Tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen vuodesta 2015 vuoteen 2019. Kehitys kääntyy 2020, mutta nyt tehdyt muutokset korjaavat vain osittain aiempien vuosien heikennyksiä pienituloisille.
Perusturvaetuuksien kehitys on 2010–2020 ollut poukkoilevaa. Vuosikymmenen alun parannusten jälkeen ryhdyttiin pian pienentämään etuuksia erityisesti indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Ne koskivat laajasti eri etuuksia, kuten työttömän peruspäivärahaa, pienimpiä sairauspäivärahoja ja kansaneläkkeitä.
VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Perusturvan kehitys 2010 – 2020 tarkastellaan perusturvan kehitystä vuodesta 2010 vuoteen 2020 sekä kuvataan esimerkkilaskelmilla, mitä sen korottaminen viitebudjettien määrittelemän kohtuullisen minimikulutuksen takaavalle tasolle maksaisi. Viitebudjetti on esimerkkilaskelma, joka osoittaa, kuinka paljon rahaa tarvitaan arjessa aivan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi. Viitebudjetin määrittelemä kulutuksen taso on kaukana kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta.
Välttämättömän kulutuksen varmistaminen kaikille edellyttää huomattavia korotuksia perusturvaan
Nykyinen perusturva ei riitä välttämättömiin tarpeisiin ja palveluihin. Selvitys osoittaa, että tilanteen korjaaminen vaatisi huomattavia korotuksia perusturvaan. Esimerkiksi yksin asuvan työttömän peruspäiväraha pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä, korotuksen tulisi olla 607 euroa.
“Hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta. Sen tavoitteleminen köyhien toimeentulosta leikkaamalla on julma ja myös itseään vastaan toimiva linja”, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. ”Sosiaaliturvaa uudistava komitea aloittaa työnsä toivottavasti pian. Työn tavoitteeksi tulee asettaa sosiaaliturvan selkiyttäminen ja perusturvan parantaminen.”
Lapsilisien korotus seuraava askel
Lapsiperheiden perusturvan taso on monilta osin jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTEn selvitys osoittaa, että esimerkiksi lapsilisiä pitäisi korottaa 47–68 prosenttia tämän vuoden tasosta, jotta päästäisiin vuoden 1994 reaalitasolle. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisä vaatisi 44 euron korotuksen. Kolmannen ja neljännen lapsen lapsilisissä korotuksen olisi oltava jo 87 euroa.
Hallitus on luvannut parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Vuoden 2020 alusta erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden etuuksiin tehtiinkin pieniä korotuksia. Hallitus on myös luvannut arvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.
”Kevään kehysriihessä on oikea aika tehdä päätös lapsilisien korottamisesta. Etuus tulee myös sitoa indeksiin, jotta se ei jäisi jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä”, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.