Kelassa on käynnistynyt Kelan kuntoutuksen palveluvalikoiman kehittämishanke, jonka tavoitteena on selkiyttää Kelan kuntoutuksen palveluvalikoimaa sekä Kelan roolia kuntoutuksen järjestäjänä.
Kelalla on merkittävä ja ainutlaatuinen rooli kuntoutuksen järjestäjänä ja kehittäjänä Suomessa. Kuntoutuksen tarvetta lisäävät muun muassa suomalaisten pitkäikäistyminen, mielenterveysongelmien kasvu ja työvoimatarve. Työurien pidentämiseksi tarvitaan kuntoutusta tukemaan työkykyä.
Hanke alkaa Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksenpalveluvalikoiman ja Kelan täydentävän roolin tarkastelulla. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueitten ja muiden sidosryhmien kanssa. Työskentelyn tueksi on koottu kuntoutuksen asiantuntijaryhmä, jolta pyydetään arvioita ja kannanottoja työskentelyn edetessä. Ryhmän toimikausi on 1.8.2025 – 31.5.2026.
Asiantuntijaryhmässä on mukana kuntoutuksen asiantuntijoita STM:stä, THL:stä, Hyvilistä, Vammaisfoorumista, Kuntoutuksen toimialayhdistyksestä ja Steasta. SOSTEn edustajaksi ryhmään on nimetty SOSTEn Kuntoutusverkoston puheenjohtaja ja Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitusen ja varaedustajaksi SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahden.
Kelan kuntoutus ja järjestöjen työ täydentävät toisiaan
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää ja kehittävät jatkuvasti uusia toimintamalleja. Ne tunnistavat kuntoutujien tarpeita, ohjaavat palveluihin ja tarjoavat moninaista tukea, kuten vertaistukea, kokemusasiantuntijatoimintaa ja kynnyksetöntä ryhmätoimintaa, joita julkinen sektori ei tarjoa. SOSTE:n Sosiaalibarometrin mukaan hyvinvointialueiden ammattilaiset ohjaavat yhä useammin asiakkaita järjestöjen toimintaan, koska julkisiin palveluihin pääsy on vaikeutunut.
Monet järjestöt ovat myös Kelan hyväksymiä palveluntuottajia, tarjoten esimerkiksi sopeutumisvalmennusta, sosiaalista kuntoutusta ja perhekuntoutusta. Lisäksi ne tukevat kuntoutujia arkeen palaamisessa ja saavutettujen tulosten ylläpidossa harkinnanvaraisen kuntoutuksen jälkeen.
”Järjestöt palvelevat oman perustehtävänsä mukaisesti useimmiten juuri niitä ihmisiä, jotka eivät saa riittävä apua julkisesta palvelujärjestelmästä. Usein näillä ihmisillä on pitkittyneitä ja monialaisia ongelmia johtuen esimerkiksi työttömyydestä, mielenterveydestä, oppimisvaikeuksista tai syrjäytymisestä. Suomi ikääntyy kovaa vauhtia, ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen hyvinvointialueet ja kunnat tarvitsevat välttämättä järjestöjä”, toteaa Kuitunen. ”On tärkeää saada järjestöjen ääntä kuuluviin, kun kuntoutusta kansallisella tasolla kehitetään”, Kuitunen jatkaa.