Valtionavustustoiminnan yhteistyöryhmä asetti jaoston valmistelemaan ehdotuksia valtionavustuskäytänteiden uudistamiseksi valtionapuviranomaisten toiminnassa. Työ perustui pääministeri Petteri Orpon hallituksen vuoden 2024 kehysriihen päätökseen, samoin Kansalaisjärjestöstrategian linjauksiin.
Jaoston ehdotukset julkaistiin viime viikolla.
”Jaoston ehdotukset ovat pettymys, sillä nämä eivät käytännössä muuta nykyisiä valtionavustuskäytäntöjä sote-järjestöjen osalta juuri lainkaan. Useat jaoston esiin nostamat toimet, kuten monivuotiset yleisavustukset tässä esitetyssä muodossa, ovat jo käytössä esimerkiksi STEA-avustuksissa, eikä raportti tuo niihin uusia ratkaisuja”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Miia Nahkuri.
Jaoston esitykset eivät vielä merkitse päätöksiä, vaan valtionapuviranomaiset arvioivat ja mahdollisesti toimeenpanevat niitä omassa harkinnassaan tulevina vuosina.
SOSTEn esittämät keskeiset kehittämiskohteet – järjestöjen yleisavustuspainotuksen vahvistaminen, oman varainhankinnan tukeminen sekä avustusasiain neuvottelukunnan roolin vahvistaminen– eivät näy ehdotuksissa. Jaosto arvioi, että yleisavustusten myöntämisprosessi toimii pääosin hyvin ja että valtionapuviranomaisten väliset menettelyeroavaisuudet ovat perusteltuja.
”Arvio on pettymys, sillä juuri yleisavustusjärjestelmässä olisi merkittävää kehittämispotentiaalia järjestöjen hallinnollisen taakan keventämiseksi ja toiminnan ketteröittämiseksi”, Nahkuri sanoo.
SOSTE katsoo, että avustusjärjestelmän kokonaisuutta on arvioitava uudelleen erityisesti nyt, kun valtionavustuksiin kohdistuu merkittäviä leikkauksia. Hallinnollisen taakan vähentäminen on tärkeää, mutta se ei saa jäädä mittaushankkeiden varaan – tarvitaan todellisia muutoksia avustuskäytäntöihin, jotka vahvistavat järjestöjen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä.
Alla on tarkempi tarkastelu raportin keskeisimmistä esityksistä.
AUP-raportointiin yhtenäiset käytännöt vuoteen 2027 mennessä
Jaosto esittää, että valtionapuviranomaiset yhtenäistävät AUP-raportointivaatimuksensa niin, että raportti pyydettäisiin jatkossa vain taloudellisesti merkittävistä yleisavustuksista – lähtökohtaisesti, kun avustuksen arvo on vähintään 500 000 euroa. Tämä vastaa SOSTEn ehdotusta, jolla pyritään vähentämään järjestöjen hallinnollista kuormaa.
AUP-raportoinnilla tarkoitetaan tilintarkastajan tekemää erillistä raporttia valtionavustuksen käytöstä.
Raportin mukaan yhtenäiset AUP-vaatimukset otettaisiin käyttöön vuonna 2027 myönnettävissä avustuksissa. Jaosto kuitenkin korostaa, että valtionapuviranomaiset voivat edelleen poiketa rajasta perustellusta syystä, esimerkiksi jos avustusta käytetään ulkomailla. SOSTE on pitänyt tärkeänä myös AUP-järjestelmän kokonaisarviointia sen hyödyistä, mutta tästä ei jaoston selvityksessä ole mainintaa.
Monivuotisia yleisavustuksia ehdotetaan kokeiltavaksi – käytäntö on tältä osin jo olemassa
Jaosto ehdottaa, että valtionapuviranomaiset valitsevat osan avustushauista kokeilualustoiksi, joissa järjestöille voitaisiin myöntää kahden tai kolmen vuoden yleisavustuksia. Viranomaisia suositellaan käyttämään menettelytapanaan ohjeellista avustussuunnitelmaa ja kohdentamaan monivuotisia avustuksia erityisesti vakiintuneille toimijoille. Tavoitteena on lisätä järjestöjen toiminnan ennakoitavuutta ja vähentää vuosittaiseen hakemiseen liittyvää hallinnollista työtä.
SOSTEn mielestä ehdotus on tervetullut, mutta ei tuo käytännössä uutta esimerkiksi STEA-avustusten osalta, joissa ohjeellinen kolmen vuoden avustussuunnitelma on jo vakiintunut käytäntö. Ohjeellisia avustussuunnitelmia ei voida pitää samana asiana kuin yleisavustuksia, jotka myönnetään yhdellä hakemuksella kolmeksi vuodeksi. Näin ollen raportti ei esitä todellisia uusia ratkaisuja.
SOSTE tukee sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan esitystä, jonka mukaan myös yleisavustuksia (Ay) ja kohdennettuja yleisavustuksia (Ak) tulisi hakea kolmen vuoden välein. Tämä parantaisi toiminnan ennakoitavuutta ja vähentäisi hallinnollista työtä.
EU-hankkeiden osarahoitusta laajennettaisiin vuosina 2026–2027
Jaosto ehdottaa, että valtionapuviranomaiset lisäisivät järjestöjen EU-hankkeiden osarahoittamista vuodesta 2026 alkaen. Tavoitteena on tukea kansalaisjärjestöjen osallistumista EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä.
SOSTE on kannattanut tätä linjausta, mutta muistuttanut, että uusien toimijoiden pääsy EU-rahoituksen piiriin on edelleen vaikeaa ja hankkeiden hallinto raskasta. Jaoston ehdotuksen arvioinnissa nostetaan esiin se, että järjestöjen haku- ja hallinnointivalmiuksia voitaisiin kehittää myös yksinkertaistettujen kustannusmallien avulla tai myöntämällä valmistelutukea, mutta näitä asioita tulisi selvittää erikseen. Näin ollen tämäkään ehdotus ei muuta käytänteitä STEA-avustuksien osalta.
Hallinnollisen taakan mittaamisesta seurannan väline
Jaosto esittää, että järjestöjen hallinnollista taakkaa mitattaisiin kaksivaiheisesti: ensin ennen uudistusten toimeenpanoa ja uudelleen myöhemmin vaikutusten arvioimiseksi. Mittaus koskisi erityisesti valtionavustusten hallinnointiin ja sääntelyyn liittyviä velvoitteita.
Raportissa korostetaan, että tarkoituksena ei ole luoda uutta raportointivelvoitetta, vaan saada tietoa uudistusten vaikutuksista. Ehdotuksen aikataulua ei ole tarkasti määritelty, mutta mittauksen toivotaan alkavan ennen vuotta 2027, jotta tuloksia voidaan hyödyntää seuraavissa arvioissa.
SOSTE pitää hallinnollisen taakan selvittämistä kannatettavana asiana ja korostaa, että työssä on edettävä ripeästi ja arviointia on kehitettävä yhteistyössä järjestöjen kanssa.