Pitkäaikaistyöttömyys on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle samaan aikaan, kun julkisen talouden sopeutuspaineet uhkaavat merkittävästi heikentää työllisyyspalveluja. Uhkana on massasyrjäytyminen työmarkkinoilta, jolle vetää vertoja vain 1990-luvun laman jälkipyykki.
Työttömyyskierteiden katkaisemiseksi tarvitaan ripeästi keinoja, jotta vältetään suhdannetyöttömyyden muuntuminen sitkeäksi rakenteelliseksi työttömyydeksi. Yhtenä keinona katkaista työttömyyskierteitä SOSTE esittää työmarkkinajärjestöjen yhdessä hallinnoimalle Työllisyysrahastolle uutta tehtävää. Rahaston rahoitusvastuulle siirrettäisiin työnantajille suunnatut työllistämistuet, joista tärkein on palkkatuki. Rahastoa rahoitettaisiin pääosin työnantajien tekemillä kompensaatiosijoituksilla.
”SOSTEn esittämän mallin logiikka muistuttaa päästökauppaa. Työmarkkinasyrjäytyminen tulisi ymmärtää ilman saastumisen kaltaiseksi yhteismaan tragediaksi. Se on yhteiskunnallinen haitta, jolle pitää asettaa hinta. Mallissamme työnantaja voi työllistää itse, kompensoida muiden tekemää työllistämistä tai alihankkia työpanoksen järjestöltä. Näin työllistäminen ohjautuu sinne, missä se tapahtuu luontevimmin”, avaa mallia SOSTEn elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tatu Raitis.
Työllisyysvastuu koskisi yli 50 työntekijän työnantajia
Rahastoivaan ratkaisuun sisältyisi niin sanottu työllisyysvastuumalli, joka koskisi yli 50 työntekijän työnantajia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Työnantaja voisi täyttää vastuunsa kolmella eri tavalla: työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia ja osatyökykyisiä sovittujen työntekijälukuun suhteutettujen raja-arvojen verran, rahoittamalla Työllisyysrahastoa tai alihankkimalla työpanoksia järjestöiltä, säätiöiltä tai sosiaalisilta yrityksiltä.
”Erityisryhmien työllistämiseen osoitettuja työantajavastuita on tavalla tai toisella käytössä lähes kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa, joten ehdotettu malli toisi Suomen mukaan yleiseurooppalaiseen linjaan”, Raitis jatkaa.
Rahastomallin etuna on, että se siirtäisi palkkatuen ja muut työnantajille suunnatut työllistämistuet pois työllisyysalueiden yleiskatteellisen valtionosuusrahoituksen piiristä. Näin palkkatuen rahoitus saataisiin paremmin suojaan nykyisen rahoitusmallin tuottamalta, nimenomaan matalasuhdanteiden ja kasvavan työttömyyden ajankohtiin painottuvalta säästöpaineelta.
Nykyisen työllisyyspalveluiden rahoitusmallin vuoksi monella Suomen 45 työllisyysalueesta on kasvavia vaikeuksia selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Tämä on puolestaan johtanut vaatimuksiin muun muassa palkkatuen järjestämisvelvoitteen poistamisesta järjestämislaista. Tällainen palveluiden harkinnanvaraiseksi muuttaminen taas johtaisi työllisyyspalveluiden alueelliseen eriytymiseen ja työttömien eriarvoisuuteen.
SOSTEn mallissa työ- ja elinkeinoministeriö sijoittaisi rahastolle alkupääoman ja osallistuisi tämän jälkeen sen rahoitukseen tulosperusteisesti sen mukaan, miten rahastolla rahoitetut palvelut ovat vähentäneet työttömyysetuusmenoja, kasvattaneet verotettavia ansioita sekä tuottaneet muita julkisen talouden nettosäästöjä. Tätä kautta malli tuottaisi ajan mittaan merkittäviä julkisen talouden säästöjä.
Työllisyysalueiden sakkomaksut väliaikaisesti jäihin, työttömille terveystarkastustakuu
Työllisyysvastuumalli on osa SOSTEn työllisyyspoliittista tavoiteohjelmaa hallituskaudelle 2027–2031. Ohjelman pääviesti on, että työttömyyskierteiden katkaisu on asetettava seuraavan hallituksen tärkeimmäksi työllisyyspoliittiseksi tehtäväksi. Tämä tapahtuu kehittämällä työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden väliin sijoittuvia niin sanottuja välityömarkkinoita.
SOSTEn ohjelmassa esitetään myös esimerkiksi työllisyysalueille tulevien työttömyyden pitkittymisen mukaan porrastetusti nousevien työttömyyskorvausten rahoitusvastuiden, eli niin sanottujen sakkomaksujen jäädyttämistä väliaikaisesti ja tietyin ehdoin vuoden 2027 yli. Tämä aika tulisi käyttää uuden, kansantalouden realiteetit ja työttömyyden luonteen paremmin huomioivan rahoitusmallin rakentamiseen.
Työttömyyden pitkittymisen riskiin ja työ- ja toimintakyvyn puutteisiin olisi myös puututtava voimakkain toimin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tätä varten SOSTE ehdottaa muun muassa 100 päivän terveystarkastustakuuta työttömän työnhakijan työ- ja toimintakyvyn kartoittamisen aikaistamiseksi, sekä palkkatukikriteeristön uudistamista riskiryhmät paremmin huomioivaksi ja kolmannen sektorin erityisosaamisen tunnistavaksi.
Uusi osaamistuki lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle
SOSTEn keinovalikoimassa on myös uusi osaamistuki Petteri Orpon hallituksen lakkauttaman aikuiskoulutustuen tilalle. Osaamistuki olisi kohdennettu ensimmäisiin tutkintoihin ja kesken jääneiden tutkintojen loppuunsaattamiseen.
SOSTEn tavoiteohjelma sisältää myös vähittäisen työllistymisen kannustinpaketin, johon kuuluu muun muassa suojaosat työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen.