Ulosottoon päätyi koko maassa viime vuonna noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Määrä on noin kolme prosenttia pienempi kuin vuonna 2024 mutta yhä huomattavasti suurempi kuin vielä 2010-luvun alkupuolella.
”On myönteistä, että ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on hieman vähentynyt. Olemme kuitenkin yhä kaukana 2010-luvun alkuvuosien tasosta, johon verrattuna ulosottoon päätyvien asiakasmaksujen määrä on yli tuplaantunut”, sanoo SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.
Suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on peräisin sosiaali- ja terveyspalveluista. Näitä maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä hammashoidosta.
Aiempaa korkeammat asiakasmaksut voivat estää hakeutumisen hoitoon
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä on korotettu merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärikäynti saa tänä vuonna maksaa enintään 30,20 euroa, kun vielä vuonna 2023 enimmäismaksu oli 20,90 euroa.
Anne Perälahti katsoo, että asiakasmaksujen korotuksiin ja viime vuosina tehtyihin sosiaaliturvaleikkauksiin peilaten ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrän vähentyminen voi vaikuttaa yllättävältä. Kehityksen taustalla voi kuitenkin olla monenlaisia syitä.
”Osa ihmisistä voi jättää hakeutumatta palveluihin, koska he tietävät, että eivät pysty maksamaan asiakasmaksuja. Tämä ei ole inhimillisesti kestävää ja voi lopulta tulla yhteiskunnalle kalliimmaksi, kun perusterveydenhuoltoon ei hakeuduta ajoissa ja terveysongelmat pahenevat”, Perälahti toteaa.
Eniten asiakasmaksuja asukasta kohti ulosottoon Päijät-Hämeessä
Ulosottoon päätyvien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrät vaihtelevat runsaasti hyvinvointialueittain.
Hyvinvointialueen asukaslukuun suhteutettuna eniten sote-palvelujen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja meni vuonna 2025 ulosottoon Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.
Ulosottoon päätyvien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen ulosotot lisääntyivät eniten Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, toiseksi eniten Itä-Uudenmaan ja kolmanneksi eniten Lapin hyvinvointialueella.
Asiakasmaksujen alentamista helpotettava
Lain mukaan hyvinvointialueiden on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jos ne uhkaavat kotitalouden toimeentulon edellytyksiä.
SOSTEn vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan asiakasmaksujen alentamiskäytännöt hyvinvointialueilla ovat vaihtelevia ja paikoin alennuksen hakeminen osoittautui yhtä monimutkaiseksi kuin toimeentulotuen hakeminen.
Anne Perälahti nostaa myönteiseksi esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen, joka on päättänyt helpottaa pienituloisten mahdollisuutta hakea alennusta tai vapautusta asiakasmaksuista. Pirkanmaalla esimerkiksi Kelan myöntämä toimeentulotuki tai Ulosottolaitoksen toteama varattomuus toimivat jatkossa todisteina asiakkaan toimeentulon vaarantumisesta.
“Pelkästään terveyskeskus- ja hammashoitomaksut muodostavat jo noin kolmanneksen kaikista ulosotoista. Tämä osoittaa, että terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin on puututtava. Asiakasmaksulakiin on kirjattava selkeä velvoite hyvinvointialueille alentaa niitä”, Perälahti esittää.
Terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja ovat terveyskeskusmaksujen ja hammashoidon maksujen lisäksi muun muassa poliklinikkamaksut ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut.
Taulukko 1. Ulosottoon menneiden sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalvelujen asiakasmaksujen määrä hyvinvointialueilla vuosina 2024 ja 2025 sekä ulosottojen suhteellinen osuus alueen väestöstä.
| Hyvinvointialue | Ulosotot lkm, 2024 | Ulosotot lkm, 2025 | Muutos %, 2024–2025 | Väkiluku 31.12.2024 | Ulosottojen määrä asukasta kohti 2025 |
| Ahvenanmaa | 2 645 | 2 537 | -4,1 | 30 654 | 0,08 |
| Etelä-Karjalan hyvinvointialue | 20 375 | 20 572 | 1,0 | 125 083 | 0,16 |
| Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue | 33 372 | 27 001 | -19,1 | 189 929 | 0,14 |
| Etelä-Savon hyvinvointialue | 14 584 | 11 891 | -18,5 | 129 378 | 0,09 |
| Helsingin kaupunki | 50 261 | 43 985 | -12,5 | 684 018 | 0,06 |
| Itä-Uudenmaan hyvinvointialue | 6 342 | 9 348 | 47,4 | 99 415 | 0,09 |
| Kainuun hyvinvointialue | 6 106 | 6 820 | 11,7 | 69 639 | 0,10 |
| Kanta-Hämeen hyvinvointialue | 19 808 | 15 764 | -20,4 | 169 455 | 0,09 |
| Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue | 12 642 | 10 573 | -16,4 | 67 723 | 0,16 |
| Keski-Suomen hyvinvointialue | 24 319 | 24 357 | 0,2 | 274 112 | 0,09 |
| Keski-Uudenmaan hyvinvointialue | 18 024 | 17 505 | -2,9 | 207 070 | 0,08 |
| Kymenlaakson hyvinvointialue | 9 131 | 11 278 | 23,5 | 157 442 | 0,07 |
| Lapin hyvinvointialue | 8 628 | 11 619 | 34,7 | 176 151 | 0,07 |
| Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue | 40 900 | 34 150 | -16,5 | 502 067 | 0,07 |
| Pirkanmaan hyvinvointialue | 43 374 | 45 029 | 3,8 | 545 406 | 0,08 |
| Pohjanmaan hyvinvointialue | 21 167 | 21 076 | -0,4 | 178 749 | 0,12 |
| Pohjois-Karjalan hyvinvointialue | 23 017 | 23 401 | 1,7 | 162 091 | 0,14 |
| Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue | 24 896 | 25 150 | 1,0 | 418 331 | 0,06 |
| Pohjois-Savon hyvinvointialue | 27 199 | 26 132 | -3,9 | 248 815 | 0,11 |
| Päijät-Hämeen hyvinvointialue | 44 220 | 41 345 | -6,5 | 204 635 | 0,20 |
| Satakunnan hyvinvointialue | 16 657 | 14 580 | -12,5 | 211 261 | 0,07 |
| Vantaan ja Keravan hyvinvointialue | 44 919 | 38 586 | -14,1 | 289 730 | 0,13 |
| Varsinais-Suomen hyvinvointialue | 11 586 | 24 403 | 110,6 | 490 786 | 0,05 |
| Kaikki yhteensä | 524 172 | 507 102 | -3,3 | 5 631 940 | 0,09 |