Skip to content

Sosiaaliturvan uudistamisessa korjattava myös indeksisuojan aukot 

27.4.2021 7.00

Sosiaaliturvauudistus
SosiaaliturvauudistusToimeentulo

SOSTEn tuore selvitys Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: indeksisuojan aukot pureutuu sosiaaliturvajärjestelmämme indeksisuojan puutteisiin. Osa etuuksista tai niiden tulorajoista ja suojaosista on jätetty vaille korotuksia useammaksi kymmeneksi vuodeksi.

Valtiotieteen tohtori Pertti Honkanen on kirjoittanut SOSTElle selvityksen, jossa on käyty läpi indeksisuojan puutteita sosiaaliturvajärjestelmässämme.

”Selvityksen perusteella on selvästi nähtävissä, että indeksisuojan aukot kohdistuvat lähes aina pienituloisimpiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Kyse ei ole niinkään Suomen sosiaaliturvan tasosta tai kattavuudesta, vaan yksittäisistä ongelmakohdista, jotka voivat aiheuttaa vaikeuksia tai käytännössä tiukentaa kansalaisten oikeutta sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuuksiin. Sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat ovat ajankohtaisia, koska sosiaaliturvan uudistamista pohtii parhaillaan parlamentaarinen komitea.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriö: sosiaaliturvauudistus

”Monet selvityksen esiin nostamat aukot ovat helposti korjattavissa. Teknisillä muutoksilla lakeihin voitaisiin nyt indeksisuojan ulkopuolella olevat etuudet, tulorajat ja verovähennykset sitoa indeksiin”, jatkaa Anna Järvinen.

Selvitys nosti esiin ongelmia seuraavissa etuuksissa

Lapsilisä on kokonaan indeksisuojan ulkopuolella.

Indeksisuoja puuttuu muutamista tulorajoista:

  • työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajat,
  • osittaisen työmarkkinatuen tulorajat ja
  • lasten kotihoidon tuen hoitolisän suuruuteen vaikuttavat tulorajat.

Indeksiin ei ole sidottu niin sanottuja suojaosia, jotka turvaavat sen, että tiettyyn tulorajaan asti työtulot jätetään sosiaaliturvan tarveharkinnassa huomiotta:

  • työttömyysturvan sovitellun päivärahan suojaosa,
  • yleisen asumistuen suojaosa ja
  • toimeentulotuen etuoikeutettu työtulo.

Tuloverotuksessa on edelleen muutamia ns. sosiaalisia verovähennyksiä, joita ei ole sidottu indeksiin:

  • kunnallisverotuksen invalidivähennys,
  • valtionverotuksen invalidivähennys ja
  • valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys.

Lue selvitys kokonaan (pdf): Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: indeksisuojan aukot

Lue lisää: SOSTE: sosiaaliturvauudistus

Lisätietoja antaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

11.5.2022 07:00

SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet: Luottamuksella ja yhdenvertaisuudella kohti kestävää kasvua

Eduskuntavaalit SOSTEn vaalitavoitteet on julkaistu. Niissä korostuvat hyvinvointitalous: investoinnit sosiaaliturvaan, talouskasvun rakentaminen kaikkien työllisyyttä parantamalla, asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä ilmastotoimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Keskeistä on myös järjestöjen autonomian ja toimintaedellytysten turvaaminen kansakunnan resilienssin vahvistamiseksi. Kansanterveyttä SOSTE ehdottaa edistettävän ottamalla käyttöön terveellisiin ruokavalintoihin kannustavan terveysveron. Lue lisää: SOSTEn eduskuntavaalit 2023 -sivut Järjestöjen tuesta ja avusta on pidettävä kiinni Demokratian […]

Uutinen

10.5.2022 12:00

Kelan kuntoutusta kehitetään vuoropuhelussa järjestöjen kanssa – järjestöjen Kela-kyselyn ehdotusten käsittely jatkuu

Hyvinvointi ja terveys SOSTE pyysi loppuvuodesta 2021 järjestöiltä ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Vastauksia saatiin runsaasti. Kysely käynnisti prosessin, jossa SOSTE jäsenjärjestöineen on käynyt Kelan kanssa kehittävää vuoropuhelua useammasta eri sisältöteemasta. Huhtikuussa oli vuorossa kuntoutusta koskevien kehittämisehdotusten käsittely. Lue lisää: Sote-järjestöjen ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi Kuntoutusta koskevissa ehdotuksissa monipuolisia sisältöjä Kuntoutusta koskevissa ehdotuksissa toivottiin mm. pidempiä etuuspäätöksiä vakiintuneissa tilanteissa, […]

Uutinen

7.4.2022 15:25

Satsaukset työllisyyteen jäivät riihessä odotetusti laihoiksi

Työllisyys Tämän kevään kehysriihen painopisteenä eivät olleet työllisyyspoliittiset ratkaisut, mikä oli odotettavaa. Kehysriihen työllisyyteen liittyvät päätökset olivat ennen kaikkea jo valmistelussa olevia asioita. Vaikka hallitus on melkein saavuttanut asettamansa työllisyystavoitteen, tarvitaan vielä investointeja erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. Tämä siksi, että pitkäaikaistyöttömyys on yhä huolestuttavan korkealla, eikä osatyökykyisten työttömyys laske hyvistä toimista huolimatta. Vaarana on, että […]