Hallitus on päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista eli niin kutsutuista STEA-avustuksista yhteensä puolet hallituskautensa aikana. STEA-avustuksia leikataan hallituskauden aikana yhteensä 194 miljoonaa euroa. Ensi vuonna avustuksista katoaa kolmannes eli 84 miljoonaa euroa.
Leikkaukset tulevat osumaan kaikkeen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemään työhön, kuten neuvontaan, vertaistukeen ja vaikuttamiseen. Erilaisten toimintojen supistamisen ja lakkauttamisen lisäksi järjestöissä on jo tähän mennessä jouduttu – ja joudutaan myös jatkossa – irtisanomaan työntekijöitä sekä jättämään avoimia työpaikkoja täyttämättä.
”Tavoiteltujen säästöjen vaikutus julkiseen talouteen voi supistua lyhyellä aikavälillä merkittävästi jo pelkästään sote-järjestöjen palkatun henkilöstön vähentämisestä seuraavien menetettyjen verotulojen ja kasvavien etuusmenojen takia”, toteaa SOSTEn pääekonomisti Heta Melartin.
SOSTEn laskelmien mukaan leikkausten seurauksena tehtyjen henkilöstövähennysten julkista taloutta heikentävät vaikutukset söisivät noin 36 prosenttia – yli kolmanneksen – tavoitelluista säästöistä.
Vaikutus voi myös pitkittyä, jos irtisanotut työntekijät eivät nopeasti löydä uutta työtä.
”Monet sote-järjestöjen työntekijät ovat aiemmin voineet työllistyä kuntiin ja hyvinvointialueille. Nyt tilanne on kuitenkin toinen, sillä erityisesti useat hyvinvointialueet ovat viime aikoina vähentäneet henkilöstöään, mikä rajoittaa järjestötyöntekijöiden uudelleentyöllistymisen mahdollisuuksia”, Melartin jatkaa.
Henkilöstön määrä sote-järjestöissä voi jopa puolittua
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn mukaan sote-järjestöissä työskenteli vuonna 2024 STEA-avustuksilla palkattua henkilöstöä yhteensä 5 526 henkilötyövuoden verran.
SOSTEn laskelmien mukaan henkilöstön määrä sote-järjestöissä voisi vuoteen 2027 mennessä laskea lähes 2 700 henkilötyövuodella – siis lähes puolittua vuoden 2024 tasosta. Pelkästään vuoden 2027 aikana henkilöstö voisi vähentyä jopa noin 1 260 henkilötyövuodella.
Kaikkia vähennyksiä ei välttämättä toteutettaisi irtisanomisina, vaan vaikutukset näkyisivät todennäköisesti myös määräaikaisten työsuhteiden jatkamatta jättämisinä, rekrytointien jäädyttämisinä ja eläköitymisten korvaamatta jättämisinä.
Raskaampien palvelujen tarve kasvaa ja vapaaehtoisten panosta menetetään
Henkilöstövähennysten lisäksi sote-järjestöleikkauksilla tavoiteltuja säästöjä pienentää se, että leikkausten vuoksi sote-järjestöjen mahdollisuudet tarjota tukea sekä ehkäistä ennalta monenlaisten ongelmien pahenemista heikentyvät.
Esimerkiksi hyvinvointialueiden johtajat ovat todenneet, että hyvinvointialueet eivät voi korvata sote-järjestöjen työtä ja että leikkaukset järjestöiltä lisäävät raskaampien palvelujen tarvetta.
STEA-avustuksilla rahoitetussa toiminnassa on myös ollut mukana merkittävä määrä vapaaehtoisia. Esimerkiksi vuonna 2024 STEA-avustuksella rahoitetuissa avustuskohteissa toimi 26 vapaaehtoista jokaista palkattua työntekijää kohden.
”Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus myös vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoiset eivät organisoidu itsestään, vaan tehokas vapaaehtoistoiminta vaatii resursseja, joilla vapaaehtoisia koulutetaan ja ohjataan”, Melartin toteaa.
Näin henkilöstövaikutuksia koskeva laskelma tehtiin
Laskelma perustuu STEAn raportoimiin tietoihin sote-järjestöjen STEA-avustuksilla rahoitetun toiminnan kustannusrakenteesta ja henkilöstömäärästä vuosina 2023 ja 2024 sekä vuoden 2025 osalta henkilöstömäärän suuntaa antaviin ennakkotietoihin.
SOSTEn laskelmassa on oletettu, että kulut henkilötyövuotta kohden järjestöissä pysyvät vuosina 2025–2027 vuosien 2023 ja 2024 keskiarvotasolla. Vuoden 2025 osalta on käytetty toteutunutta henkilötyövuosien määrää, jonka perusteella on arvioitu henkilöstökulujen taso kyseisenä vuonna. Henkilöstökulujen osuus STEA-rahoituksesta vuosina 2026 ja 2027 on oletettu vuosien 2023–2025 keskiarvotasolle.
Henkilöstövähennysten julkista taloutta heikentävä vaikutus menetettyjen verotulojen ja kasvavien etuusmenojen kautta on arvioitu käyttämällä arviota yhden lisätyöllisen keskimääräisestä vaikutuksesta julkiseen talouteen.