Euroopan komissio valmistelee EU:n köyhyyden vastaista strategiaa. Se on tarkoitus julkaista keväällä 2026. Komissiolla oli asiaa koskeva kaikille avoin julkinen kuuleminen auki 24. lokakuuta saakka. Myös SOSTE vastasi kuulemiseen.
SOSTE kannattaa EU:n köyhyyden vastaisen strategian valmistelua. Köyhyyden vähentämisen tulisi olla keskeinen EU:n tavoite, joka läpäisee kaiken toiminnan.
”Köyhyys voi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään, itsetuntoon ja mahdollisuuksiin. Se asettaa rajoja ihmisen sosiaaliselle osallisuudelle, kuluttaa voimavaroja ja luo epävarmuutta sekä stressiä selviytymisestä. Köyhyys on riski terveydelle ja hyvinvoinnille”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Suomessa hyvinvointi- ja terveyserot eri sosioekonomisten väestöryhmien välillä ovat suuria. Heikentynyt terveys vaikeuttaa työnhakua ja mahdollisuuksia työllistymiseen.
”Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Lapsena koetulla köyhyydellä on pitkäaikaiset ja vakavat seuraukset. Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat merkittävällä tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Erityisesti pitkäaikainen köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista”, Järvinen muistuttaa.
Strategia tulee muuttaa konkreettisiksi toimiksi
SOSTE katsoo, että strategiassa tulee huomioida se, että köyhyyden syyt ovat moninaisia ja sen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan toimia kaikilla politiikan lohkoilla.
Tarvitaan muun muassa työllisyyden parantamista, perusturvan tason korottamista kohtuullisen minimin takaavalle tasolle, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä, toimivia ja saavutettavia sosiaali- ja terveyspalveluja tulotasosta riippumatta sekä tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen.
Köyhyyden vastainen strategia tulee muuttaa konkreettisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joiden etenemistä seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa tehdään lisätoimenpiteitä. Jäsenmaiden köyhyyden vähentämisen etenemistä tulee seurata tiiviisti.
Suomi ei ole lähelläkään nykyistä köyhyyden vähentämisen tavoitettaan
EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on osana sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa määritellyt köyhyyden vähentämisen tavoitteet. Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Tästä määrästä kolmasosan tulisi olla lapsia.
Tavoitteen lähtötasona toimii vuosi 2019. Tuolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 838 000 ihmistä. Tavoitteena on siis, että määrä laskisi 738 000:een. Sen sijaan lähtötasosta on liikuttu noin 100 000:lla päinvastaiseen suuntaan ja köyhyys on edelleen kasvussa.
”Vaikka Suomen kehitys näiden sitoumusten täyttämisessä on ollut heikkoa, ei komissio ole kiinnittänyt EU:n talouspoliittisen ohjausjakson puitteissa juurikaan huomiota köyhyyden kasvuun Suomessa. Päinvastoin Suomen komissiolta saamat maakohtaiset suositukset ovat osin saattaneet tukea leikkauspolitiikkaa, joka lisää köyhyyttä”, Anna Järvinen toteaa.
Köyhyyden vähentäminen on huomioitava läpileikkaavasti kaikessa EU:n toiminnassa
SOSTE muistuttaa, että köyhyyden vastaisen strategian tehokas täytäntöönpano vaatii, että se huomioidaan läpileikkaavasti kaikessa EU:n toiminnassa.
Käytännössä toimeenpanon tulee tapahtua EU:n politiikkarakenteissa, kuten eurooppalaisessa ohjausjaksossa, budjetissa sekä EU-lainsäädännössä. Ilman köyhyyden vastaisen strategian viemistä sisään näihin rakenteisiin se uhkaa jäädä vain listaksi yleviä periaatteita. Kaikkeen talousohjaukseen tulee ottaa mukaan köyhyysvaikutusten arviointi, SOSTE katsoo.