Sote-uudistus: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei saa jäädä kuntien ja tulevien sote-maakuntien heittopussiksi


Etusivu / Uutiset / Sote-uudistus: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei saa jäädä kuntien ja tulevien sote-maakuntien heittopussiksi

Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä perustason palveluiden vahvistamiseen, muistuttaa SOSTE 24.9.2020 jättämässään sote-uudistukseen liittyvässä lausunnossaan.

Tehokkaimmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tapahtuu palvelujen rinnalla sekä niihin limittyen. ”Vaikuttavin osa tästä työstä tehdään asiakkaiden kohtaamisissa, jolloin asiakas saa palvelun ohella tukea ja tuuppausta omaan hyvinvointiinsa. Sote-maakuntien tulee vastata siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on oleellinen osa tulevaisuuden sote-keskusten toimintaa”, muistuttaa SOSTEn varapääsihteeri Anne Knaapi.

Toinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä on kunnissa tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte-työ. On erittäin tärkeää, että sote-uudistuksen myötä tätä työtä tehdään hallintokuntarajat ylittäen ja yhteistyössä alueen järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. ”Hyte-työ ei saa jäädä ilmaan kuntien ja sote-maakuntien välille, vaan molempien on kannettava vastuunsa siitä”, jatkaa Anne Knaapi.

Sote-maakunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Tämä mahdollistaa monituottajuuden keinona vastata yksilölliseen palvelutarpeeseen ja sote-maakunnan alueellisiin erityispiirteisiin. On erittäin tärkeää, että järjestöjen panos huomioidaan kaikkia hyödyttävän monituottajuuden osaksi. SOSTE esittää lausunnossaan, että sote-maakuntien palvelustrategioissa tulee huomioida järjestöjen tuottamat palvelut ja muu järjestölähtöinen toiminta.

Pelkkä rakenteellinen muutos ei yksin muuta palvelujen laatua paremmaksi tai takaa palveluiden yhdenvertaisuutta. ”Vähintään yhtä tärkeää on palveluiden sisällöllinen kehittäminen, jonka tulee perustua laajasti kerättyyn tietoon. Raportoinnissa ja tietopohjan keräämisessä on huomioitava yksityisen- ja kolmannen sektorin resurssit ja potentiaali”, sanoo Anne Knaapi.