Sosiaalihuoltolakiin ja siihen liittyviin lakeihin ehdotetut muutokset sisältävät liian suuria riskejä niiden ihmisten palveluihin ja muuhun tukeen, jotka ovat yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa ja vaikeissa elämäntilanteissa. SOSTE on antanut lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
Ehdotus sisältää hyviä tavoitteita, kuten painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Niiden toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä, koska muutosten ajurina ovat ensisijaisesti säästöt hyvinvointialueiden rahoituksesta. Koska kehittämistavoitteet ovat alisteisia nopeasti saataviksi ajatelluille säästöille, ehdotukset ovat keskenään ristiriitaisia. Säästöjä saataisiin henkilöstökuluista ja esimerkiksi painopisteen siirto varhaisempaan tukeen ei taas onnistu henkilöstöä vähentämällä.
Lisää joustoa hyvinvointialueille, riskejä asiakkaille
Ehdotusten mukaan hyvinvointialueet saisivat nykyistä huomattavasti joustavampia mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia, mahdollisesti paremmin ihmisten tarpeisiin vastaavia palveluita. Alueilla on jo tehty ja tehdään monipuolista kehittämistyötä. Ehdotettu sääntely jättäisi kuitenkin alueille niin paljon liikkumavaraa, että säästöpaineissa apua tarvitsevien ihmisten tuki ja palvelut, oikeusturva ja alueellinen yhdenvertaisuus vaarantuisivat entisestään.
Lakiehdotusten yksi ongelma on, että ne hämärtävät sen, millaista tukea ja palveluita on saatavilla. Tämä koskisi erityisesti uutta lapsiperheiden palvelua ja uutta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden palvelua. Ehdotuksen mukaan sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta ei enää pidettäisi sosiaalipalveluina, joista on tehtävä hallintopäätös. Tämä veisi asiakkaalta mahdollisuuden hakea muutosta menettelyihin, joita hän pitää virheellisinä tai riittämättöminä.
Myös asiakastietojen kirjaamista ja asiakassuunnitelman tekemistä keventävät ehdotukset ja palvelutarpeen arvioinnin muuttaminen tuen tarpeen arvioinniksi heikentäisivät asiakkaiden ja myös työntekijöiden oikeusturvaa sekä vaikeuttaisivat sosiaalihuollon vaikuttavuuden kehittämistä. Lakiehdotuksessa on monin paikoin viitattu riskeihin oikeusturvan vaarantumisesta. SOSTE painottaa, että nämä riskit on otettava vakavasti.
Riskinä jääminen liian kevyen tuen varaan
Sosiaalihuollossa on jo nyt runsaasti tyydyttymätöntä palvelutarvetta. Asiakasmäärät ovat monissa palveluissa ja monilla hyvinvointialueilla liian suuria. Samaan aikaan asiakkaiden avun tarpeet ovat kasvaneet ennätyksellisen työttömyyden, elinkustannusten nousun ja etuusleikkauksien vuoksi.
Myös leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin ovat heikentäneet ihmisten mahdollisuuksia saada apua. Järjestöjen kohtaavasta työstä on jo pitempään välittynyt viesti, etteivät ihmiset saa oikeanlaista apua oikeaan aikaan ja riittävän pitkään. Muun muassa päihde- ja mielenterveyskysymyksissä ihmiset jäävät liian kevyen tai vääränlaisen avun varaan. Uudistus kasvattaisi tätä riskiä, kun palvelujärjestelmän palvelupainotteisuutta pyritään vähentämään ja ihmisiä ohjaamaan muunlaisen tuen piiriin.
SOSTE katsoo, että on ongelmallista lähteä uudistamaan palveluita laajasti ilman, että nykyisten palveluiden tilanteesta, edes asiakasmääristä, ja palveluiden vaikuttavuudesta tiedetään kovinkaan paljon. Ehdotukset on tehty lyhyellä valmisteluajalla, riittämättömällä tietopohjalla ja vaikutusten arvioinnilla. Ehdotusten pohjalta ei tiedetä, miten ihmisten palvelut ja tuki kehittyvät: katsotaan, mitä mahdollisesti syntyy, miten ihmisille käy. Tällaisissa murrosvaiheissa on vaarana, että osalla ihmisistä palveluihin tulee kohtalokkaita muutoksia tai katkoksia.