Pienituloisten määrä kasvoi viime vuonna 45 500 henkilöllä, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet tilastot. Pienituloisia ihmisiä oli viime vuonna yli 782 000 eli 14,2 prosenttia väestöstä. Vuotta aiemmin osuus oli 13,4 prosenttia.
Pienituloisuus myös syveni, kun pienituloisten tulot jäivät keskimäärin kauemmaksi pienituloisuuden rajasta. Pienituloisuusrajana pidetään 60:tä prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Raja oli yhden hengen taloudessa elävälle 1 530 euroa kuukaudessa vuonna 2024.
”Järjestökenttä ja sosiaalialan ammattilaiset sekä diakoniatyöntekijät ovat jo aiemmin kertoneet sosiaaliturvaleikkausten näkyvän heidän kohtaamiensa ihmisten arjessa ahdistuksena ja stressinä sekä toimeentulovaikeuksina. Tämä kehitys näkyy nyt myös köyhyyden kasvussa”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Lapsiköyhyys on kasvussa
Köyhien lasten määrä lisääntyi viime vuonna 14 300:lla. Pienituloisissa perheissä asuvia lapsia oli 137 400 vuonna 2024, mikä on 13,8 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista. Vuotta aiemmin lukumäärä oli 123 100 (12,2 %).
Pienituloisuus on yleisintä yhden aikuisen lapsiperheissä. Tällaisissa perheissä asuvista lapsista 28,1 prosenttia oli pienituloisia.
Lasten määrän kasvaessa myös pienituloisuus yleistyy. Yhden aikuisen ja vähintään neljän lapsen perheissä lähes puolet (48,4 %) lapsista oli pienituloisia. Kahden aikuisen ja lasten perheissä asuvista lapsista pienituloisia oli 9,3 prosenttia. Myös tässä ryhmässä pienituloisuus on huomattavasti yleisempää silloin, kun lasten määrä on neljä tai enemmän. Heidän pienituloisuusasteensa oli 25,1 prosenttia.
Pienituloisien lapsiperheiden toimeentuloa on heikentänyt muun muassa työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen. Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö lapsilisää virtaviivaistaa ja karsia siitä yksinhuoltaja- ja sisaruskorotukset.
”Luvut osoittavat köyhyyden olevan selkeästi yleisempää yhden aikuisen perheiden ja monilapsisten perheiden lasten kohdalla. Tämä tulee huomioida, kun etuusjärjestelmään suunnitellaan muutoksia”, Anna Järvinen muistuttaa.
Köyhyyden kasvu on otettava vakavasti ja kehitys käännettävä
Köyhyyden kasvu pitäisi Järvisen mukaan ottaa vakavasti ja alkaa toteuttaa edellisellä hallituskaudella tehtyä toimintasuunnitelmaa köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi.
Suomi on sitoutunut osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
”Nyt suunta on täysin väärä ja köyhyyden kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan ripeitä toimia. Ihmisten työllistymisen tukemiseen on panostettava ja sosiaaliturvan riittävä taso on turvattava”, Järvinen korostaa.
Köyhyys voidaan kääntää laskuun esimerkiksi muuttamalla sosiaaliturvaa.
”Etuuksien indeksijäädytyksistä pitää luopua. Lisäksi työttömyysturvan lapsikorotukset sekä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat on palautettava”, Järvinen esittää.
Sosiaalietuuksien indeksikorotukset tärkeitä köyhyyden vähentämisessä
Suuressa osassa sosiaalietuuksista indeksit ovat jäädytetty vuosiksi 2024–2027, minkä seurauksena etuuksien taso jää jälkeen elinkustannusten kehityksestä. Eläkkeet ja muun muassa toimeentulotuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle.
Ikäryhmistä ainoastaan yli 64-vuotiaiden suhteellinen asema tulojakaumassa parani vuosina 2023 ja 2024 korkeasta inflaatiosta seuranneiden eläkkeiden suurten indeksikorotusten myötä. Vuonna 2024 työeläkeindeksi nousi 5,7 prosenttia ja vuotta aiemmin 6,8 prosenttia. Kelan eläkkeisiin tehtiin 5,9 prosentin indeksikorotus vuonna 2024. Yli 64-vuotiailla pienituloisuusaste olikin vuonna 2024 yli prosenttiyksikön edellisvuotta pienempi eli 12,1 prosenttia.
”Tämä osoittaa, että indeksikorotuksilla on selkeä vaikutus köyhyyden kehitykseen”, toteaa Järvinen.