SOSTE oli kuultavana valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaostossa ensi vuoden talousarviosta teemalla STEA-avustusten säästöt ja kokonaiskuva.
SOSTEn lausunnossa muistutettiin, että vaalikaudella 2023–2027 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset puolittuvat 384 miljoonasta 190 miljoonan euroon, mikä on selvästi suurin leikkaus sekä suhteellisesti että euromääräisesti muihin valtionavusteisiin järjestösektoreihin verrattuna. Ensi vuonna avustukset leikkaantuvat 84 miljoonalla eurolla eli kolmanneksella.
Leikkausten myötä häviää järjestöjä ja niiden työtä.SOSTEn ja Hyvinvointiala Hali ry:n kyselyn mukaan (elokuu 2026) STEA-avustuksia saaneista järjestöistä peräti 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Yli neljäsosa (26 %) vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.
Sote-järjestöjen kohtaava työ leikkurissa
Lausunnossa tuotiin esille, että leikkaukset ovat osuneet ja osuvat myös hallituksen korostamaan konkreettiseen kohtaavaan työhön.
80 prosenttia sote-järjestöistä ennakoi lopettavansa tai supistavansa toimintaansa leikkausten vuoksi.
Yleisimmin supistaminen tai alasajo kohdistuu vertaistuki- ja ryhmätoimintaan, neuvonta- ja ohjauspalveluihin sekä vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Leikkaukset ovat osuneet ja osuvat myös hallituksen korostamaan konkreettiseen kohtaavaan työhön.
Järjestöjen ääni päätöksenteossa heikkenee
Uusi STEA-asetus ja avustuskriteerit rajaavat merkittävästi järjestöjen yhteiskunnallista vaikuttamis- ja neuvontatyötä sekä muuta katto- ja liittojärjestöjen ei-kohtaavaa työtä avustusten ulkopuolelle.
SOSTEn lausunnossa korostetaan, että tämä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kohtaava työ ei synny tyhjiössä vaan tarvitsee toimivat rakenteet ja ammattilaiset sen mahdollistamiseksi. Lisäksi vaikuttamistyön rajoittaminen avustettavan toiminnan ulkopuolelle sotii demokratian periaatteita vastaan.
Seurauksena vähemmän apua ja tukea – kustannukset kasvavat
On todennäköistä, että STEA-avustusleikkauksilla tavoitellut säästöt jäävät lopulta toteutumatta kokonaan ja kustannukset jopa kasvavat, kun sote-järjestöjen tuottamat palvelut vähenevät leikkausten seurauksena, ja avun tarve siirtyy hyvinvointialueille ja näkyy myöhemmin korjaavien ja kalliimpien palveluiden tarpeena.
Hyvinvointialueet ja kunnat ovat todenneet, että heillä ei ole sote-järjestöjen työlle korvaajaa. Pahimmillaan apua tarvitsevat putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle.
Lisäksi työstään irtisanottujen vähenevät verotulot ja lisääntyvät etuusmenot heikentävät julkista taloutta voimakkaasti.
SOSTEn esitykset sote-järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi
SOSTE vaatii, että vuodelle 2027 suunniteltu lisäleikkaus (50 miljoonaa euroa) sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin perutaan.
SOSTE esittää myös, että hyvinvointialueille esitetty 25 miljoonan euron valtionavustus sote-järjestöjen tukemiseen lykätään ja käytetään STEA-avustuksiin vuonna 2027.
Rakenteellisena uudistuksena SOSTE esittää siirtymistä isompiin avustuskokonaisuuksiin jo vuoden 2027 avustusjaossa. Yksi avustus per järjestö helpottaisi paitsi järjestöjen sopeutumista leikkauksiin, myös vähentäisi merkittävästi sekä järjestöjen että valtionapuviranomaisten hallinnollista taakkaa.