Skip to content

Joustava perusturva – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi

Perusturva
PerusturvaToimeentulo

Alla on kirjan tiivistelmä, lue koko kirja: Joustava perusturva – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi.

Tiivistelmä

Perusturvan tehtävänä on taata kaikille ihmisille oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Elämisen perusedellytysten turvaaminen kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi omistusoikeuksien turvaaminen. Ihmiset haluavat olla aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita ja heillä on oltava riittävät edellytykset siihen. Riittävä perusturva edistää ihmisten toimintakykyä ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Se luo yhteiskunnallista vakautta esimerkiksi vahvistamalla tasa-arvoa, tasaamalla erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja ehkäisemällä ylisukupolvista köyhyyttä. Eriarvoisuuden vähentäminen ja mahdollisuuksien sekä riskien tasaaminen tukevat yhteiskuntarauhaa sekä vakautta synnyttämällä kansalaisten keskinäistä luottamusta ja luottamusta yhteiskunnan instituutioihin.

Suomalainen sosiaaliturva on monimutkainen etuuksien, verotuksen ja palvelujen sekä niihin liittyvien asiakasmaksujen muodostama kokonaisuus. Nykyinen perusturva ei kaikin osin vastaa ihmisten vaihtuviin ja moninaisiin elämäntilanteisiin eikä työmarkkinoiden muutokseen. Se näyttäytyy ihmisille vaikeasti ymmärrettävänä ja byrokraattisena. Perusturvan taso on matala ja sitä on entisestään leikattu viime vuosina erityisesti indeksileikkausten ja -jäädytysten kautta. Ensisijaisten etuuksien matalan tason vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan pitkäaikaisesti toimeentulotukeen.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt haluavat olla kehittämässä perusturvajärjestelmää sellaiseksi, että se huomioi mahdollisimman hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja joustaa tilanteiden muuttuessa. Ehdotusten lähtökohtana on luottamus ihmiseen: hänen haluunsa ja kykyynsä tehdä elämäänsä eteenpäin vieviä ratkaisuja, jotka järjestelmä mahdollistaa.

SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ehdotukset perusturvan uudistamiseksi

  1. Perusturva uudistaminen aloitetaan välittömästi ja se tehdään vaiheittain

Etuusjärjestelmän selkeiden epäkohtien korjaaminen tulee aloittaa heti. Muun muassa perusturvan tasoon tarvitaan välittömiä parannuksia. Myös byrokratialoukkuja voidaan alkaa purkaa ilman perusturvan rakenteeseen tehtäviä suurempia muutoksia. Laajemmat uudistukset tulee tehdä huolellisen ja laajan asiantuntijoilla vahvistetun parlamentaarisen valmistelun ja kokeilujen pohjalta vaiheittain vuoteen 2030 mennessä. Etuusjärjestelmään tehtäviä muutoksia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmissa on huomioitava eri toimien yhteisvaikutukset.

  1. Perusturvan tasoa korotetaan pitkäjänteisesti

Perusturvaa uudistettaessa on tavoitteena oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Perusturvan tason parantaminen aloitetaan kompensoimalla etuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset täysimääräisesti. Vähimmäismääräisten päivärahojen tasot yhtenäistetään. Tämän jälkeen perusturvaa korotetaan asteittain kohti kohtuullisen minimin viitebudjettien mukaista tasoa. Jotta etuudet eivät enää jäisi jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä, kaikki etuudet sidotaan indeksiin. Etuuksien verotusta tarkastellaan rinnakkain etuusjärjestelmän kehittämisen kanssa.

  1. Tavoitteeksi ihmisten näkökulmasta selkeä järjestelmä

Ymmärrettävyys ja selkeys ovat keskeisiä vaatimuksia etuusjärjestelmälle. Ihmisten näkökulmasta oleellista on, että etuuden hakeminen on helppoa, päätös on selkeä ja tulee nopeasti. Järjestelmää kehitetään siten, että jatkossa etuuksia haetaan yhdestä sovelluksesta, joka ohjaa ihmisiä niiden etuuksien ja palvelujen piiriin, joihin he ovat oikeutettuja sen hetkisessä elämäntilanteessaan. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysty asioimaan sähköisissä palveluissa tai tarvitsevat muuten ohjausta ja neuvontaa. Heillä tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea. Asiakas saa hakemukseensa yhden päätöksen, jossa nyt eri syistä maksettavat etuuslajit on sovitettu yhteen. Päätöksen on oltava selkeä, jotta ihminen ymmärtää perusteet päätökselle ja voi tarvittaessa valittaa siitä. Jokin etuus on koko ajan maksussa ja mahdolliset eri etuuslajien väliset tasauserät huomioidaan järjestelmän sisällä.

  1. Etuusjärjestelmän selkeyttäminen aloitetaan ikärajojen sekä perhe- ja tulokäsitteiden yhdenmukaistamisella

Sen lisäksi, että etuusjärjestelmästä tehdään selkeämpi etuuksien saajille sujuvoittamalla etuuden hakemis- ja maksamisprosesseja, selvitetään etuuksien laskennassa käytettävien erilaisten käsitteiden yhdenmukaistamista. Eroja on muun muassa lasten ikärajoissa, perhe- ja ruokakuntakäsitteissä, tulokäsitteissä sekä tarveharkinnassa. Näitä käsitteitä yhtenäistämällä voidaan päästä selkeämpään järjestelmään, jossa eroja olisi enää lähinnä etuuksiin liittyvissä velvoitteissa ja palvelulupauksissa. Yksittäistenkin laskentaperusteiden muuttaminen voi kuitenkin osoittautua työlääksi, kun muutoksilla voi olla monenlaisia ristikkäisvaikutuksia. Tarvitaankin laajaa selvitystyötä, jossa määritellään, miltä osin etuuksien laskennassa käytettäviä käsitteitä voidaan yhtenäistää ja missä tilanteissa on tarkoituksenmukaista säilyttää erilaisia rajauksia.

  1. Tavoitteena joustava perusturva muuttuvissa elämäntilanteissa

SOSTEn sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen pitkän aikavälin visiona on joustava perusturva, joka ottaa nykyjärjestelmää paremmin huomioon moninaiset tuen tarvitsemisen tilanteet. Joustava perusturva seuraa ihmisiä katkottomasti muun muassa opiskelun, työssäkäynnin ja sairaus-, työttömyys- ja vanhempainvapaakausien vaihdellessa. Järjestelmän tulee tukea myös pysyvästi vammaisia tai sairaita ihmisiä luomalla heille sujuvia siirtymiä tilanteiden muuttuessa esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn muutosten mukaan.

Etuudet ovat jatkossakin syyperusteisia, ihmisten erilaiset tarpeet huomioivia ja yksilökohtaisia, jos ei ole selkeää perustetta muulle. Syyperusteita kuitenkin tarkistetaan niin, että väliinputoamisia tapahtuu vähemmän ja järjestelmä huomioi joustavammin ihmisten elämäntilanteet ja niissä tapahtuvat muutokset. Samalla etuuksiin liittyvää oikeutta palveluihin vahvistetaan niin, että jatkossa ihmiset saavat nykyistä sujuvammin heidän elämäntilanteeseensa vastaavat palvelut. Järjestelmää muutetaan enemmän mahdollistavaksi ja vähemmän sanktioivaksi muun muassa työttömyysturvan karensseja leikkaamalla ja osallistumisesta palkitsemalla.

Erilaisilla lisillä tulee turvata erityistä tukea tarvitsevien ryhmien, kuten vammaisten ihmisten ja pienituloisten lapsiperheiden riittävä toimeentulo. Erityisesti tulee huomioida niiden ihmisten tilanteet, joilla tuen tarve on jatkuvaa. Etuuksia ja ansiotuloja sovitetaan yhteen nykyistä joustavammin. Tavoiteltavaa on, että etuudet vähenevät asteittain työn teon lisääntyessä niin, että työn tekemisen lisääminen on mahdollisimman kannattavaa.

  1. Joustava perusturva on hyvinvointi-investointi

Kun sosiaaliturvajärjestelmää ja perusturvaa uudistetaan esitettyjen tavoitteiden pohjalta, voivat järjestelmän kokonaiskustannukset nousta lyhyellä aikavälillä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajatuksena kuitenkin on, että pidemmällä aikavälillä paremmin toimiva etuusjärjestelmä ja vahvempi perusturva johtavat siihen, että yhä harvemmalla on tarvetta turvautua sosiaalietuuksiin toimentulon rakentamisessa.

Myönteinen vaikutus toimintakykyyn, työmarkkinoille osallistumiseen ja siten kansantulon tuottamiseen sekä toisaalta vähentävä vaikutus kalliiden korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen, pitkittyneisiin toimeentulotukiasiakkuuksiin sekä muihin sosiaalisten ongelmien hoitoon käytettäviin menoihin tarkoittavat sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämät muutokset perusturvaan voidaan nähdä julkisen sektorin näkökulmasta investointina. Kun investoinnin tuotot realisoituvat viime kädessä ihmisten lisääntyneen hyvinvoinnin kautta, voidaan joustava perusturva nähdä tuottavana hyvinvointi-investointina.

Tulosta graafi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.4.2019 10:56

Yli 420 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon vuonna 2018 – kasvua edellisvuodesta lähes viidennes

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Tämä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2017. Mukana on esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua sekä reilu 34 000kappaletta lasten varhaiskasvatusmaksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 386 471 kappaletta. Luvut pohjautuvat Valtakunnanvoudinvirastolta saatuihin tietoihin. –Koska suurimpia maksuja maksavat väestöryhmät, joilla on vähiten rahaa, on perusteltua […]

Uutinen

15.4.2019 13:55

SOSTEn ja EAPN-Finin EU-ohjausjaksoon liittyvät varjosuositukset: köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähennettävä

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt vaiheeseen, jossa Suomen kansallinen uudistusohjelma on juuri julkaistu. Sitä edelsi Euroopan komission helmikuussa jokaiselle jäsenmaalle laatima maaraportti. Ohjausjakson seuraavassa vaiheessa komissio antaa maakohtaiset suositukset Suomelle kesäkuun alussa. SOSTE ja EAPN-Fin ovat laatineet omat varjosuosituksensa komission suosituksille. SOSTE ja EAPN-Fin esittävät suosituksissaan, että Suomen on ryhdyttävä suunnitelmallisesti vähentämään köyhyyttä ja […]

Uutinen

4.4.2019 12:59

Perustulokokeiluun osallistuneilla vähemmän stressiä ja vahvempi luottamus yhteiskuntaan

Suomessa vuosina 2017–2018 toteutetusta perustulokokeilusta julkaistiin lisää tuloksia 4. huhtikuuta. Ne antavat tärkeää pohdittavaa sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi, vaikka ne koskevat vasta ensimmäistä kokeiluvuotta ja tutkimusasetelmassa on rajoitteita ja vastausprosentti on alhainen. Havainnot tukevat myös SOSTEn ja sote-järjestöjen joustavan perusturvan periaatteita, joissa muun muassa painotetaan riittävän perusturvan merkitystä ihmisten toimintakyvyn ja luottamuksen rakentajana. Taloushuolien ja stressin […]