Miksi kuntoutus ei aina tavoita sitä tarvitsevia ihmisiä? Tätä pohtivat Kelan, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Lääkäriliiton, Kuntoutuksen toimialayhdistyksen ja Kuntoutusverkoston edustajat eduskunnan kuntoutusverkoston järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa. Ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan yhteistä tietoa, vahvempaa yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä.
Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on laaja ja monimuotoinen. Kuntoutusta järjestävät ja tuottavat Kela, hyvinvointialueet, työeläkejärjestelmä, vakuutusjärjestelmät sekä lukuisat yksityiset ja järjestötaustaiset palveluntuottajat. Asiakkaan näkökulmasta kokonaisuus voi olla vaikeasti hahmotettava.
Pyöreän pöydän keskustelussa yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi nousi ammattilaisten kuntoutusosaaminen. Sitä tarvitaan sekä asiakkaan ohjaamisessa oikeaan palveluun että kuntoutussuunnitelmien ja lääkärinlausuntojen laatimisessa.
Keskustelussa pohdittiin myös, missä vaiheessa kuntoutusta tarvitsevat ihmiset jäävät palvelujen ulkopuolelle. Tunnistetaanko kuntoutuksen tarve riittävän hyvin ja osataanko asiakkaita ohjata oikeiden palvelujen piiriin?
Kuntoutushakemusten kielteiset päätökset ja tilanteet, joissa kuntoutusta myönnetään haettua vähemmän, herättivät kysymyksiä. Päätösten taustalla voi olla monia syitä ja niiden ymmärtäminen edellyttää Kelan ja hyvinvointialueiden välistä vuoropuhelua. Myös palveluntuottajien havainnot asiakasmäärien muutoksista on tärkeää ottaa mukaan yhteiseen tarkasteluun. ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, missä vaiheessa kuntoutusta tarvitsevan ihmisen polku katkeaa. Kela, hyvinvointialueet ja palveluntuottajat näkevät tilanteesta eri puolia. Yhteinen tilannekuva syntyy vain, kun näitä havaintoja tarkastellaan yhdessä”, toteaa eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen.
Yhteiset mittarit toisivat kuntoutukseen yhdenmukaisuutta
Pidemmän aikavälin uudistamisessa keskeisiksi kysymyksiksi tunnistettiin osaamisen lisäksi monialainen yhteistyö, monituottajamalli sekä kansallisten kriteerien, mittareiden ja toimintamallien kehittäminen.
Kuntoutuksesta on paljon tutkimustietoa. Seuraava askel olisi hyödyntää tätä tietoa nykyistä systemaattisemmin ja sopia kansallisesti yhteisistä, näyttöön perustuvista mittareista ja kriteereistä. Niiden avulla voitaisiin ohjata kuntoutuspalvelujen hankintaa ja kehittämistä sekä arvioida kuntoutuksen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Yhteinen tietopohja loisi paremmat edellytykset tarkastella kuntoutuksen toteutumista eri hyvinvointialueilla. Tämä tukisi yhdenvertaisuutta: kuntoutukseen pääsyn ja kuntoutuksen laadun ei pitäisi riippua siitä, missä päin Suomea ihminen asuu.
Hyvät käytännöt on saatava leviämään
Pyöreässä pöydässä nostettiin esiin jo toimivia ratkaisuja. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta esiteltiin esimerkiksi liikkumisen puheeksiottoa, liikuntalähetettä ja muita ennaltaehkäiseviä toimintatapoja. Vastaavia käytäntöjä olisi tärkeää tunnistaa, arvioida ja levittää valtakunnallisesti.
”Suomessa on vahva tahto kehittää kuntoutusta ja hyviä käytäntöjä on jo paljon. Nyt ne on saatava leviämään hyvinvointialueiden, palveluntuottajien ja järjestöjen käyttöön”, totesi Nieminen. Kuntoutuksen monituottajamalli on parhaimmillaan vahvuus. Se mahdollistaa erilaisen osaamisen ja erilaisten palvelujen yhdistämisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Samalla kokonaisuuden johtaminen vaatii ammattitaitoa ja yhteistyötä, jotta asiakas saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa tuen ja kuntoutus tuottaa tavoiteltuja tuloksia.
Järjestöt ovat osa kuntoutusjärjestelmää
Keskustelussa korostui myös järjestöjen merkitys. Järjestöt ovat pitkään olleet kiinteä osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää: ne ovat kehittäneet uusia toimintamalleja, tuottaneet kuntoutuspalveluja sekä tarjonneet matalan kynnyksen tukea, vertaistoimintaa ja neuvontaa. Ne auttavat myös ihmisiä löytämään kuntoutusmahdollisuuksia.
Järjestöjen vaikeutunut rahoitustilanne näkyy jo hyvinvointialueilla ja ennen kaikkea kuntoutusta tarvitsevien ihmisten arjessa. Kuntoutusta uudistettaessa onkin tärkeää tarkastella kokonaisuutta yli organisaatio- ja sektorirajojen.
Kuntoutuksen tulevaisuus rakentuu yhteistyöstä. Suomessa on paljon osaamista, tutkimustietoa ja toimivia ratkaisuja. Nyt tarvitaan yhteisiä kansallisia tavoitteita ja mittareita sekä rakenteita, joiden avulla hyväksi osoitetut käytännöt saadaan leviämään. Vain siten kuntoutukseen pääsy, sen laatu ja vaikuttavuus toteutuvat yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa.
Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.
Lisätietoja:
Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen, mira.nieminen@eduskunta.fi
Kuntoutusverkosto KUVEn puheenjohtaja, Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen, soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi