SOSTE julkaisi alkuvuonna Joustava perusturva -julkaisun, joka kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeinä pitämiä periaatteita perusturvan uudistamiseksi. Hallitusohjelma vastaa ilahduttavasti useisiin julkaisussa esiin nostamiimme tavoitteisiin.
Parlamentaarinen komitea valmistelemaan sotu-uudistusta
Kuten järjestöt ovat toivoneet, hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa. Eri alojen asiantuntemusta luvataan hyödyntää laaja-alaisesti ja komiteatyöskentelyyn kutsua edustajat kaikista eduskuntapuolueista, keskeisistä eturyhmistä ja kansalaisjärjestöistä.
Olemme nähneet järkevänä, että laajamittainen uudistus tehdään useamman vaalikauden aikana. Etuusjärjestelmän selkeiden epäkohtien korjaaminen tulee kuitenkin aloittaa heti. Näin ollen voi olla tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa luvataan uudistamiselle laadittavan kahdelle eduskuntakaudelle ulottuvan tiekartan ja lisäksi ohjelmassa listataan tällä hallituskaudella toteutettavia toimia.
Perusturvan tasoa parannettava pitkäjänteisesti
Perusturvan tason pikainen korotus on ollut yksi keskeinen vaatimuksemme.
Ensivaiheen korjauksena pitäisi edellisellä hallituskaudella tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset kompensoida täysimääräisinä ja sitoa kaikki etuudet indeksiin.
Näin laajaa parannusta perusturvaan ei hallitus lupaa, mutta vähimmäismääräisiin päivärahoihin on tulossa 20 euron korotus. Korotuksia on tulossa myös lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, elatustukeen ja opintorahan huoltajakorotukseen sekä 4. ja 5. lapsen lapsilisiin. Lisäksi pienimpiin eläkkeisiin on tulossa noin 50 euron korotus kuukaudessa käteen jäävään summaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
Indeksikorotukset tehdään ensi vuodesta alkaen normaalisti. Myönteistä on, että myös opintotuki sidotaan taas asteittain indeksiin. Lapsilisän indeksiin sitominen jää puuttumaan.
Joustavan perusturvan periaatteissa olemme esittäneet, että jatkossa perusturvan tasoa tulee korottaa asteittain kohti viitebudjeteissa määriteltyä kohtuullista minimitasoa.
Uusi hallitus lupaa jokaisen budjettiriihen yhteydessä tarkastella uusia mahdollisuuksia tehdä panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Samaten hallitus lupaa toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja vähentää toimeentulotuen tarvetta. Nämä tavoitteet toivottavasti myös realisoituvat toimiksi.
Jos hallituksen työllisyystavoitteet eivät täyty, on riskinä, että perusturvan lisäparannukset jäävät haaveeksi.
Ihmisten näkökulmasta selkeä järjestelmä
Olemme pitäneet keskeisenä sitä, että etuusjärjestelmää kehitetään ihmisten näkökulmasta selkeäksi ja ymmärrettäväksi. On ilahduttavaa, että hallitusohjelmassa tämä tavoite näkyy selkeästi. Eri etuuksien lainsäädännön yhdenmukaistamista lähdetään selvittämään. Kuten olemme ehdottaneet, etuuksien käsitteistöä ja maksuajanjaksoja yhtenäistetään. Olemme vaatineet myös todettujen byrokratialoukkujen purkamista, ja tähän tavoitteeseen toivottavasti vastaa muun muassa hallituksen lupaama byrokratia- ja informaatiokokeilu.
Ihmisten näkökulmasta tärkeä uudistus on eri etuuksien hakemisen mahdollistaminen yhdellä hakemuksella, kuten joustavan perusturvan periaatteisiinkin olemme kirjanneet. Tämä on toivottavasti askel kohti sitä, että tulevaisuudessa siirryttäisiin veroehdotuksesta oppia ottaen kohti etuusehdotusta, jolloin Kela tekisi päätösehdotuksen kaikista etuuksista, joihin ihminen on oikeutettu. Asiakkaan pitäisi vain tarkistaa ja hyväksyä päätös.
Joustavampaa turvaa erilaisissa elämäntilanteissa
Järjestöt ovat pitäneet tärkeänä, että järjestelmä huomioisi joustavammin ihmisten erilaiset elämäntilanteet niin, että eri etuuksien väliinputoamisia tapahtuisi vähemmän.
Myönteistä on, että hallitusohjelma lupaa ennakoivaa turvaa eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.
Hallitusohjelmassa tunnistetaan järjestöjenkin paljon esillä pitämä tilanne, että työttömyysturvan piirissä on nykyään ihmisiä, jotka eivät ole tosiasiassa työkykyisiä. Heidän tilanteensa parantamiseksi etuuksien saannin edellytyksiä tarkistetaan, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella etuudella. Samalla selvitetään etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijaan.
Nämä ovat tärkeitä linjauksia kohti joustavaa perusturvaa, jossa kaikille tukea tarvitseville löytyisi heidän elämäntilanteeseensa sopiva etuus, ja jossa siihen liittyvät velvoitteet ja palvelut olisivat tasapainossa. Keskeistä on myös, että palveluita tarjottaisiin oikea-aikaisesti ja yksilökohtaisesti räätälöidysti ja etuuksiin liitettäisiin vain sellaisia velvoitteita, joihin ihmiset pystyvät tosiasiassa vastaamaan.
Lue lisää SOSTEn artikkelista Miten hallitusohjelma vastaa joustavan perusturvan periaatteisiin.