”Kun hoitava ammattilainen tuntee potilaansa, hoito alkaa jo ennen vastaanottoa. Tämä on hoidon jatkuvuutta käytännössä.”
Näin kuvasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso hoidon jatkuvuuden ydintä avatessaan aihetta käsitelleen Omalääkäri, omatiimi vai ammatinharjoittajamalli? – Miten hoidon jatkuvuus voidaan turvata perusterveydenhuollossa -seminaarin Helsingissä 21. lokakuuta.
Tilaisuuden järjesti sosiaali- ja terveysministeriön omalääkäriohjelma. Osallistuin tilaisuudessa Miten vauhdittaa työtä hoidon jatkuvuuden parantamiseksi hyvinvointialueilla? –nimiseen paneeliin.
Tilaisuus osoitti, että käytännöt ja mallit voivat vaihdella, mutta sanoma on sama: pitkäkestoinen ja luottamuksellinen hoitosuhde on terveydenhuollon kivijalka. Se on hyödyksi potilaalle, ammattilaiselle ja koko järjestelmälle.
Hoidon jatkuvuus käytännössä
Hoidon jatkuvuus tarkoittaa, että potilaalla on nimetty tuttu lääkäri tai hoitaja, joka tuntee hänen tilanteensa. Hoito ei katkea käynniltä toiselle, vaan se etenee kokonaisuutena – ennen vastaanottoa, sen aikana ja sen jälkeen.
Tärkeintä on, että syntyy pysyvä hoitosuhde, jossa ihminen kohdataan kokonaisuutena, ei vain yksittäisen oireen kautta. Kun ammattilainen tietää potilaan elämänhistorian, arjen haasteet ja voimavarat, hän pystyy auttamaan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.
Vaikka terminologia ei olekaan se oleellisin asia, SOSTE näkee, että olisi paikallaan puhua ennemminkin omatiimistä, koska se korostaa moniammatillisuutta ja ammattilaisten yhteistä vastuuta asiakkaan hyvinvoinnista.
Tutkimus ja käytäntö osoittavat pysyvän hoitosuhteen hyödyt
Tutkimusten mukaan potilailla, joilla on pysyvä hoitosuhde, on vähemmän päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon laatua ja lisää potilastyytyväisyyttä. Myös kustannukset pienenevät, kun hoito on suunnitelmallista eikä pirstaleista.
Kun potilas tuntee hoitajan tai lääkärin, syntyy luottamus, joka helpottaa yhteistä päätöksentekoa ja hoitoon sitoutumista. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta: ongelmiin voidaan puuttua varhain ja kokonaisvaltaisesti.
Luottamus ja ihmisyys hoitosuhteen ytimessä
Luottamus syntyy kohtaamisesta. Se rakentuu, kun potilas kokee, että häntä kuunnellaan ja hänen tilanteensa muistetaan. Ministeri Juuso kiteytti seminaaripuheessaan:
”Omalääkärimalli ei ole vain rakenneuudistus. Se on kulttuurin muutos – muutos kohti pysyvyyttä, kumppanuutta ja vastuullisuutta. Paluu siihen, mikä terveydenhuollossa on tärkeintä: ihminen ja hänen tarinansa.”
Tästä myös SOSTE on puhunut eri yhteyksissä: hoidon jatkuvuus on ennen kaikkea luottamuksen rakentamista. Kun luottamus vahvistuu, ihmisten on helpompi hakea apua ajoissa, osallistua omaan hoitoonsa ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. SOSTEn mukaan jatkuvuus ja osallisuus kulkevat käsi kädessä – hoitosuhde ei ole vain palvelua, vaan yhteistä työtä hyvinvoinnin eteen.
Hoidon jatkuvuuden vahvistaminen etenee – järjestöjen osaamista kannattaa hyödyntää
Tilaisuudessa saatiin kuulla, että hoidon jatkuvuuden vahvistaminen etenee hyvinvointialueilla. Jokaisella alueella on jo käytössä tai suunnitteilla malleja, jotka tukevat omalääkärin tai hoitotiimin pysyvyyttä.
Joillakin alueilla – kuten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa – jopa 70 prosentille väestöstä on nimetty omalääkäri.
Omalääkärimallin edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallituksen tavoitteena on, että hallituskauden loppuun mennessä kaikilla hyvinvointialueilla toimii jokin omalääkärimalli. Työ ei kuitenkaan lopu kevääseen 2027 – kulttuurin muutos vaatii aikaa, yhteistä sitoutumista ja jatkuvaa kehittämistä.
SOSTE korostaa, että uudistuksissa on tärkeää pitää ihminen keskiössä. Hyvinvointialueiden tulisi kuulla asukkaidensa kokemuksia ja hyödyntää järjestöjen osaamista paikallisten ratkaisujen rakentamisessa. Järjestöt tuntevat arjen todellisuuden: missä palvelujen katkokset näkyvät ja miten niitä voidaan yhdessä paikata.
Jatkuvuus syntyy yhteistyöllä
Jatkuvuutta ei voi saavuttaa pelkällä organisaatiomuutoksella – se syntyy ihmisten välisestä yhteistyöstä. Hyvät käytännöt ja kokemusten jakaminen vahvistavat osaamista alueiden välillä. Lähijohtaminen ja henkilöstön pysyvyys ovat ratkaisevassa roolissa. Kun työntekijät voivat hyvin ja heidän osaamisensa tunnistetaan, myös potilaat voivat paremmin.
Järjestöillä on tässä työssä tärkeä rooli. Ne tuovat näkyviin kokemustietoa, tukevat asiakkaita hoitopolkujen välillä ja auttavat rakentamaan luottamusta palvelujärjestelmän ja ihmisten välille. SOSTE onkin painottanut, että ilman osallisuutta ei ole todellista jatkuvuutta.
Yhteinen päämäärä
Hoidon jatkuvuus on terveydenhuollon laadun mittari, mutta myös ihmisarvon mittari. Kun luottamus rakentuu, potilas hyötyy, ammattilainen onnistuu ja järjestelmä toimii.
Tämä on muutos, jota ammattilaiset ovat toivoneet, potilaat kaivanneet ja tutkimus tukenut – ja jonka puolesta myös järjestöt tekevät työtä.
Päämäärä on kaikille yhteinen: pysyvä, vastuullinen ja luottamuksellinen hoitosuhde, joka palauttaa terveydenhuollon ytimeen sen, mikä on tärkeintä: ihmisen ja hänen tarinansa.