Hallituksen budjettiriihessä 1.–2.9. päätetään ensi vuoden talousarviosta. Viime viikolla valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin tällä vaalikaudella yli 60 prosenttia.
SOSTE varoittaa, että näin valtava leikkaus sote-järjestöjen avustuksiin tarkoittaisi ennaltaehkäisevän työn sekä matalan kynnyksen avun ja tuen romuttamista – siis käytännössä sote-järjestökentän alasajoa.
”Tällä hallituskaudella sote-järjestöiltä on jo päätetty leikata yli kolmannes vuoden 2024 avustustasoon verrattuna. Sote-järjestöt ovat siis jo tehneet osansa valtiontalouden tasapainottamisesta. Lisäksi ministeri Purra lupasi, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei kohdistettaisi tällä vaalikaudella enää uusia leikkauksia. Tästä lupauksesta ei pidetty kiinni, kun ministeri esitti 100 miljoonan euron lisäleikkausta sote-järjestöjen avustuksiin”, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
SOSTE korostaa, että sote-järjestöjen toiminta säästää julkisen sektorin kustannuksia. Hallituksella on useita vähemmän haitallisia vaihtoehtoja tavoittelemansa säästön saavuttamiseksi.
Järjestöiltä leikkaaminen lisää julkisen sektorin kustannuksia moninkertaisesti
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkaaminen on lyhytnäköistä, sillä järjestöjen tarjoamat palvelut ovat hyvin kustannustehokkaita.
SOSTE laski, kuinka paljon edullisempaa sote-järjestöjen palvelutarjonta on verrattuna julkisen sektorin palvelutuotantoon. Laskelmassa huomioitiin järjestöjen tarjoamat yksilöllisen tuen ja neuvonnan, ryhmätoiminnan sekä koulutustoiminnan palvelut. Arviossa sovellettiin varovaisuusperiaatetta.
SOSTEn laskelman mukaan yksi euro sote-järjestöille kohdennettuja valtionavustuksia säästää julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 euroa. Arvio koskee vain välittömiä kustannuksia – järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän työn merkittävä säästövaikutus ei sisälly laskelmaan.
”Tosiasiassa sote-järjestöjen palvelutarjonta säästää julkisen sektorin kustannuksia moninkertaisesti. Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa, ja ne tulevat yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Hallituksen on järkevintä perua ministeri Purran ja valtiovarainministeriön ehdottama 100 miljoonan euron lisäleikkaus”, painottaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Myös vapaaehtoistyö vaarassa
Vuonna 2023 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksilla rahoitettuun toimintaan osallistui yhteensä 195 800 vapaaehtoista. Yhtä työntekijää kohden vapaaehtoisia oli 23.
Tehokas ja sujuva vapaaehtoistoiminta ei ole mahdollista ilman sote-järjestöjen työntekijöitä, jotka organisoivat vapaaehtoistoimintaa ja kouluttavat vapaaehtoisia. Leikkaus järjestöjen avustuksista on samalla leikkaus vapaaehtoistoiminnasta.
”Yli 60 prosentin leikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksista saattaisi laskea vapaaehtoisten määrää jopa 120 000 henkilöllä suhteessa vuoden 2023 tasoon. Näin merkittävä vapaaehtoistyön menetys lisäisi julkisten palveluiden tarvetta ja kustannuksia rajusti”, korostaa Kyyrönen.
SOSTEn vaihtoehdot miljardin euron säästämiseksi
Valtiovarainministeriö on suositellut, että hallituksen tulee sopeuttaa julkista taloutta vielä miljardilla eurolla nykyisen vaalikauden aikana.
SOSTE korostaa, että säästö olisi mahdollista saada aikaan toimenpiteillä, joiden seuraukset olisivat huomattavasti ministeri Purran ehdotusta oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä.
Ehdotus 1: Tehottomien veronkevennysten peruminen
Kevään puoliväliriihessä (22.–23.4.) hallitus päätti laskea yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin ja korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin. Nämä veronkevennykset hyödyttävät kaikkein suurituloisimpia suomalaisia, mutta niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun.
- Yhteisöveroon ja marginaaliveroihin kohdistuvien veronkevennysten peruminen säästäisi 1,2 miljardia euroa.
Ehdotus 2: Valmisteverojen indeksointi ja listaamattomien yhtiöiden verotus
Valmisteverojen taso määräytyy tuotteen ominaisuuden, kuten haitallisen ainesosan määrän, perusteella. Koska valmisteveroja ei ole indeksoitu, niiden reaalinen arvo laskee inflaation myötä.
Listaamattomilla yhtiöillä on Suomessa merkittävä erityisasema. Jos maksetun osingon osuus ei ole yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta ja osinko ei ylitä 150 000 euroa, 75 prosenttia osingosta on verovapaata tuloa. Muunlaisten yhtiöiden osingoista vain 15 prosenttia on verovapaata tuloa.
- Valmisteverojen indeksointi lisäisi verotuloja 0,5–0,8 miljardilla eurolla.
- Listaamattomiin yhtiöihin kohdistuva maltillinen veronkiristys lisäisi verotuloja noin 0,4–0,5 miljardilla eurolla.
Ehdotus 3: Terveellisiä elintapoja edistävät veromuutokset
Valmisteverojen indeksoinnin lisäksi sokeriin kohdistuva terveysvero edistäisi terveellisiä elintapoja. Porrastettu sokerivero sallisi kuluttajien valita kalliimman epäterveellisen ja halvemman terveellisen tuotteen väliltä sekä kannustaisi myös teollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteista. Tällä olisi pidemmällä aikavälillä kansanterveyttä parantava ja sote-menoja alentava vaikutus.
- Valmisteverojen indeksointi lisäisi verotuloja 0,5–0,8 miljardilla eurolla.
- Sokeriin kohdistuva terveysvero tuottaisi lyhyellä aikavälillä vähintään 0,5 miljardin euron lisäyksen verotuloihin.
- Oluen valmisteveron kevennyksen peruminen lisäisi verotuloja noin 25 miljoonalla eurolla.