Valtiovarainministeriön sisäiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista päättyivät tiistaina. Ministeriön budjettiehdotuksessa ovat yhä mukana kevään kehysriihessä päätetyt 50 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin.
Sote-järjestöjen valtionavustuksia eli niin kutsuttuja STEA-avustuksia ollaan leikkaamassa kuluvan vaalikauden aikana peräti 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. Ensi vuonna avustuksista on lähdössä yhdellä kertaa 84 miljoonaa euroa eli noin kolmasosa.
”On selvää, että näin massiivisten leikkausten myötä katoaa valtava määrä sote-järjestöjen auttamistyötä. Avuntarve taas ei häviä mihinkään, vaan se kohdistuu esimerkiksi jo valmiiksi tiukoilla oleviin hyvinvointialueisiin ja pahimmassa tapauksessa osa apua tarvitsevista putoaa kokonaan turvaverkkojen ulkopuolelle”, muistuttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Sote-järjestöt auttavat esimerkiksi lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, kriisejä kohdanneita, yksinäisiä, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Lisäksi sote-järjestöillä on tärkeä rooli edustamiensa ihmisryhmien äänitorvena.
Kevään lisäleikkaukset peruttava ja hyvinvointialueille kohdennettua järjestörahoitusta lykättävä
SOSTE vaatii, että kevään kehysriihessä päätetty 50 miljoonan euron lisäleikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksiin on peruttava.
Hyvinvointialueille kohdennettua sote-järjestöjen rahoituksen käyttöönottoa on lykättävä vuodella ja siihen tarkoitetut 25 miljoonaa euroa on maksettava vielä vuonna 2027 STEA-avustuksina.
”Leikkaukset sote-järjestöiltä eivät tasapainota Suomen julkista taloutta. Jos avunsaanti viivästyy tai sairaus pahenee, se maksaa enemmän kuin varhainen tuki ja ennaltaehkäisy. Hallituksen on kohtuullistettava sote-järjestöleikkauksia budjettiriihessään syyskuussa”, Kiukas toteaa.
Hallitus on tehnyt tällä hallituskaudella useita linjauksia ja päätöksiä sote-järjestöjen valtionavustusjärjestelmän uudistamisesta, mutta näistä ovat toteutuneet käytännössä vain STEA-avustusten leikkaukset. Esimerkiksi yleisavustuspainotuksen vahvistaminen ja järjestöjen hallinnollisen taakan vähentäminen eivät ole edenneet.
”Hallinnollisen taakan keventämisen viivästyminen vaikeuttaa entisestään järjestöjen mahdollisuuksia sopeutua aleneviin avustuksiin, sillä niukat resurssit kuluvat edelleen raskaaseen byrokratiaan varsinaisen toiminnan sijaan”, Kiukas huomauttaa.
Yhteisöveron alentaminen on kallis ja tehoton kasvutoimi
Budjettiehdotuksessa pitäydyttiin myös kevään 2025 kehysriihen päätöksessä alentaa yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä vuonna 2027. Yhteisöveron alennus laskee verotuloja staattisesti yli 800 miljoonalla eurolla vuosittain.
“Järjestöleikkausten perusteleminen julkisen talouden tasapainottamisella ei ole uskottavaa, kun hallitus samaan aikaan keventää yhteisöveroa. Empiirinen tutkimuskirjallisuus ei tue ajatusta siitä, että yhteisöveron lasku tukisi talouskasvua, minkä lisäksi päätös lisää eriarvoisuutta”, SOSTEn pääekonomisti Heta Melartin painottaa.
Melartin huomauttaa, että muun muassa kevään kehysriihessä päätetyt sote-järjestöjen valtionavustusten lisäleikkaukset, sosiaalihuollon leikkaukset sekä uudet korotukset sote-palveluiden asiakasmaksuihin olisi kaikki voitu välttää perumalla yhteisöveron alennus – ja silti sen hintalapusta olisi jääty vielä kauas.