2021 13:00

Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 2021: Koronaviruspandemia ja laahaavat rokotusluvut osoittavat, että terveyden lukutaidon taso on aliarvioitu ongelma

Sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvä terveyden lukutaito lisää valmiutta tunnistaa ja tarkastella kriittisesti esimerkiksi harhaanjohtavaa ja virheellistä tietoa koronaviruksesta ja koronarokotteista. – Alhainen terveyden lukutaito on yhdistetty korkeampaan luottamukseen sosiaalisessa mediassa jaettuun tietoon. Vastaavasti alhainen terveyden lukutaito näkyy alhaisempana luottamuksena ja vähäisempänä turvautumisena viranomaistietoon sekä koronarokote-epäröintinä, sanoo apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Lukuisat suositukset ja rajoitukset koronaviruksen […]

Uutinen

15.10.2021 09:49

Potilasjärjestöjen ja lääkkeen käyttäjien oltava osallisia lääkehoidon kehittämistyössä

Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuluneen vuoden aikana lääkeasioiden uudistaminen on saanut tuekseen resursseja ja rakenteita, ja työ on lähtenyt etenemään. Työtä viedään eteenpäin kolmessa eri kokonaisuudessa, joita ovat lääkehuollon ohjaus ja rahoitus, tiedonhallinta ja digitaaliset työkalut sekä apteekkitalous ja lääkkeiden jakelu.   Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjesti 13.10. sidosryhmätilaisuuden, jossa eri tahot keskustelivat lääkeasioiden uudistuksen edistämisestä.  Lääkehuolto kytkettävä nykyistä tiiviimmin sote-palveluihin SOSTE korostaa, että lääkehuolto on osa terveydenhuoltoa ja […]

Uutinen

12.10.2021 09:38

Aluevaalit ovat hyvinvointivaalit – Hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää järjestöjen osaaminen

Aluevaalit Hyvinvointialueita ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Sosiaali- ja terveysalan tuhansissa järjestöissä tehdään korvaamatonta työtä suomalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. ”SOSTE haluaa vaalitavoitteillaan muistuttaa, että järjestöjen toiminta on ensiarvoisen tärkeää julkisten palveluiden rinnalla ja keskeinen osa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi vaille tarvitsemaansa apua. Järjestöjen osaamista, asiantuntemusta ja tukea ei […]