Skip to content

SOSTEn selvitys: Perusturvaetuudet eivät riitä välttämättömiin menoihin

2.2.2020 22.55

Asiakasmaksut
AsiakasmaksutSairastamisen hintaSosiaaliturvauudistusToimeentulo

Tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen vuodesta 2015 vuoteen 2019. Kehitys kääntyy 2020, mutta nyt tehdyt muutokset korjaavat vain osittain aiempien vuosien heikennyksiä pienituloisille.

Perusturvaetuuksien kehitys on 2010–2020 ollut poukkoilevaa. Vuosikymmenen alun parannusten jälkeen ryhdyttiin pian pienentämään etuuksia erityisesti indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Ne koskivat laajasti eri etuuksia, kuten työttömän peruspäivärahaa, pienimpiä sairauspäivärahoja ja kansaneläkkeitä.

VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Perusturvan kehitys 2010 – 2020 tarkastellaan perusturvan kehitystä vuodesta 2010 vuoteen 2020 sekä kuvataan esimerkkilaskelmilla, mitä sen korottaminen viitebudjettien määrittelemän kohtuullisen minimikulutuksen takaavalle tasolle maksaisi. Viitebudjetti on esimerkkilaskelma, joka osoittaa, kuinka paljon rahaa tarvitaan arjessa aivan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi. Viitebudjetin määrittelemä kulutuksen taso on kaukana kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta.

Välttämättömän kulutuksen varmistaminen kaikille edellyttää huomattavia korotuksia perusturvaan

Nykyinen perusturva ei riitä välttämättömiin tarpeisiin ja palveluihin. Selvitys osoittaa, että tilanteen korjaaminen vaatisi huomattavia korotuksia perusturvaan. Esimerkiksi yksin asuvan työttömän peruspäiväraha pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä, korotuksen tulisi olla 607 euroa.

“Hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta. Sen tavoitteleminen köyhien toimeentulosta leikkaamalla on julma ja myös itseään vastaan toimiva linja”, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. ”Sosiaaliturvaa uudistava komitea aloittaa työnsä toivottavasti pian. Työn tavoitteeksi tulee asettaa sosiaaliturvan selkiyttäminen ja perusturvan parantaminen.”

Lapsilisien korotus seuraava askel

Lapsiperheiden perusturvan taso on monilta osin jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTEn selvitys osoittaa, että esimerkiksi lapsilisiä pitäisi korottaa 47–68 prosenttia tämän vuoden tasosta, jotta päästäisiin vuoden 1994 reaalitasolle. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisä vaatisi 44 euron korotuksen. Kolmannen ja neljännen lapsen lapsilisissä korotuksen olisi oltava jo 87 euroa.

Hallitus on luvannut parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Vuoden 2020 alusta erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden etuuksiin tehtiinkin pieniä korotuksia. Hallitus on myös luvannut arvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

”Kevään kehysriihessä on oikea aika tehdä päätös lapsilisien korottamisesta. Etuus tulee myös sitoa indeksiin, jotta se ei jäisi jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä”, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

28.6.2022 09:00

YK:n erityisraportoija vaatii hallituksia vähentämään etuuksien alikäyttöä

Hyvinvointi ja terveys YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksin erityisraportoija Olivier De Schutter julkaisi 24.6.2022 raporttinsa sosiaaliturvaetuuksien alikäytöstä. Hän esitteli raportin tuloksia 27.6. YK:n ihmisoikeuskomitean istunnossa. Lue lisää: United Nations Human Rights: Millions failing to access social protection entitlements: UN expert Raportti perustuu asiantuntijoiden, valtion virastojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien vastauksiin kyselyyn. Vastauksia saatiin 36 maasta. Suomi on yksi kyselyyn […]

Uutinen

22.6.2022 07:45

Köyhyysraportti: Pandemia on korostanut köyhyyttä aiheuttavia rakenteita entisestään

Toimeentulo Euroopan köyhyydenvastaisten toimijoiden verkosto EAPN julkaisi hiljattain vuoden 2021 Köyhyysvahti-raportin. Se sisältää 21 maan havaintoja niiden köyhyydestä ja köyhyystilanteen kehittymisestä. Se antaa hyvän yleiskäsityksen Euroopan köyhyyden tilasta. Keskiössä ovat koronaviruspandemiasta aiheutuneet negatiiviset vaikutukset.  Järjestöjen tekemän työn tarve on kasvanut Raportti tiivistää löydöksiä yhdeksään ydinviestiin ja löydökseen, joista ensimmäinen koskee järjestöjen toimintaa. Ruoka-avustuksien ja järjestöjen tekemän […]

Uutinen

21.6.2022 12:30

”Avainkäsite tulevaisuuden kannalta”, toteaa sote-ministeri Sarkkinen hyvinvointitalouden tulevaisuutta ennakoivasta selvityksestä

Hyvinvointitalous Miten mitata ihmisten hyvinvointia ja ohjata siihen vaikuttavaa päätöksentekoa? Tänään julkaistussa selvityksessä Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä kuvataan kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen, millainen hyvinvointitalouden ohjausmalli voisi toimia Suomessa. Lue lisää: VN: Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä sekä yhteiskuntapolitiikassa Selvitys vastaa suoraan kuinka hyvinvointitaloudellista ohjausta olisi mahdollista […]