Euroopan komissio julkaisi toukokuussa kaikkien aikojen ensimmäisen köyhyyden vastaisen strategian. Se on osa komission sosiaalista toimintasuunnitelmaa, joka sisältää lisäksi ehdotuksen neuvoston suositukseksi asuntomarkkinoilta syrjäytymisen torjumisesta ja kaksi tiedonantoa.
Toinen tiedonannoista koskee lasten köyhyyskierteen katkaisemista eurooppalaista lapsitakuuta vahvistamalla ja toinen vuoteen 2030 ulottuvan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian vahvistamista.
Noin joka viides eurooppalainen on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tämä tarkoittaa 93:a miljoonaa ihmistä, joista 19 miljoonaa on lapsia.
Jo aiemmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa on asetettua EU:n tavoitteeksi vähentää köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Määrästä kolmasosan tulee olla lapsia.
Euroopan komission uudessa köyhyyden vastaisessa strategiassa esitetään toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä määritellään tavoite poistaa köyhyys EU:sta vuoteen 2050 mennessä.
Tulossa erilaisia suosituksia ja raportteja
Strategia painottaa laadukkaita työpaikkoja kaikille, laadukkaiden palvelujen ja riittävän toimeentulotuen tosiasiallinen saatavuutta sekä koordinoituja toimia köyhyyden torjumiseksi.
Näiden painopisteiden alla esitetään muun muassa seuraavia toimia:
- Komissio käynnistää vuoden 2026 Euroopan työmarkkinaosapuolten kuulemisen mahdollisesta uudesta direktiivistä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden henkilöiden aktivoinnin sekä naisten ja miesten työmarkkinamahdollisuuksien tasa-arvon tukemiseksi.
- Komissio laatii vuoteen 2027 mennessä työkalupakin lapsitakuun ja nuorisotakuun yhteyksien ja keskinäisen koordinaation vahvistamiseksi.
- Vuonna 2027 komissio antaa suosituksen työssäkäyvien köyhyyden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
- Vuonna 2026 julkaistaan raportti riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin täytäntöönpanon tilanteesta.
- Komissio julkaisee vuonna 2027 koonnin hyvistä käytännöistä vähimmäisturvaetuuksien alikäytön vähentämiseksi.
- Vuonna 2027 komissio ja sosiaalisen suojelun komitea julkaisevat yhteisen raportin ikääntyneiden riittävästä sosiaalisesta suojelusta.
- Vuonna 2027 komissio antaa ehdotuksen neuvoston suositukseksi palveluihin pääsystä. Pitkäaikaishoitoon liittyen komissio julkaisee samana vuonna myös ”European Care Deal”:in.
- Komissiolta tulee myös ohje, jolla autetaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia suunnittelemaan ja parantamaan köyhyyden vastaisia strategioitaan.
- Tulossa on myös uusi EU:n sosiaalisen osallisuuden palkinto kaupungeille ja kunnille.
- Komissio kehottaa jäsenvaltioita nimittämään korkeimmalla poliittisella tasolla toimivan köyhyyden vastaisen työn koordinaattorin.
- Komissio vahvistaa yhteistyötään köyhyyttä kokevien ihmisten kanssa. Se perustaa erillisen foorumin, jossa heitä kuullaan jäsennellysti ja säännöllisesti.
- Komissio jatkaa myös jäsenneltyä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa strategian täytäntöönpanon tukemiseksi.
- Vuonna 2026, kansainvälisenä köyhyyden poistamisen päivänä 17. lokakuuta, komissio käynnistää köyhyyden vastaisen koalition, joka kokoaa yhteen sosiaalisesti vastuullisia yrityksiä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä.
- Komissio esittää uusia indikaattoreita köyhyyden seurantaa. Tavoitteena on sopia indikaattoreista vuoteen 2028 mennessä.
Köyhyyden väheneminen on kiinni jäsenmaiden päätöksistä
On erittäin myönteistä, että komissio pyrkii puuttumaan köyhyystilanteeseen EU:ssa. Köyhyyden poistaminen kokonaan vuoteen 2050 mennessä on kunnianhimoinen tavoite. Kuitenkin pääsääntöisesti kyseessä on vain kasa suosituksia, ja niiden vaikutukset jäävät jäsenmaiden omien päätösten ja toimien varaan.
Suomessa politiikka on viime vuosina monilta osin ollut strategian tavoitteiden vastaista. Esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksia on leikattu merkittävästi vuosien 2024–2026 aikana, ja köyhyys on kasvussa.
Komission strategiassa painotetaan, että sosiaalihuollolla on tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä. Meillä sosiaalihuoltoon kohdistuu merkittäviä leikkauksia.
Komissio pyrkii myös luomaan vahvempia rakenteita kansalaisjärjestöjen ja köyhyyttä kokeneiden ihmisten kuulemiselle. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset uhkaavat järjestörakenteita, joita Suomessa on jo olemassa haavoittuvassa asemassa olevien ja köyhyyttä kokeneiden äänen tuomiseksi esiin päätöksenteossa.
Jos Suomi aikoo sitoutua tavoittelemaan köyhyyden poistamista vuoteen 2050 mennessä, tarvitaan selkeä suunnanmuutos.
