SOSTEn alkukesästä 2026 julkaisema Sosiaalibarometri-kysely kertoo huolestuttavaa viestiä työllisyysalueilta: työllisyyspalveluiden rahoitus on riittämätöntä, palveluihin ohjataan ihmisiä, joita ei siellä pystytä auttamaan ja sosiaaliturvaan tehdyt tiukennukset ovat heikentäneet työllistymisen kannusteita.
Sosiaalibarometrin vastaajaryhminä olivat työllisyysalueiden johto ja työllisyydestä vastaavat lautakunnat.
- Lue lisää: Sosiaalibarometri (pdf)
- Lue lisää: Sosiaalibarometri 2026: Vaikeasti työllistyvien pääsy työllistymistä edistäviin sote-palveluihin takkuaa
Kuntien kasvavat työttömyysturvamenot haastavat rahoitusta
Lähes 40 prosenttia Sosiaalibarometrin vastaajista mainitsi rahoituksen ongelmaksi, ja erityisesti kasvavat työttömyysturvamenot koettiin raskaana kulueränä.
Kun työttömyys pitkittyy, kunnat maksavat työttömyysturvasta yhä enemmän – ja raha siirtyy palveluista etuuksien hoitoon.
Työvoimapalvelut täyttyvät asiakkaista, joille ei ole tarjota oikeita palveluja
Sosiaalibarometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi, että osa asiakkaista jää ilman heille sopivia palveluja. Useimmin mainittiin kaksi ryhmää: monialaista tukea tarvitsevat ja pitkäaikaistyöttömät.
Työllisyysalueiden johtajien mukaan järjestelmässä on runsaasti ”väärässä paikassa olevia” työkyvyttömiä työnhakijoita. Avoimissa vastauksissa korostui erityisesti ryhmä, jonka ei pitäisi olla työvoimapalveluissa lainkaan: tosiasiallisesti työkyvyttömät asiakkaat, jotka ovat työnhakijoina vain toimeentulon vuoksi. Heidän todellinen palvelujen tarpeensa liittyy ensisijaisesti terveyteen, kuntoutukseen tai muuhun tukeen – ei työllisyyspalveluihin.
Tilannetta pahentavat entisestään toimeentulotukeen tehdyt muutokset. Helmikuussa 2026 voimaan tullut uudistus on pakottanut kokoaikaisen työn hakijoiksi ilmoittautumaan myös ihmisiä, joilla ei tosiasiassa ole realistisia mahdollisuuksia työskentelyyn.
Sosiaaliturvan leikkaukset ja velvoitteiden tiukennukset eivät paranna työllisyyttä
Sosiaalibarometrin vastaajat olivat varsin yksimielisiä siitä, etteivät sosiaaliturvaan tehdyt tiukennukset kohenna työllisyyttä. Vain 6 prosenttia uskoi työttömyysturvan tason heikentämisen ja 10 prosenttia velvoitteiden lisäämisen parantavan työllistymistä.
Työttömyysturvan suojaosa takaisin ja työttömien oma aktiivisuus mahdolliseksi
Sosiaalibarometrin tulokset osoittavat, että sosiaaliturva vaikuttaa työllisyyteen monella tasolla – eikä aina kannustavasti. Nykyinen järjestelmä tuo työvoimapalveluihin asiakkaita, joille ei ole tarjolla sopivia palveluja. Tämä vie resursseja varsinaiselta työllistämistyöltä.
Sosiaalibarometrissa nousi esiin myös keinoja parantaa työllisyyttä. Työttömyysturvan suojaosan palauttaminen sai vahvan tuen, sillä 50 vastaajista prosenttia arvioi sen parantavan työllistymistä ja erityisesti pienimuotoisen työn vastaanottamista.
Myös SOSTE katsoo, että työttömyysturvaan on säädettävä 300 euron suojaosa.
Lisäksi työllisyysalueiden johto ja päättäjät kannattivat joustavampaa opiskelua työttömyysetuudella ja mahdollisuutta yhdistää etuus osa-aikaiseen yrittäjyyteen. Alueiden päättäjät sallisivat työttömille myös vapaaehtoistyön ilman riskiä sanktioista.