SOSTEn tuore julkaisu, Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: elatusvelvollisten asema sosiaaliturvassa ja verotuksessa, pureutuu elatusvelvollisten taloudelliseen asemaan. Nykyisellään elatusvelvollisen asema sosiaaliturvassa ja verotuksessa on heikko.
Tuoreessa selvityksessä valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen kuvaa sosiaaliturvan elatusvelvollisten asemaan liittyviä epäloogisuuksia ja puutteita. Elatusvelvollisuusvähennyksen enimmäismäärä on ollut sama jo yli 30 vuotta ilman mitään indeksitarkistusta. Puutteita on myös esimerkiksi siinä, että yleisessä asumistuessa ei oteta huomioon elatusvelvollisen lapsia. Myöskään asumistukea ja työttömyysturvan lapsikorotusta ei ole yhteensovitettu: Lapsikorotusta ei oteta huomioon ruokakunnan kokoa lisäävänä tekijänä, joka oikeuttaisi korkeampiin asumismenoihin. Se kuitenkin otetaan tulona huomioon, mikä vähentää asumistukea.
Sosiaaliturvan uudistamista pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa, jonka toimikausi kestää vuoteen 2027 saakka. Myös SOSTElla on edustajansa komiteassa.
”Käynnissä olevassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on selkeytettävä ja vahvistettava myös elatusvelvollisten taloudellista asemaa. Sosiaaliturvaa on kehitettävä kaikille oikeudenmukaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Tuore selvitys kuuluu SOSTEn selvitysten joukkoon, joilla halutaan herättää keskustelua sosiaaliturvan nykytilanteesta ja sen kehittämiskohteista. Jo aiemmin on ilmestynyt Sosiaaliturvajärjestelmän epäloogisuuksia: indeksisuojan aukot. Siinä pureuduttiin sosiaaliturvajärjestelmämme indeksisuojan puutteisiin. Osa etuuksista tai niiden tulorajoista ja suojaosista on jätetty vaille korotuksia useammaksi kymmeneksi vuodeksi.