SOSTE sekä Eduskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä järjestivät tiistaina 3. maaliskuuta tilaisuuden, jossa keskusteltiin väestön kasvaneesta lihavuudesta ja tarkasteltiin keinoja lihavuuden ehkäisemiseen sekä ratkaisuja terveyttä tukevan yhteiskunnan rakentamiseen.
Tilaisuuden avasi kansanedustaja ja Eduskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän puheenjohtaja Saku Nikkanen. Hän korosti hyvinvoinnin ja terveyden haasteiden sekä palvelujärjestelmän kestävyyteen vaikuttavien tekijöiden moninaisuutta.
Verotus ohjasi virvoitusjuomavalmistajia vähentämään sokeripitoisuuksia – terveysperusteinen verotus myös Suomeen?
Viimeisen 20 vuoden aikana merkittävä lihavuus (BMI >30) on lisääntynyt ja vaikea lihavuus (BMI >35) yli kaksinkertaistunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Mika Salminen huomautti, että suurimmat muutokset ovat tapahtuneet nuoremmilla työikäisillä.
”Tämä on asia, joka tulee vaikuttamaan paitsi yksilöiden omaan tulevaisuuteen ja terveydentilaan, myös yhteiskunnan tilanteeseen, koska riskitekijät ovat kovat ja aiheuttavat myös kustannuksia terveydenhuollossa”, Salminen sanoi.
Salminen korosti sitä, että mikään yksittäinen toimenpide ei riitä lihavuuden ehkäisyssä. Hän nosti esiin elintarvikealan vastuun lihavuuden ehkäisemisessä: “Mitä laajempi tarjonta ja mitä energiapitoisempia tuotteita on tarjolla, sitä enemmän niitä myös kulutetaan.”
Ratkaisuksi THL ehdottaa ruoka-alan toimijoiden vastuuttamista tuotteiden ravitsemuslaadusta sekä hinnoittelun ja markkinoinnin vastuullisuudesta. THL ehdottaa myös elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista sekä pakkausmerkintöjen selkeyttämistä. Koulujen tulisi tarjota ravitsevia aterioita ja mahdollisuuksia liikkua.
12 EU-maata verottaa jo sokeripitoisia juomia, ja useat maat suunnittelevat uusia veroja terveyden ja verotulojen vuoksi. Yhdeksässä maassa on virvoitusjuomavero ja Unkarissa sekä Tanskassa on käytössä laajempi terveysperusteinen vero. Vaikutukset vaihtelevat maittain, mutta hintojen nousu on vähentänyt kulutusta ja lisännyt siirtymää terveellisempiin tuotteisiin. Veron käyttöönoton jälkeen valmistajat ovat alentaneet virvoitusjuomien sokeripitoisuutta.
Myös SOSTE on jo pitkään esittänyt Suomeen terveysperusteista veroa. Aluksi verotus voisi koskea sokeria.
- Lue lisää: SOSTEn terveysveromalli
Lihavuuslääkkeet yleistyvät
Dosentti ja asiantuntijalääkäri Pia Pajunen Kelasta puhui lihavuuslääkkeistä. Lihavuuslääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt, ja kehitteillä on tällä hetkellä jopa toistasataa eri mekanismilla vaikuttavaa lihavuuslääkettä. Patenttisuojat ovat päättymässä osalta lihavuuslääkkeistä, mikä voi vaikuttaa maailmanlaajuisesti lääkkeiden hintoihin.
“Nähtäväksi jää, miten Suomeen tulee saataville halvempia tuotteita”, Pajunen kommentoi.
Suomessa lääkekorvauksista päättää STM:n alainen lääkkeiden hintalautakunta Hila. Kela toimeenpanee Hilan päätökset. Tällä hetkellä kahden tehokkaimman suolistohormonin valmisteelle on haettu korvattavuutta, mutta prosessi on edelleen kesken.
“Tällä hetkellä suurin osa lihavuuslääkekäytöstä on omakustanteista, ja kaikilla ei todellakaan ole varaa lääkkeisiin. Puhutaan 200–400 euron kuukausikustannuksista, mikä on ratkaisematon ongelma hoidon kannalta”, Pajunen kuvailee.
Pajusen mukaan lihavuuden hoidon kehittyminen tarkoittaa, että jopa miljoonaa suomalaista tai ainakin osaa heistä voitaisiin ehkä hoitaa lääkkein. Tuhansien eurojen vuosikustannukset potilasta kohden nostaisivat kokonaislääkemenot suuriksi, mutta voisimme todennäköisesti saada kuitenkin hyötyä tulevaisuudessa. Tätä kustannusten ja tulevien hyötyjen tasapainoa hintalautakunta tällä hetkellä pohtii.
Pajunen nosti esityksensä tärkeimpänä asiana sitä, että lääkehoidon tulee olla pitkäaikaista. Lääkehoidon lopettaminen johtaa tutkimusten mukaan painonnousuun ja saatujen hyötyjen menettämiseen. Tällä hetkellä kuitenkin jopa 50 prosenttia keskeyttää lääkehoidon ensimmäisen vuoden aikana.
Lisäksi Pajunen korosti sitä, että kyseessä on elintapamuutos kuurin sijaan. Lihavuuslääkehoidon tulee toteutua aina yhdessä elintapahoidon ja -muutosten kanssa.
Pajunen yhtyi Salmisen näkemykseen ja viittasi WHO:n toteamukseen: “Vaikka lihavuuslääkkeet ovat tieteellinen läpimurto, niin ne eivät yksin käännä väestön lihomiskehityksen suuntaa.”
Hän painotti, että väestötason kehityksen kääntäminen edellyttää samanaikaisesti myös monipuolisia yhteiskunnallisia toimia.
Lihavuuden ehkäisyä tulosperusteisesti
QSA Oy:n toimitusjohtaja Petri Hilli puhui tilaisuudessa vaikutusten hankinnasta, eli halutun lopputuloksen ostamisesta suoritteiden sijaan. Hankintapäätös pohjautuu silloin parhaaseen kustannusvaikuttavuuteen, ei alimpaan suoritehintaan. Hillin mukaan julkishallinnon tuottavuutta voidaan kasvattaa maksamalla siitä, mitä toiminnalla saadaan aikaiseksi, ei pelkästään käytetyistä työtunneista.
Vaikutusten hankinnassa investoinnit rahoitetaan yksityisellä pääomalla ja julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tuloksista. Vaikutusten hankinnassa on Hillin mukaan kyse verovarojen tehokkaasta käytöstä yksityistä pääomaa hyödyntäen. Rahoitusmalli mahdollistaa etupainotteiset investoinnit ja lisää siten varoja ehkäisevään toimintaan.
Hilli käytti yhtenä esimerkkinä Tukholmassa toteutettua Stockholm Health Impact Bond -hanketta, jonka tavoitteena oli ehkäistä tyypin 2 diabetesta riskiryhmässä ja vähentää siihen liittyviä kustannuksia. Ohjelman budjetti ja maksu sidottiin saavutettuihin terveysvaikutuksiin. 24 kuukauden jälkeen yli 50 prosenttia osallistujista ei ollut enää esidiabetestilassa. Lisäksi parannuksia nähtiin painoindeksissä, paastosokerissa ja mielenterveydessä. Tulosmaksu perustui kuitenkin yksinkertaiseen mittariin: poistuivatko osallistujat ohjelman aikana esidiabetestilasta.
Järjestöissä on piilevä voimavara
Tilaisuus päättyi SOSTEn edustajan Anne Ylösen puheenvuoroon. Ylönen toimii sekä SOSTEn hallituksen jäsenenä että SOSTEn terveyden edistämisen verkoston puheenjohtajana.
Ylösen mukaan lihavuuskeskustelussa tulisi nähdä ongelmien ohella myös mahdollisuuksia ja panostaa yhteiskehittämiseen, luoviin ratkaisuihin sekä ennaltaehkäisevään työhön.
Ylönen korosti puheenvuorossaan järjestöistä löytyvää voimavaraa ja potentiaalia.
”Järjestöjen vapaaehtoisten ja vertaistukijoiden joukossa on varmasti hyödyntämätöntä potentiaalia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä – unohtamatta, että meillä on paljon järjestöjä, jotka tuottavat palveluja ja ovat osa palvelurakennetta. Monenlaista resurssia löytyy”, Ylönen muistutti.
Uutisen on kirjoittanut yhteisöpedagogiopiskelija Satu-Maria Pohjola, joka on parhaillaan opintoihin kuuluvassa harjoittelussa SOSTEssa.