Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi maanantaina 22.9. kolme muistiota, jotka arvioivat hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia vaalikauden aikana. Muistioissa on tällä kertaa keskitytty erityisesti toimeentulotuen kokonaisuudistuksen vaikutuksiin.
- Lue lisää: Hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivat muistiot julkaistu (stm.fi)
Sosiaaliturvaleikkaukset kasvattavat erityisesti pienituloisten lasten määrää
Arviossa hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista toimeentulotuen käyttöön sekä tulonjakoon todetaan, että hallituksen vuosina 2024–2025 tekemät lakimuutokset ovat kohdistuneet toimeentulotukea saaneisiin aikaisemmin arvioitua enemmän.
Toimeentulotuki on myös kompensoinut huomattavasti aikaisemmin arvioitua harvemmin täysimääräisesti muiden etuuksien supistumista. Nämä tarkennetut arvio perustuvat jo hieman aiemmin julkaistuihin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jussi Tervolan ja Joonas Ollonqvistin (2025) laskelmiin.
Vuosien 2024–2025 lakimuutokset ja vuoden 2026 toimeentulotukiuudistus nostavat pienituloisuusastetta koko väestössä 2,2 prosenttiyksikköä. Huolestuttavaa on, että lasten pienituloisuusaste nousee vielä enemmän, 3 prosenttiyksikköä.
Ensisijaisiin etuuksiin tehtyjen leikkauksien hyväksyttävyyttä on aiemmin perusteltu sillä, että toimeentulotukeen ei ole tehty leikkauksia, mikä lieventää esitysten vaikutuksia kaikkein köyhimmille. Arviomuistio kuitenkin toteaa, että toimeentulotukea saaneista arviolta yli 80 prosentilla käytettävissä olevat tulot laskivat vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena.
Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen vaikutuksesta tulonmenetykset kasvavat edelleen ja koskettavat lähes kaikkia toimeentulotuen saajia. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat yksinasuviin ja kahden vanhemman lapsiperheisiin.
Toimeentulotuen uudistus ei vain lisää pienituloisuutta vaan myös syventää sitä: etäisyys pienituloisuusrajasta kasvaa vuosien 2024–2025 muutosten ja toimeentulotuen uudistuksen vaikutusten seurauksena noin 3 prosenttiyksikköä.
Leikkaukset heikentävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
Toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön 2024–2026 muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen -arviointimuistiossa todetaan, että sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole ongelmattomia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa, kun otetaan huomion leikkausten yhteisvaikutukset. Merkittävinä arviossa nähdään etenkin vuosien 2024–2027 indeksijäädytykset ja toimeentulotukeen tehtävät leikkaukset.
Muistiossa tuodaan esille SOSTEnkin lausuntokierroksella esiin nostama huomio, että toimeentulotuen ansiotulovähennyksen poistaminen ja perusosan leikkaaminen ovat ristiriidassa aiempien etuusleikkausten perustelujen kanssa.
Aiemmin on korostettu, että viimesijainen toimeentulotuki kompensoi ensisijaisten etuuksien leikkausten haitallisia vaikutuksia ihmisten asemaan. Nyt esitetyt muutokset, kuten perusosan leikkaus ja ansiovähennyksen poisto, kuitenkin vähentävät toimeentulotuen kykyä kompensoida ensisijaisten etuuksien leikkauksia. Tämä on ongelmallista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.
Muistiossa nostetaan esiin erityisesti vaikutukset viimesijaista etuutta saaviin lapsiin ja yksinhuoltajaperheisiin sekä yksinasuviin. Uudistus voi syventää lapsiperheiden pienituloisuutta, erityisesti ei-työllisten keskuudessa. Tämä heijastuu kielteisesti myös lasten hyvinvointiin.
Toimeentulotukeen ja aktivointitoimiin liittyvät muutokset kohdistuvat erityisesti työttömiin nuoriin aikuisiin, jotka ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa. Jo tehdyt ja nyt ehdotetut muutokset vaikuttavat erityisesti yksinasuviin, sillä yhden aikuisen taloudessa toimeentulo perustuu vain yhteen tuloon. Erityisessä riskissä ovat yhden hengen miestaloudet, joita on paljon toimeentulotuen saajissa.
Muutokset vaikuttavat myös naisiin. Erityisessä riskissä ovat yksinhuoltajat, joista valtaosa on naisia.
Arviossa todetaan, että aiemmin tehdyt sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset yhdessä tehtyjen asiakasmaksujen korotusten ja itselle maksettavaksi jäävien lääkekustannusten kasvun kanssa kohdistuvat pienituloisten, paljon palveluja käyttävien iäkkäiden toimeentuloon erityisen voimakkaasti.
Järjestöleikkausten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä hyvinvointialueille aiheutuviin kustannuksiin arvioitava
Muistiossa todetaan myös, että järjestöavustukset ovat pienentyneet osana valtiontalouden säästöjä ja määrärahojen lasku jatkuu tulevina vuosina. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida sen tarkemmin kuin toteamalla, että järjestöjen mukaan leikkaukset tarkoittavat ensin muutoksia järjestöjen toiminnassa ja sen jälkeen niiden toiminnan piirissä olevien ihmisten arjessa.
”Käytännössä tämä tarkoittaa, että sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaus tulee väistämättä heikentämään järjestöjen toimintaedellytyksiä ja näin lisäämään julkisten palveluiden kuormitusta ja pahentamaan sote-palveluiden kriisiä”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Miia Nahkuri.
”Eniten tästä kärsivät tavalliset ihmiset, jotka saavat apua ja tukea järjestöistä”, Nahkuri lisää.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että määrärahojen vähentämisen vaikutuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä järjestöjen toimintaedellytyksiin seurataan ja että myös valtionavustusten leikkausten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä hyvinvointialueille aiheutuviin kustannuksiin arvioidaan. Näitä vaikutuksia tulisi jatkossa arvioida tarkemmin.
Työttömät menettävät jatkossa useammin etuutensa toistaiseksi
Kolmas arviomuistio käsittelee toimeentulotukimuutosten, yleistuen sekä työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevien ehdotusten yhteisvaikutuksia.
Muistiossa arvioidaan nykyistä useamman työnhakijan jatkossa menettävän oikeutensa ansiopäivärahaan tai yleistukeen toistaiseksi. Esitysten yhteisvaikutusten arvioidaan kohdistuvan eniten nuoriin ja miehiin. Yhteisvaikutukset kohdistuisivat todennäköisesti myös matalasti koulutettuihin, maahanmuuttajiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Keskeinen yhteisvaikutus on toimeentulon heikkeneminen.
Muistiossa painotetaan, että työttömät ja työvoimaviranomaiseen työnhakijaksi ohjattavat toimeentulotukea hakevat henkilöt voivat omalla menettelyllään toimia siten, etteivät he menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen tai toimeentulotuen määrää ei alenneta. Tämä näkemys ei huomioi sitä, että kaikilla ihmisillä ei ole esimerkiksi pitkäaikaissairauden, vamman, iän, kielitaidon- tai neuvonnan puutteen vuoksi tietoa, taitoa tai kykyä toimia järjestelmän vaatimalla tavalla. Ihmisiä ei aina ohjata riittävästi, he eivät ole tietoisia etuuksista tai heillä ei ole voimavaroja hakea niitä.
Köyhyyden lisääntyminen on otettava tosissaan
Arviointimuistiot osoittavat, että sosiaaliturvaleikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin lisäten köyhyyttä. Leikkaukset heikentävät ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
”Leikkaukset ovat osuneet kohtuuttomasti köyhimpiin. Indeksijäädytyksistä on luovuttava vuoden 2026 alusta lähtien, jotta ihmisten toimeentulo ei jää jatkuvasti jälkeen elinkustannusten kehityksestä”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Toimeentulotuen tasoa ei tule leikata, eikä kiristää sen velvoitteita ja sanktioita.
Työllistymisen kannusteita tulee leikkausten sijaan tukea ansiotulojen ja etuuksien yhteensovitusta helpottavilla suojaosilla ja lineaarisella yhteensovituksella.
”Arviot osoittavat lapsiköyhyyden kasvavan huolestuttavasti. Tilanteeseen tulisi puuttua esimerkiksi uuden yleistuen kohdalla sisällyttämällä etuuteen elementti, joka huomioi huoltovastuun ja lasten riittävän toimeentulon”, Järvinen sanoo.
SOSTE on laskenut, että sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttaminen maksaisi 255 miljoonaan vuonna 2026.