Skip to content

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

3.7.2020 7.58

Sosiaalibaro
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaKoronavirus ja järjestöjen tarjoama tuki ja apuSosiaalibarometri 2020KansalaisyhteiskuntaSosiaalibaro

Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua.

SOSIAALIBAROMETRI 2020 Korona lisasi uusia toimia kolmannen sektorin kanssa - graafi

Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

− Järjestöt ja seurakunnat olivat eri puolilla Suomea mukana järjestämässä varsinkin ikääntyneille asiointi- ja ruoka-apua sekä tiedustelemassa soittoringeissä avun tarpeita, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo.

Työvoimapalveluissa uutta yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa viritettiin esimerkiksi vaikeimmin työllistyvien ryhmätoimintoihin ja etänä toteutettavaan kuntouttavaan työtoimintaan.

Niin työvoima- kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistyötä ja uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin kanssa halutaan jatkaa myös koronaepidemian jälkeen.

Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa.

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas seurasi keväällä tiiviisti järjestöjen toiminnan nopeaa muutosta.

– Poikkeustila keskeytti myös järjestöjen tavanomaiset toiminnot vaikkapa päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tai ikääntyneille. Samanaikaisesti siirryttiin kuitenkin ketterästi uusiin toimintatapoihin, jotta apua tarvitsevat eivät jäisi heitteille. Esimerkiksi Pelastakaa Lasten  paikallisyhdistysten vapaaehtoiset jakoivat ruokakaupan lahjakortteja ahdinkoon joutuneille lapsiperheille yhteistyössä kuntien ja seurakuntien kanssa, Kiukas kuvaa toiminnan mukauttamista.

Vapaamuotoinen auttaminen lisääntyi, osin pakon sanelemana

Sosiaalityöntekijät kertoivat asiakkaidensa muilta tahoilta saamasta avusta ja tuesta. Itsekin vaikeassa tilanteessa olevat auttoivat myös muita. Seurakuntien ja järjestöjen avun rinnalla tuotiin esille esimerkiksi naapureilta saatu käytännön apu. Naapurit auttoivat muun muassa arkiaskareissa, kauppa-asioissa ja jopa etuushakemusten tekemisessä.

Toisaalta sosiaalityöntekijöitä huolestutti Sosiaalibarometrissa poikkeustilanteen aiheuttama lohduttomuus niillä ihmisillä, joilla ei ole naapureita tai omaisia auttamassa:

“Asiakkaat ovat usein yksinäisiä tai verkostoon kuuluvilla on omia ongelmia, en ole kuullut heidän hyödyntäneen muita voimavaroja korona-aikana.”

“Asiakkaat viestittäneet, että vähäisetkin kontaktit ovat entisestään vähentyneet, koska ei jaksa rasittaa ystäviään murheillaan ja huolillaan koska jokaisella on omat haasteensa.“

“Minun asiakkaillani ei ole yllättäviä voimavaroja tai verkostoja, sillä ne on kulutettu loppuun jo aikoja sitten. He ovat täysin järjestöjen ja kaupungin palveluiden varassa.”

Koronaepidemia paljasti sosiaaliturvan murtumat

Kolmannen sektorin ja ihmisten oman aktiivisuuden lisääntyminen kätkee kääntöpuolen. Koronaepidemia toi esiin suomalaisen sosiaaliturvan, eli palvelujen ja toimeentuloa turvaavien rahallisten etuuksien, haavoittuvuuden poikkeusoloissa. Viimesijaisen toimeentuloturvan käyttäjien valtava määrä, velkaongelmien kasvu ja ruoka-avun tarpeen lisääntyminen paljastivat sosiaaliturvajärjestelmän heikkoudet.

Julkiset palvelut tavoittivat ja kykenivät vastaamaan koronaepidemian seurauksiin vain osittain. Erityisesti ikääntyneiden tilanne oli hankala poikkeustilanteessa: samalla kun läheisten epävirallinen apu ja tuki olivat katkolla tai vähentyneet, myös kunnan järjestämää apua supistettiin.

Vastuuta viimesijaisen turvaverkon pettämisestä joutuivat kantamaan niin järjestöt kuin seurakunnan diakoniatyökin. Vaikeassa tilanteessa oleville tilanne aktivoi myös epävirallista apua ja tukea.

– Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pohtii.

Sosiaalibarometri 2020:n tulosten perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti siitä, miten hyvinvointivaltio pitää lupauksensa huolehtia näistä heikommassa asemassa olevista.

– Keväällä käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus joutuu ottamaan kantaa myös siihen, millainen osuus sosiaalisten riskien vastuunotosta on julkisilla toimijoilla eli valtiolla, kunnilla ja työnantajilla, ja missä määrin riskit jätetään kansalaisyhteiskunnan hoidettaviksi, kiteyttää Minna Kivipelto.

Tutustu Sosiaalibarometri 2020 tuloksiin

Lisätietoja

  • tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, THL, puh. 029 524 6150
  • pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, puh. 040 592 4287
  • tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto, THL, puh. 029 524 7760
  • Sosiaalibarometri 2020 toteutus: tutkija, SOSTE, Anne Eronen, puh. 040 678 9441

Muut teeman artikkelit

Uutinen

22.9.2021 08:30

SOSTE juhlisti kymmenvuotista taivaltaan

Kansalaisyhteiskunta Järjestöjohdon perinteinen syysfoorumi pidettiin tällä kertaa juhlaseminaarina Helsingin Musiikkitalolla SOSTEn 10-vuotisen taipaleen kunniaksi. Puheenvuoroja järjestökentälle kuultiin niin politiikan kuin urheilun huipulta. SOSTEn perustajajärjestöjen entiset puheenjohtajat muistelivat kattojärjestöjen yhdistystä, arvioivat SOSTEn toimintaa ja loivat katsetta tulevaan. Tilaisuuden avaussanoissa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta korosti, että SOSTEsta on kymmenvuotisen historiansa aikana kasvanut vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toiminnan juuret […]

Uutinen

21.9.2021 10:30

Järjestöjen sote-uudistuksen vaikuttamisen paikat listaava tiekartta valmistui

Järjestöille Järjestöjen sote-muutostuen työkaluna toimiva järjestöjen yhteistyön tiekartta on valmistunut. Se kokoaa järjestöjen näkökulmasta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kärjet ja vaikuttamisen paikat. Tiekartta sisältää sekä tavoitteita että toimenpiteitä. Lue lisää: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi, katsoo […]

Uutinen

7.9.2021 10:18

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen puolustaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ja itsenäistä toimintaa

Kansalaisyhteiskunta Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen muistuttaa kirjoituksessaan, että järjestöt tuottavat tärkeitä palveluita ja toimintoja, mutta niillä on myös demokratiarooli. ”Kansalaistoiminta ja kansalaisjärjestöt ovat kansanvallan kivijalka. Ilman aktiivista ja itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa ei ole toimivaa demokratiaa”. Sarkkisen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituspohjan vaarantumisella voisi olla vakavia vaikutuksia hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden kannalta. “Järjestöjen toiminnan supistuessa moni järjestöjen toiminnan piirissä […]