Järjestöjohdon tammifoorumi järjestettiin viime viikolla Helsingissä. Foorumin puheenvuoroissa kuultiin johtamisesta tekoälyn aikakaudella, esimerkkejä järjestöjen hallinnollisista uudistuksista ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista sekä luotiin katse tuleviin eduskuntavaaleihin ja hallituskauteen. Foorumin avaussanat piti opetusministeri Anders Adlercreutz.
Kansalaisyhteiskunnalla on itseisarvo demokratiassa – toimintaedellytyksiä seurattava
Ministeri Adlercreutz korosti kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen itseisarvoa demokratian, osallisuuden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistajina.
Kuluneella hallituskaudella on toteutettu useita uudistuksia, jotka vaikuttavat kansalaisjärjestöihin, kuten kansalaisjärjestöstrategia. Strategian tavoitteisiin kuuluvat muun muassa järjestöjen oman varainhankinnan edellytysten parantaminen, yhtenäisten käytäntöjen vahvistaminen hallinnonalojen välillä sekä tietoperusteisuuden ja avoimen dialogin lisääminen.
Ministeri korosti, että valtionavustuksilla on edelleen kriittinen merkitys sote-järjestöille ja vaikea taloustilanne heijastuu suoraan järjestöjen toimintaan. Vaikka viime syksynä sote-järjestöiltä ei leikattu lisää, on leikkausten vaikutuksia ministeri Adlercreutzin mukaan seurattava tarkasti.
Kohti vaaleja ja tulevaa vaalikautta
Politiikan toimittaja Robert Sundman Suomen Kuvalehdestä arvioi puheenvuorossaan asetelmia ennen eduskuntavaaleja, mahdollista vaalivoittajaa, tulevaa hallituspohjaa sekä tulevan vaalikauden keskeisiä kysymyksiä.
Vaalivoittajaa on hänestä mahdotonta julistaa etukäteen, koska kuten vuoden 2023 vaalit osoittivat, hyvin pienet erot kannatuksessa voivat ratkaista. Yksi teoria on, että vaalit voittaa se, jolla on vahvin asiaomistajuus. Se, mitä suomalaiset kulloinkin pitävät tärkeänä, vaikuttaa äänestyspäätökseen. Yksittäiset tapahtumat ja kysymykset, kuten esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittiset kriisit, voivat muuttaa vaalikeskustelun painopistettä ja sitä kautta puolueiden kannatusta.
Sundman nosti esiin, että näiden vaalien alla kansalaisten mielialat ovat pessimistiset. Työ ja toimeentulo ovat suurimpia huolia, minkä lisäksi varaudutaan jopa kriisioloihin. Toimiva terveydenhuolto on perinteisesti ollut vaalien tärkein teema, mutta tällä kertaa työllisyys saattaa nousta ykkösaiheeksi.
Ensi vaalikauden haasteiksi Sundman luetteli muun muassa soten, miljardien sopeutukset, kestävyyskriisin ja koulutuksen. Hän myös toi esille ajatuksen uudesta yhteiskuntasopimuksesta ja tarpeen puhua tästä vaalien jälkeen.
Sundman puhui myös polarisaation eri muodoista ja muutoksesta, joka liittyy tietoon ja ymmärrykseen. Jos esimerkiksi käsitys maailmasta ja faktoista eriytyvät toisistaan, yhteisten ratkaisujen löytäminen käy yhä vaikeammaksi.