Valtiovarainministeriön (VM) vero-osaston osastopäällikkö nostaa tuoreessa kolumnissaan esiin verotoimenpiteiden merkityksen julkisen talouden sopeutuksessa. Kolumnissa pidetään epärealistisena sitä, että ennakoitu julkisen talouden sopeutustavoitteisiin perustuva, vähintään kahdeksan miljardin euron sopeutus voitaisiin toteuttaa pelkästään leikkaamalla menoja.
- Lue lisää: Sopeutus vaatii myös veroratkaisuja (vm.fi)
Kyseessä on tärkeä avaus VM:ltä, jonka virkamiehet tuntuvat toistuvasti sivuuttavan veroratkaisut puhuessaan julkisen talouden sopeuttamisen keinoista.
Yhteisöveron tuottopotentiaali on merkittävä
Kolumnin mukaan veronkorotusten lisäverotuotot on pystyttävä luotettavasti arvioimaan ja verotuottoja tulisi kertyä myös pidemmällä aikavälillä. Esimerkkeinä mahdollisten veronkorotusten kohteista kolumnissa mainitaan ansiotulo- ja arvonlisäverotus.
Yksittäisinä veropoliittisina toimina ansiotulo- ja arvonlisäveron korotukset olisivat toki verotuotoiltaan merkittäviä. Ansiotuloverotuksen kiristäminen prosenttiyksiköllä tuottaisi VM:n vuoden 2023 verokartoituksen mukaan staattisesti arviolta 1,2 miljardia euroa ja ansiotulojen indeksitarkistusten tekemättä jättäminen noin 0,7–0,8 miljardia euroa.
- Lue lisää: VM:n vuoden 2023 verokartoitus (pdf)
- Lue lisää: VM:n verojohtaja: Työn verotusta voisi kiristää yhdellä päätöksellä 800 miljoonalla (hs.fi)
ALV-korotuksen 24 prosentista 25,5 prosenttiin vuonna 2024 arvioitiin tuottavan staattisesti reilu miljardi euroa ja kysyntävaikutukset huomioiden 956 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa.
Kolumnissa ei kuitenkaan mainita esimerkiksi yhteisöveroa, joka on niin ikään julkisen talouden kannalta merkittävä vero. Yhteisöveroa maksavat yhteisöt – pääasiassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat – verotettavasta tulostaan.
Yhteisöverokannan yksikkötuotto eli verokannan prosenttiyksikön korotuksen vaikutus verotuottoon on VM:n verokartoituksen mukaan suuruusluokaltaan noin 440 miljoonaa euroa. Nyt pääministeri Orpon hallitus on kuitenkin laskemassa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, vaikka Suomen yhteisöverokanta on jo nykyisellään eurooppalaisessa vertailussa alle keskiarvon.
Suomea korkeampi yhteisöverokanta (22 %) on käytössä monissa keskeisissä verrokkimaissa, kuten Norjassa, Tanskassa ja Virossa. Jos yhteisöveron alennus peruttaisiin ja Suomen yhteisöveroprosentti korotettaisiin tälle tasolle, verotulot kasvaisivat noin 1,8 miljardilla eurolla. Vaikutus verotuottoon olisi karkeasti arvioituna yhtä suuri kuin ansiotulo- ja arvonlisäverojen yksikkötuotto yhteensä[1].
Yhteisöveron korottamisella saataisiin siis merkittäviä lisäverotuottoja. Myös sen vaikutuksia on tutkittu ja kirjallisuuden yleiskuva on, ettei yhteisöverokannan muutoksilla ole merkittävää vaikutusta talouskasvuun.
- Lue lisää (englanniksi): Gechert, S. & Heimberger, P. (2022). Do corporate tax cuts boost economic growth? European Economic Review
- Lue lisää: Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT (2024). Yhteisöveron laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua (verotutkimus.fi)
Veronkorotuksilla on vaikutuksia tulonjakoon
Verotuottovaikutusten lisäksi verotoimenpiteiden arvioinnissa tulisi huomioida myös valittujen toimien oikeudenmukaisuus. Yhteisöveron korottamisella olisi tuloeroja kaventava vaikutus, sillä yritysten omistus on vahvasti keskittynyt tulojakauman yläpäähän.
VM:n kolumnissa esiin tuotu arvonlisävero on sen sijaan luonteeltaan regressiivinen vero, eli se kohdistuu suhteellisesti eniten pienituloisiin. Toisin sanoen veronkorotuksen vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin kasvaa, mitä pienituloisemmasta tulonsaajasta on kyse.
Ansiotuloverotuksen kiristäminen kaikilla tulotasoilla esimerkiksi indeksikorotusten kertaluontoisena tekemättä jättämisenä voisi olla talouskasvu- ja työllisyysvaikutuksiltaan vähemmän haitallisesta päästä.
Samalla se olisi kuitenkin myös uusi isku pienituloisten käytössä oleviin tuloihin tilanteessa, jossa hallituskauden aikana on jo tehty useita pienituloisten ostovoimaa heikentäviä toimia. Näihin lukeutuvat muun muassa alv-korotukset, sosiaaliturvan leikkaukset sekä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen useat korotukset.
Verosopeutusta voidaan tehdä oikeudenmukaisesti
On toivottua, että valtiovarainministeriössä tunnistetaan myös veroratkaisut vaihtoehtona julkisen talouden sopeuttamiseksi. Verosopeutuksessa tarvitaan kuitenkin ratkaisuja, jotka eivät entisestään syvennä taloudellista eriarvoisuutta. Myös kotimaisen kysynnän elpymisen kannalta sopeutuksessa tulisi painottaa toimia, jotka eivät kohdistu niiden väestöryhmien toimeentuloon, jotka kuluttavat suurimman osan lisätulostaan.
Yhteisöveron lisäksi tulisi vihdoin tarkastella esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Myös haittaverot ja väestön terveyttä edistävät verot on syytä pitää verorepertuaarissa tulevina vuosina.
[1] VM:n verokartoituksessa on esitetty yksikkötuotto 24 %:n alv-kannalle, jonka arvioidaan olevan 615 miljoonaa euroa. Nykyisen 25,5 %:n alv-kannan yksikkötuotto voi poiketa tästä eri veropohjan ja verokannan vuoksi.