Hallituksen leikkaukset iskevät taas heikommassa asemassa oleviin ihmisiin

Mustalla pohjalla valkoiset sakset ja teksti: Hallituksen leikkaukset iskevät taas heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Lisäksi Sosten logo.

Etusivu / Uutiset / Hallituksen leikkaukset iskevät taas heikommassa asemassa oleviin ihmisiin

Pääministeri Petteri Orpon hallitus sinetöi viimeisessä kehysriihessään ennätysmäisen suuret lisäleikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Samalla hallitus jatkaa heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteen kiristämistä: sosiaalihuollosta leikataan, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan ja sosiaaliturvan indeksien jäädyttämistä jatketaan, vaikka inflaatio kiihtyy.

”Kun samanaikaisesti heikennetään toimeentuloa, nostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä supistetaan matalan kynnyksen tukea, eri toimien vaikutukset kasaantuvat erityisesti pienituloisille, pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja tarvitseville. Sote-järjestöihin kohdistuvat avustusleikkaukset osuvat samoihin ihmisiin”, jyrähtää SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Sote-järjestöiltä lähdössä muutamassa vuodessa puolet avustuksista

Hallitus oli jo ennen nyt päättynyttä kehysriihtä päättänyt leikata hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön kohdistuvia niin kutsuttuja STEA-avustuksia noin 140 miljoonalla eurolla, minkä päälle se päätti nyt uusista 50 miljoonan euron leikkauksista.

”Yhteensä puhutaan siis jo massiivisista 190 miljoonan euron leikkauksista vaalikauden aikana eli STEA-avustuksista saksitaan pois peräti puolet vuoden 2024 avustustasoon nähden. Näin järisyttävät leikkaukset osuvat pahiten yhteiskunnan heikoimpiin, joita hallitus on moukaroinut monelta suunnalta”, Kiukas suomii.

Sekä hyvinvointialueiden johtajat, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy että Kuntaliitto totesivat kehysriihtä edeltäneissä kannanotoissaan, että hyvinvointialueet tai kunnat eivät voi korvata sote-järjestöjen työtä ja että leikkaukset järjestöiltä lisäävät raskaampien palvelujen tarvetta.

”Kun sote-järjestöjen tuki vähenee tai loppuu kokonaan, ihmiset hakevat apua jo valmiiksi kuormittuneilta hyvinvointialueilta ja osa ihmisistä tulee todennäköisesti putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle”, Kiukas varoittaa.

Sote-järjestöiltä saksitaan ilman ministeriön arviota leikkausten seurauksista

STEA-leikkaukset ovat hallituksen isoimpia yksittäisiä leikkauskohteita. Lisäleikkaus STEA-avustuksiin tehtiin tilanteessa, jossa aiempiakaan sote-järjestöjen työhön tehtyjä leikkauksia ei ole vielä pantu kokonaan toimeen. Leikkausten vaikutuksista ei myöskään ole tehty ministeriötasoista vaikutusarviota.

”Leikkauksia tehdään sokkona, ilman käsitystä niiden todellisista vaikutuksista ihmisten arkeen. Ihmisten avuntarpeet eivät katoa, ne vain siirtyvät toisaalle. Siksi nämä päätökset ovat heikennyksiä, eivät säästöjä”, Kiukas painottaa.

Sote-järjestöt auttavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, kriisejä kohdanneita, yksinäisiä, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Vapaaehtoisilla on ihmisten tukemisessa merkittävä rooli.

”Sote-järjestöjä vapaaehtoisineen ei nujerreta ja pidämme jatkossakin niiden puolia, joiden ääni ei muuten kuulu, vaikka joidenkin ideologinen tavoite tämä tuntuu olevankin”, Kiukas toteaa.

Kiukas myös muistuttaa, että toiminnan ennakoitavuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että hallitus tuo alkukesästä avoimesti esiin, miten leikkaukset kohdentuvat käytännössä ja millä perusteilla avustuksia jaetaan. Kyse on poikkeuksellisen suuresta muutoksesta, jonka vaikutukset ulottuvat suoraan ihmisten apuun ja tukeen sekä heidän mahdollisuuksiinsa saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.

Kompensaatiomalli herättää useita kysymyksiä – lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen oikea päätös

STEA-leikkausten ”kompensaatioksi” hallitus esittää vuositasolla 25 miljoonan euron määräaikaisen valtionavustuksen vuosille 2027–2030 hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille kohdennettavaksi alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseksi.

Alueet saavat itse määritellä kehittämistyön painopistealueet.

”Tässä tärkeää on huolehtia, että tämä on aitoa lisärahaa, eivätkä alueet vastaavasti leikkaa omia avustuksiaan järjestöiltä”, Kiukas sanoo.

Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön on oikea ja kannatettava päätös, mutta ei paikkaa perusrahoituksen mittavia leikkauksia.