Minulla oli mahdollisuus osallistua kansalaisjärjestöjen edustajana Suomen valtuuskunnassa Maailman terveysjärjestön WHO:n 78. yleiskokoukseen Genevessä 19.–23.5. Valtuuskuntaa johti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, ja siihen kuului edustajia muun muassa Suomen pysyvästä edustustosta Genevestä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, eduskunnasta ja Suomen Punaisesta Rististä.
Vuosittaisen kokouksen teemana oli tällä kertaa ”One World for Health”. Teema korosti yhteistä vastuuta ja yhteistyötä globaalin terveyden edistämiseksi, erityisesti pandemioiden ehkäisyssä ja terveydenhuollon tasa-arvon edistämisessä.
Erityistä tämän vuoden kokouksessa oli, että siellä hyväksyttiin kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi uusi pandemiasopimus. Asialistalla oli paljon Suomelle tärkeitä aiheita, kuten mielenterveys ja tarttumattomat taudit, ilmasto ja terveys, mikrobilääkeresistenssi sekä naisten ja lasten terveys. Lisäksi kokouksessa tehtiin paljon WHO:n muuttuneen taloustilanteen takia hallinnollisia päätöksiä.
- Lue lisää: WHO yleiskokouksen sivut: Seventy-eighth World Health Assembly (who.int)
- Lue lisää: WHO:n pääjohtajan puhe yleiskokouksen avajaisissa 20.5.2025: Report of the Director-General to Member States at the Seventy-eighth World Health Assembly – 19 May 2025 (who.int)
Kriisit, poliittinen paine ja rahoitushaasteet
WHO:n toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja tämä haastaa myös WHO:n toiminnan ja toimintatavat. Pandemiat, ilmastonmuutos ja alueelliset kriisit vaativat ennennäkemätöntä yhteistyötä ja toimintakykyä.
WHO:n toimintaa haastavat paitsi terveysuhat myös politiikka. Tämä näkyi esimerkiksi Ukrainan ja Palestiinan terveydenhuoltoa koskevissa äänestystilanteissa, joissa aiempiin vuosiin nähden entistä useampi maa pidättäytyi äänestämästä.
Suomi ilmaisi kansallisessa puheenvuorossaan tukensa WHO:lle tilanteessa, jossa monenvälinen yhteistyö kohtaa jatkuvasti uusia haasteita. Suomen viesti oli ”Suomi seisoo vakaasti WHO:n rinnalla sen puolustaessa kaikkien oikeutta terveyteen”.
WHO:n rahoitushaasteet ovat merkittäviä. Yhdysvaltojen vetäytyminen WHO:sta jätti ison aukon rahoitukseen, jota yritetään nyt paikata rahoituskierroksilla, jäsenmaksujen korotuksilla ja toimintaa karsimalla ja priorisoimalla. Kipeiltäkään ratkaisuilta ei säästytä, sillä muun muassa henkilöstöä ja ohjelmia vähennetään. Suomi painotti omassa puheenvuorossaan jatkossa tehokasta priorisointia ja työnjakoa.
Yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä korkean tason lahjoitustilaisuudessa maailman johtajat lupasivatkin järjestölle vähintään 210 miljoonaa dollaria lisärahoitusta. Samana päivänä jäsenmaat hyväksyivät myös WHO:n jäsenmaksujen korotuksen. Nämä päätökset ovat merkittävä askel kohti kestävämpää ja ennakoitavampaa rahoitusta, mutta WHO:n taloudellinen vakaus on yhä haavoittuva.
- Lue lisää: WHO:n tiedote järjestön rahoituksesta: Global leaders reaffirm commitment to WHO with at least US$ 170 million raised at World Health Assembly 2025 pledging event (who.int)
Mihin suuntaan WHO on menossa?
WHO:n tulevaisuus riippuu sen kyvystä uudistua, säilyttää luottamus jäsenvaltioiden keskuudessa ja kohdata nopeasti muuttuvat terveysuhat.
WHO:n rooli on edelleen ratkaiseva – mutta kuten maailma ympärillä, myös WHO pyrkii sopeuttamaan toimintaansa muuttuneeseen tilanteeseen. Muutos voi olla myös mahdollisuus tarkastella toimintoja ja toimintatapoja uudestaan.
Ilmastonmuutos ja terveys – yhteinen haaste
WHO:n strategia vuosille 2025–2028 painottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen. Tavoitteena on rakentaa ilmastokestävää terveydenhuoltoa, erityisesti kehittyvissä maissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi terveysasemien sähköistämistä aurinkoenergialla Pakistanissa ja Ugandassa.
Terveys ja ilmasto eivät ole enää erillisiä kysymyksiä, vaan WHO pyrkii vahvistamaan maiden kykyä vastata molempiin samanaikaisesti.
Suomi korosti, että ilmastokriisi on myös terveyskriisi. Sen vaikutukset – kuten kuumuus ja taudit – jakautuvat epätasaisesti, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset, lapset, iäkkäät sekä muut haavoittuvassa tilanteessa olevat yhteisöt. Meidän on rakennettava ilmastonkestäviä ja kestäviä terveysjärjestelmiä, joita tukevat tarkoituksenmukaiset digitaaliset ratkaisut ja tieteen pohjalta tehtävä toiminta eri sektoreilla.
Kansalaisjärjestöjen rooli kokouksessa
Vaikka WHO:n yleiskokouksessa jäsenvaltioilla on päätöksentekovalta, kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus osallistua keskusteluihin ja esittää näkemyksiään. Monet maailmanliitot käyttivätkin kokouksessa puheenvuoroja, kuten UNICEF, Pelastakaa Lapset, Alzheimerliitto, Sydänliitto, NCD Allianssi, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM, engl. International Organization for Migration) sekä Lääketieteen opiskelijat ynnä muut.
Ministeri Sanni Grahn-Laasonen muistutti jossakin keskustelussa hyvin siitä, että meidän suomalaisten kannattaa nostaa esiin kansainvälisillä foorumeilla meille ehkä itsestään selviäkin asioita, kuten vaikkapa maksuton kouluruoka.
Mielestäni toinen vastaava esimerkki on kansalaisjärjestöjen edustajien mukanaolo valtuuskunnassa, mikä ei suinkaan ole itsestään selvää. Kansalaisjärjestöjen mukanaolo valtuuskunnassa kertoo siitä, että ne nähdään meillä tärkeinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä sekä julkisen sektorin kumppaneina.
Suomi myös nosti puheenvuoroissaan esiin kansalaisjärjestöjen roolia esimerkiksi yhteisöjen tukemisessa. Lämmin kiitos siis mahdollisuudesta olla mukana ja edustaa kokouksessa kansalaisjärjestökenttää, oppia lisää globaalista terveydestä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta!