Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessään mittavista leikkauksista järjestöjen valtionavustuksiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan jo ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla ja seuraavana vuonna 50 miljoonalla eurolla, vaikka hallitusohjelman mukaan leikkausten olisi pitänyt astua voimaan vasta vuonna 2027.
*** Päivitys 17.4. Päivitettyjen kehysriihitietojen mukaan sote-järjestöjen avustusleikkaus on noin 130 miljoonaa euroa, ja leikkaukset alkavat porrastetusti jo ensi vuodesta alkaen. Vuonna 2024 STEAn jaettu avustus oli 384 miljoonaa euroa. Arvio tulevien vuosien jaettavasta avustuksesta on:
- 2025: 303 miljoonaa euroa
- 2026: 278 miljoonaa euroa
- 2027: 253 miljoonaa euroa
”Nyt vaikuttaa siltä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikataan kokonaisuudessaan hieman vähemmän kuin hallitusohjelmassa oli kirjattu, mutta leikkausten aikaistus tuli täytenä yllätyksenä. (Huomaa yllä oleva päivitys lukuihin.) Vähintä, mitä nyt pitää tehdä, on käydä järjestöjen kanssa keskustelua siitä, miten leikkaukset kohdennetaan mahdollisimman järkevällä ja vähiten tuhoa aiheuttavalla tavalla”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Hallitus laajentaa lahjoitusvähennyksen koskemaan nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäviä lapsijärjestöjä. SOSTE ihmettelee, miksi luodaan uusi verovähennys, joka kohdistetaan vain osalle järjestökentästä.
”Onko tämä hallituksen viesti siitä, että sote-järjestöjen työtä ei samalla tavalla nähdä tuen arvoisena”, kysyy Kiukas.
Hallituksen terveysverosuunnitelmat iso pettymys
SOSTE on pettynyt, että hallituksen terveysveroinnostus typistyi pelkäksi makeisten arvonlisäverotuksen korotukseksi. Nyt kaikkien makeisten vero nousee ilman, että makeisen sokeri- tai rasvapitoisuudella on mitään tekemistä hinnan kanssa.
”Hallitukselta olisi kaivattu paljon enemmän kunnianhimoa tässä kysymyksessä. Toimivan terveysveron veropohjan pitää olla laaja ja veron porrastettu saadakseen aikaan todellista vaikutusta niin kulutukseen kuin teollisuuden tuotemuotoiluun. Nyt teollisuus tulee panostamaan terveellisten tuotteiden valmistamisen sijaan erilaisten makeiden keksien ja muiden vastaavien makeisten korvaavien tuotemuotoiluun, jotta se voi kiertää korkeamman arvonlisäveron. Hallitus on kovaa vauhtia toistamassa taannoisen makeisveron virheitä”, muistutti Kiukas.
Oikein rakennetulla porrastetulla terveysverolla olisi voitu vaikuttaa kansanterveyteen sekä toisaalta kansantalouteen suorilla verotuloilla ja ihmisten parempana terveytenä. Porrastetulla verolla olisi ollut myös paras vaikutus teollisuuden tuotemuotoiluun.
Arvonlisäverokannan korotus kohdistuu pienituloisiin
Kehysriihen alla hallitus vakuutti, että kaikki ovat talouden sopeuttamistalkoissa mukana. Yleisen arvonlisäveron korottaminen 25,5 prosenttiin ja esimerkiksi lääkkeiden ja kirjojen siirtäminen 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuitenkin kaatuu suhteessa eniten pienituloisille. Koska arvonlisäverokantojen korotukset lisäävät eniten pienituloisten verotaakkaa, niitä usein kompensoidaan tulonsiirroilla pienituloisille.
Nyt kehysriihessä päätettyjen leikkausten lisäksi hallitus on jo aiemmin päättänyt pienituloisiin kohdistuvista sosiaaliturvan leikkauksista, jotka lisäävät tänä vuonna köyhyyttä ja toimeentulotukiriippuvuutta. Myös jo aiemmin tehtyjen indeksijäädytysten merkitys korostuu arvonlisäverojen noustessa.
”Pienituloisten kannalta tilanne on huolestuttava. Juuri heidän toimeentulonsa on heikentynyt hallituksen sopeutustoimista, ja nyt heidän vastuutaan lisätään”, muistuttaa Kiukas.
SOSTE pitää kuitenkin hyvänä sitä, että ruuan arvonlisäverotusta ei kiristetty. Kannatettavia ovat myös kansanterveyttä parantavat tupakka- ja alkoholiverotuksen sekä virvoitusjuomaveron kiristykset.
