Suomi on epäonnistunut tavoitteessaan vähentää köyhyyttä. Jos tilanteeseen ei puututa, pienituloisten määrä tulee lisääntymään Suomessa lähivuosina edelleen noin 26 000 henkilöllä. Tämä selviää SOSTEn raportista, joka tarkastelee Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen tavoitteen etenemistä.
Vuonna 2022 köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen tavoitteen saavuttamiseksi laadittiin toimintasuunnitelma. Monet siihen kirjatut toimet eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi suunnitelmaan kirjattujen sosiaaliturvaetuuksien korotusten sijasta etuuksia on kuluvalla hallituskaudella leikattu merkittävästi.
SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen pitää viime vuosien kehitystä huolestuttavana monella mittarilla.
”Pienituloisten määrä on esimerkiksi lisääntynyt, minkä lisäksi pienituloisuus on syventynyt. Myös ihmisten koetut toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet, työttömyys on ennätysluvuissa ja asunnottomuus on kääntynyt kasvuun”, Järvinen listaa viime vuosien muutoksia.
Pienituloisten aikuisten ja lasten määrä kasvaa edelleen, jos mitään ei tehdä
Suomen kansallisena tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Lähtötasona toimii vuosi 2019, jolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 838 000 ihmistä. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan suunta on kuitenkin ollut päinvastainen. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli Suomessa peräti 958 000 ihmistä vuonna 2024.
Jos tilanteen kääntämiseksi ei toimita, köyhyys tulee lisääntymään ja syvenemään myös tulevina vuosina. SOSTEn mikrosimulointilaskelmat osoittavat, että pienituloisten määrä tulee edelleen kasvamaan vuosina 2026–2029 noin 26 000 henkilöllä. Heistä lapsia on noin 6 000.
Jos indeksijäädytyksiä jatketaan myös vuodesta 2028 eteenpäin, lisääntyy pienituloisten määrä vielä lähes 10 000 henkilöllä enemmän, eli pienituloisten määrä lisääntyisi yhteensä noin 36 000:lla.
Indeksitarkistukset yksi keino köyhyyden vähentämiseksi
SOSTEn Anna Järvinen muistuttaa, että kun ihmisten toimeentulo heikkenee, palveluja karsitaan ja tukipalvelut vähenevät, vaikutukset kasautuvat.
”Usein juuri ne ihmiset, jotka tarvitsisivat eniten tukea, jäävät ilman sitä. Kun samaan aikaan leikataan vielä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta, tukiverkko harvenee juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten”, hän toteaa.
Järvisen mukaan ensi vaalikaudella esimerkiksi sosiaalietuuksiin olisi tehtävä normaalit indeksitarkistukset ja yleistukeen sisällytettävä elatusvastuun huomioiva lisä lapsiperheille.
Suomen päivitettävä suunnitelmansa köyhyyden vähentämiseksi
Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi laaditussa toimintasuunnitelmassa luvataan vuodelle 2026 laajempi puoliväliarviointi tavoitteiden etenemisestä. Myös Euroopan komissio on julkaisemassa vuoden 2026 aikana köyhyyden vastaisen strategian.
”Suomen tulee päivittää oma toimintasuunnitelmansa huomioimaan EU:n strategia. Suunnitelma on muutettava konkreettisiksi toimiksi, joilla köyhyys saadaan laskuun”, Järvinen toteaa.