Skip to content

Sosiaaliturvan uudistamisessa korjattava myös indeksisuojan aukot 

27.4.2021 7.00

Sosiaaliturvauudistus
SosiaaliturvauudistusToimeentulo

SOSTEn tuore selvitys Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: indeksisuojan aukot pureutuu sosiaaliturvajärjestelmämme indeksisuojan puutteisiin. Osa etuuksista tai niiden tulorajoista ja suojaosista on jätetty vaille korotuksia useammaksi kymmeneksi vuodeksi.

Valtiotieteen tohtori Pertti Honkanen on kirjoittanut SOSTElle selvityksen, jossa on käyty läpi indeksisuojan puutteita sosiaaliturvajärjestelmässämme.

”Selvityksen perusteella on selvästi nähtävissä, että indeksisuojan aukot kohdistuvat lähes aina pienituloisimpiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Kyse ei ole niinkään Suomen sosiaaliturvan tasosta tai kattavuudesta, vaan yksittäisistä ongelmakohdista, jotka voivat aiheuttaa vaikeuksia tai käytännössä tiukentaa kansalaisten oikeutta sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuuksiin. Sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat ovat ajankohtaisia, koska sosiaaliturvan uudistamista pohtii parhaillaan parlamentaarinen komitea.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriö: sosiaaliturvauudistus

”Monet selvityksen esiin nostamat aukot ovat helposti korjattavissa. Teknisillä muutoksilla lakeihin voitaisiin nyt indeksisuojan ulkopuolella olevat etuudet, tulorajat ja verovähennykset sitoa indeksiin”, jatkaa Anna Järvinen.

Selvitys nosti esiin ongelmia seuraavissa etuuksissa

Lapsilisä on kokonaan indeksisuojan ulkopuolella.

Indeksisuoja puuttuu muutamista tulorajoista:

  • työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajat,
  • osittaisen työmarkkinatuen tulorajat ja
  • lasten kotihoidon tuen hoitolisän suuruuteen vaikuttavat tulorajat.

Indeksiin ei ole sidottu niin sanottuja suojaosia, jotka turvaavat sen, että tiettyyn tulorajaan asti työtulot jätetään sosiaaliturvan tarveharkinnassa huomiotta:

  • työttömyysturvan sovitellun päivärahan suojaosa,
  • yleisen asumistuen suojaosa ja
  • toimeentulotuen etuoikeutettu työtulo.

Tuloverotuksessa on edelleen muutamia ns. sosiaalisia verovähennyksiä, joita ei ole sidottu indeksiin:

  • kunnallisverotuksen invalidivähennys,
  • valtionverotuksen invalidivähennys ja
  • valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys.

Lue selvitys kokonaan (pdf): Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: indeksisuojan aukot

Lue lisää: SOSTE: sosiaaliturvauudistus

Lisätietoja antaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

1.7.2021 14:00

Hyvän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan kaikkia

Kansalaisyhteiskunta SOSTEn uuden strategian ja luottamusjohdon myötä päivitimme myös kärkitavoitteemme. Niissä linjataan asioista, joita haluamme toteutuvan vielä tämän hallituskauden aikana. Kärkitavoitteiden taustalla on ajatus yhteiskunnasta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää hyvää elämää ja jonka rakentamiseen osallistuvat kaikki. SOSTEn kärkitavoitteet liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoon, palvelujen ja hoidon saatavuuteen, sosiaaliturvan uudistamiseen, työllisyyspolitiikkaan, sote-järjestöjen elinvoiman turvaamiseen sekä […]

Uutinen

24.6.2021 14:03

Sosiaaliturvauudistuksessa vahvistettava elatusvelvollisten taloudellista asemaa

Sosiaaliturvauudistus SOSTEn tuore julkaisu, Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: elatusvelvollisten asema sosiaaliturvassa ja verotuksessa, pureutuu elatusvelvollisten taloudelliseen asemaan. Nykyisellään elatusvelvollisen asema sosiaaliturvassa ja verotuksessa on heikko. Tuoreessa selvityksessä valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen kuvaa sosiaaliturvan elatusvelvollisten asemaan liittyviä epäloogisuuksia ja puutteita. Elatusvelvollisuusvähennyksen enimmäismäärä on ollut sama jo yli 30 vuotta ilman mitään indeksitarkistusta. Puutteita on myös esimerkiksi siinä, että yleisessä […]

Uutinen

11.6.2021 10:30

Työllisyystoimet ovat suurelta osin leikkauksia

Työllisyys Suomalainen yhteiskuntapoliittinen keskustelu on jo vuosia pyörinyt julkisen talouden kestävyysvajeen ympärillä. Asia on säilynyt ajankohtaisena, koska laajaa kansalaisten tukea tai poliittista yhteisymmärrystä ei ole löytynyt niin lisäresursseja tuovista veronkorotuksista kuin menoja vähentävistä leikkauksistakaan. Houkuttelevaksi ratkaisuksi ongelmaan ovat nousseet rakenneuudistukset, joiden avulla leikkauksia tai veronkorotuksia ei tarvittaisikaan. Rinteen ja Marinin hallitusten aikana pyrkimys vahvistaa julkisen talouden […]