Skip to content

SOSTEn selvitys: Perusturvaetuudet eivät riitä välttämättömiin menoihin

2.2.2020 22.55

Asiakasmaksut
AsiakasmaksutPerusturvaSairastamisen hintaToimeentulo

Tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen vuodesta 2015 vuoteen 2019. Kehitys kääntyy 2020, mutta nyt tehdyt muutokset korjaavat vain osittain aiempien vuosien heikennyksiä pienituloisille.

Perusturvaetuuksien kehitys on 2010–2020 ollut poukkoilevaa. Vuosikymmenen alun parannusten jälkeen ryhdyttiin pian pienentämään etuuksia erityisesti indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Ne koskivat laajasti eri etuuksia, kuten työttömän peruspäivärahaa, pienimpiä sairauspäivärahoja ja kansaneläkkeitä.

VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Perusturvan kehitys 2010 – 2020 tarkastellaan perusturvan kehitystä vuodesta 2010 vuoteen 2020 sekä kuvataan esimerkkilaskelmilla, mitä sen korottaminen viitebudjettien määrittelemän kohtuullisen minimikulutuksen takaavalle tasolle maksaisi. Viitebudjetti on esimerkkilaskelma, joka osoittaa, kuinka paljon rahaa tarvitaan arjessa aivan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi. Viitebudjetin määrittelemä kulutuksen taso on kaukana kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta.

Välttämättömän kulutuksen varmistaminen kaikille edellyttää huomattavia korotuksia perusturvaan

Nykyinen perusturva ei riitä välttämättömiin tarpeisiin ja palveluihin. Selvitys osoittaa, että tilanteen korjaaminen vaatisi huomattavia korotuksia perusturvaan. Esimerkiksi yksin asuvan työttömän peruspäiväraha pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä, korotuksen tulisi olla 607 euroa.

“Hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta. Sen tavoitteleminen köyhien toimeentulosta leikkaamalla on julma ja myös itseään vastaan toimiva linja”, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. ”Sosiaaliturvaa uudistava komitea aloittaa työnsä toivottavasti pian. Työn tavoitteeksi tulee asettaa sosiaaliturvan selkiyttäminen ja perusturvan parantaminen.”

Lapsilisien korotus seuraava askel

Lapsiperheiden perusturvan taso on monilta osin jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTEn selvitys osoittaa, että esimerkiksi lapsilisiä pitäisi korottaa 47–68 prosenttia tämän vuoden tasosta, jotta päästäisiin vuoden 1994 reaalitasolle. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisä vaatisi 44 euron korotuksen. Kolmannen ja neljännen lapsen lapsilisissä korotuksen olisi oltava jo 87 euroa.

Hallitus on luvannut parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Vuoden 2020 alusta erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden etuuksiin tehtiinkin pieniä korotuksia. Hallitus on myös luvannut arvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

”Kevään kehysriihessä on oikea aika tehdä päätös lapsilisien korottamisesta. Etuus tulee myös sitoa indeksiin, jotta se ei jäisi jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä”, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille on hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 30.6.2020 Anna Järvinen erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Koronakriisi vaati nopeasti sosiaaliturvan kattavuuden laajentamista Kun koronapandemia tavoitti Suomen maaliskuussa, seurasi terveyskriisiä nopeasti monien ihmisten kohdalla myös toimeentulon kriisi. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa, monelta yksinyrittäjältä ja freelancerilta loppuivat työt kuin seinään. Näiden ryhmien sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajilla. […]

Uutinen

25.6.2020 07:58

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Korona heikensi vaikeasti työllistyvien palveluja

Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla oli Sosiaalibarometri 2020 tuoreiden tulosten mukaan eniten vaikeuksia saada tarvitsemaansa työ- ja elinkeinotoimiston (TE) palvelua koronaepidemian aikana. Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain seitsemän prosenttia vastanneista. ”Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden […]

Uutinen

11.6.2020 14:16

SOSTE kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä

SOSTE antoi tänään lausuntonsa oppivelvollisuuden pidentämisestä toisen asteen koulutukseen. SOSTE kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä ja toisen asteen maksuttomuutta sekä pitää niitä keskeisen tärkeänä investointina taloudelliseen kasvuun ja inhimilliseen hyvinvointiin. Uudistuksen tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa ikäluokasta suorittaisi toisen asteen tutkinnon, mutta oppivelvollisuutta ehdotetaan pidennettävän vain 18 ikävuoteen saakka. SOSTE kehottaa harkitsemaan pidennystä siten, että oppivelvollisuus […]