Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käsitteli Euroopan parlamentissa syyskuussa pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa monia Euroopan tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Turvallisuus, kilpailukyky ja talous olivat vahvasti esillä. Puhetta on julkisessa keskustelussa pidetty yllätyksettömänä, mutta se sisälsi kuitenkin muun muassa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kiinnostavia avauksia.
SOSTEn näkökulmasta kolme niistä ansaitsee erityisen huomion: ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset, tekoäly terveydenhuollossa ja hoivan tulevaisuus.
Kuumuus ei kohtele kaikkia samalla tavalla
Von der Leyen nosti esiin helleaallot ja niiden kasvavat terveysvaikutukset. EU:ssa valmistellaan helleaaltojen toimintasuunnitelmaa, jossa painottuvat muun muassa varautuminen, varhaiset varoitusjärjestelmät ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojaaminen.
Tämä on tärkeä näkökulma myös Suomessa. Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristö- tai energiapolitiikkaa. Se on yhä selvemmin kansanterveyskysymys.
Kuumuuden vaikutukset eivät myöskään jakaudu tasaisesti. Ikääntyneet, pitkäaikaissairaat ja pienituloiset voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Siksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen on myös terveyserojen kaventamista.
Tekoälyn pitää palvella ihmistä
Von der Leyen nosti puheessaan esiin tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa, esimerkiksi rintasyövän seulonnassa. Terveys nimettiin yhdeksi viidestä sektorista, joissa EU aikoo vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Muut olivat liikenne, maatalous ja elintarvikkeet, teollisuus sekä puolustus ja avaruus. Von der Leyen kertoi, että näillä aloilla julkistetaan marraskuussa uusia ”game-changing initiatives” -aloitteita.
Tekoäly voi parhaimmillaan vapauttaa ammattilaisten aikaa, tukea päätöksentekoa ja parantaa palvelujen saatavuutta, mutta teknologian kehityksen rinnalla on huolehdittava luottamuksesta ja yhdenvertaisuudesta.
Kaikilla ei ole samanlaisia valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja. Kaikki eivät myöskään halua tai pysty hoitamaan terveyteensä liittyviä asioita digitaalisesti. Siksi digitalisaation ei pidä tarkoittaa sitä, että ihmisen mahdollisuus saada henkilökohtaista apua heikkenee.
Euroopan on oltava teknologian kehityksessä kunnianhimoinen, mutta samalla pidettävä kiinni siitä, että ihminen on terveydenhuollon lähtökohta – ei teknologia. Teknologia ei voi korvata terveydenhuollon ammattilaisia, mutta se voi olla apuna.
Hoiva on investointi ihmisiin
Kolmas puheen tärkeä teema terveyden näkökulmasta on hoiva. Euroopan väestö ikääntyy, ja hoivan tarve kasvaa. Von der Leyen nosti esiin eurooppalaisen Care Deal -kokonaisuuden ja totesi hoivan ja asumisen olevan oikeuksia.
Tämä on myös suomalainen kysymys. Hyvinvointivaltion kestävyyttä ei ratkaista vain palveluja tehostamalla. Tarvitaan riittävästi osaavia ammattilaisia, toimivia palveluja ja myös järjestöjen tarjoamaa tukea, vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä.
Terve Eurooppa rakentuu ihmisten arjessa
Von der Leyenin puheessa helleaallot, tekoäly ja väestön ikääntyminen näyttävät ensi silmäyksellä erillisiltä kysymyksiltä. Terveyden näkökulmasta niitä yhdistää kuitenkin yksi asia: muutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti.
Siksi Euroopan tulevaisuutta pitää rakentaa niin, että turvallisuus, teknologinen kehitys ja taloudellinen kestävyys vahvistavat myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tässä sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeä tehtävä. Järjestöt tuovat päätöksentekoon ihmisten kokemuksia ja tavoittavat myös niitä, jotka ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle.
Jotta järjestöt voivat jatkaa tätä työtä, tarvitaan myös riittävät toimintaedellytykset. Suomessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten väheneminen muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä merkittävästi.
Euroopan tila näkyy terveydessä. Sen vuoksi myös vahva kansalaisyhteiskunta on osa Euroopan resilienssiä ja hyvinvointia.
Lue lisää: 2026 State of the Union Address by the President