Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset – kuten pitkäaikaissairaat, vammaiset, ikääntyneet, päihde- ja mielenterveystoipujat sekä sosiaalisesti syrjäytymisvaarassa olevat – kohtaavat palveluissa usein rakenteellisia esteitä. Niitä ovat esimerkiksi kielelliset väärinymmärrykset tai kykenemättömyys selittää omaa avuntarvettaan riittävän ymmärrettävästi. Tällä on vaikutuksia siihen, kuinka hyvin he saavat tarvitsemansa hoidon tai palvelun, tulevat kuulluiksi tai kykenevät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä.
Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on maahanmuuttajataustainen asiakas, jolla on puutteellinen suomen kielen taito ja joka ei siksi pysty kuvaamaan oireitaan kunnolla tai ymmärtämään saamiaan ohjeita. Ilman tulkkia tai selkokielistä viestintää voi syntyä väärinkäsityksiä, jotka johtavat hoidon epäonnistumiseen. Toisena esimerkkinä on kuuro asiakas, joka voi kohdata vaikeuksia sote-palveluissa, jos tulkkauspalvelua ei ole saatavilla tai sote-palveluiden henkilökunta ei osaa viestiä selkeästi tai visuaalisesti.
Jos asiakas ei pysty ilmaisemaan oireitaan tai ymmärtämään saamiaan ohjeita, voi hoitopäätöksiin sisältyä virheitä tai väärinkäsityksiä – pahimmillaan tämä voi johtaa väärään hoitoon, hoidon viivästymiseen tai hoitovirheisiin.
Uuden asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian valmistelu käynnistynyt
Nykyisen kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian visiona on: ”Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026 – vältämme vältettävissä olevan haitan”.
Vaikka nykyinen strategiakausi on vielä kesken, valmistaudutaan samanaikaisesti jo seuraavaan strategiakauteen 2027–2031. SOSTE ja 17 asiakas- ja potilasjärjestöä ovat mukana uuden strategian valmistelutyössä, muun muassa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen järjestöjen asiantuntijaryhmän työn kautta tuoden valmisteluun mukaan asiakkaan, potilaan ja läheisten ääntä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ainutlaatuinen rooli haavoittuvien ryhmien puolustajina. Järjestöt toimivat sillanrakentajina asiakkaiden ja palvelujärjestelmän välillä, auttavat vaikeasti tavoitettavia asiakasryhmiä ja nostavat esiin asiakkaiden arjen kokemuksia ja näkymiä, joita viralliset mittarit eivät tavoita.
Järjestöt keräävät tietoa suoraan asiakkaidensa kokemuksista ja välittävät sitä päätöksentekijöille. Järjestöt myös kouluttavat, tukevat ja tekevät vaikuttamistyötä, jotta palveluista saataisiin saavutettavia, ymmärrettäviä ja turvallisia kaikille.
Asiakas- ja potilasturvallisuus ei voi täysin toteutua ilman asiakkaiden osallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaiden kokemuksia, huolia ja palautetta kuunnellaan ja hyödynnetään palveluiden kehittämisessä – erityisesti niiden ryhmien osalta, joiden ääni muuten jää helposti marginaaliin.
Lue lisää Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen sivuilta:
- Lue lisää järjestöjen asiantuntijaryhmän työstä
- Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia 2022–2026
- Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanon väliarviointi 2024 (pdf)
- Uuden asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian valmisteluun liittyvät työpajat syksyllä 2025
Tervetuloa webinaariin tiistaina 30.9. kello 13–15.10
Yhdessä tekemisen voima: Ymmärrettävän kielen avulla osallisuutta ja hyvinvointia -webinaari
Ymmärrettävällä viestinnällä ja kielenkäytöllä on erityisen suuri merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja arjessa selviytymistä. Tätä teemaa käsitellään 30.9. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen, Fimean, Duodecimin, Palveluvalikoimaneuvoston, SOSTEn ja Superin yhdessä tuottamassa maksuttomassa webinaarissa.