Skip to content

Joustava perusturva – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi

Perusturva
PerusturvaToimeentulo

Alla on kirjan tiivistelmä, lue koko kirja: Joustava perusturva – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi.

Tiivistelmä

Perusturvan tehtävänä on taata kaikille ihmisille oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Elämisen perusedellytysten turvaaminen kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi omistusoikeuksien turvaaminen. Ihmiset haluavat olla aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita ja heillä on oltava riittävät edellytykset siihen. Riittävä perusturva edistää ihmisten toimintakykyä ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Se luo yhteiskunnallista vakautta esimerkiksi vahvistamalla tasa-arvoa, tasaamalla erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja ehkäisemällä ylisukupolvista köyhyyttä. Eriarvoisuuden vähentäminen ja mahdollisuuksien sekä riskien tasaaminen tukevat yhteiskuntarauhaa sekä vakautta synnyttämällä kansalaisten keskinäistä luottamusta ja luottamusta yhteiskunnan instituutioihin.

Suomalainen sosiaaliturva on monimutkainen etuuksien, verotuksen ja palvelujen sekä niihin liittyvien asiakasmaksujen muodostama kokonaisuus. Nykyinen perusturva ei kaikin osin vastaa ihmisten vaihtuviin ja moninaisiin elämäntilanteisiin eikä työmarkkinoiden muutokseen. Se näyttäytyy ihmisille vaikeasti ymmärrettävänä ja byrokraattisena. Perusturvan taso on matala ja sitä on entisestään leikattu viime vuosina erityisesti indeksileikkausten ja -jäädytysten kautta. Ensisijaisten etuuksien matalan tason vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan pitkäaikaisesti toimeentulotukeen.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt haluavat olla kehittämässä perusturvajärjestelmää sellaiseksi, että se huomioi mahdollisimman hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja joustaa tilanteiden muuttuessa. Ehdotusten lähtökohtana on luottamus ihmiseen: hänen haluunsa ja kykyynsä tehdä elämäänsä eteenpäin vieviä ratkaisuja, jotka järjestelmä mahdollistaa.

SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen ehdotukset perusturvan uudistamiseksi

  1. Perusturva uudistaminen aloitetaan välittömästi ja se tehdään vaiheittain

Etuusjärjestelmän selkeiden epäkohtien korjaaminen tulee aloittaa heti. Muun muassa perusturvan tasoon tarvitaan välittömiä parannuksia. Myös byrokratialoukkuja voidaan alkaa purkaa ilman perusturvan rakenteeseen tehtäviä suurempia muutoksia. Laajemmat uudistukset tulee tehdä huolellisen ja laajan asiantuntijoilla vahvistetun parlamentaarisen valmistelun ja kokeilujen pohjalta vaiheittain vuoteen 2030 mennessä. Etuusjärjestelmään tehtäviä muutoksia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmissa on huomioitava eri toimien yhteisvaikutukset.

  1. Perusturvan tasoa korotetaan pitkäjänteisesti

Perusturvaa uudistettaessa on tavoitteena oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Perusturvan tason parantaminen aloitetaan kompensoimalla etuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset täysimääräisesti. Vähimmäismääräisten päivärahojen tasot yhtenäistetään. Tämän jälkeen perusturvaa korotetaan asteittain kohti kohtuullisen minimin viitebudjettien mukaista tasoa. Jotta etuudet eivät enää jäisi jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä, kaikki etuudet sidotaan indeksiin. Etuuksien verotusta tarkastellaan rinnakkain etuusjärjestelmän kehittämisen kanssa.

  1. Tavoitteeksi ihmisten näkökulmasta selkeä järjestelmä

Ymmärrettävyys ja selkeys ovat keskeisiä vaatimuksia etuusjärjestelmälle. Ihmisten näkökulmasta oleellista on, että etuuden hakeminen on helppoa, päätös on selkeä ja tulee nopeasti. Järjestelmää kehitetään siten, että jatkossa etuuksia haetaan yhdestä sovelluksesta, joka ohjaa ihmisiä niiden etuuksien ja palvelujen piiriin, joihin he ovat oikeutettuja sen hetkisessä elämäntilanteessaan. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysty asioimaan sähköisissä palveluissa tai tarvitsevat muuten ohjausta ja neuvontaa. Heillä tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea. Asiakas saa hakemukseensa yhden päätöksen, jossa nyt eri syistä maksettavat etuuslajit on sovitettu yhteen. Päätöksen on oltava selkeä, jotta ihminen ymmärtää perusteet päätökselle ja voi tarvittaessa valittaa siitä. Jokin etuus on koko ajan maksussa ja mahdolliset eri etuuslajien väliset tasauserät huomioidaan järjestelmän sisällä.

  1. Etuusjärjestelmän selkeyttäminen aloitetaan ikärajojen sekä perhe- ja tulokäsitteiden yhdenmukaistamisella

Sen lisäksi, että etuusjärjestelmästä tehdään selkeämpi etuuksien saajille sujuvoittamalla etuuden hakemis- ja maksamisprosesseja, selvitetään etuuksien laskennassa käytettävien erilaisten käsitteiden yhdenmukaistamista. Eroja on muun muassa lasten ikärajoissa, perhe- ja ruokakuntakäsitteissä, tulokäsitteissä sekä tarveharkinnassa. Näitä käsitteitä yhtenäistämällä voidaan päästä selkeämpään järjestelmään, jossa eroja olisi enää lähinnä etuuksiin liittyvissä velvoitteissa ja palvelulupauksissa. Yksittäistenkin laskentaperusteiden muuttaminen voi kuitenkin osoittautua työlääksi, kun muutoksilla voi olla monenlaisia ristikkäisvaikutuksia. Tarvitaankin laajaa selvitystyötä, jossa määritellään, miltä osin etuuksien laskennassa käytettäviä käsitteitä voidaan yhtenäistää ja missä tilanteissa on tarkoituksenmukaista säilyttää erilaisia rajauksia.

  1. Tavoitteena joustava perusturva muuttuvissa elämäntilanteissa

SOSTEn sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen pitkän aikavälin visiona on joustava perusturva, joka ottaa nykyjärjestelmää paremmin huomioon moninaiset tuen tarvitsemisen tilanteet. Joustava perusturva seuraa ihmisiä katkottomasti muun muassa opiskelun, työssäkäynnin ja sairaus-, työttömyys- ja vanhempainvapaakausien vaihdellessa. Järjestelmän tulee tukea myös pysyvästi vammaisia tai sairaita ihmisiä luomalla heille sujuvia siirtymiä tilanteiden muuttuessa esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn muutosten mukaan.

Etuudet ovat jatkossakin syyperusteisia, ihmisten erilaiset tarpeet huomioivia ja yksilökohtaisia, jos ei ole selkeää perustetta muulle. Syyperusteita kuitenkin tarkistetaan niin, että väliinputoamisia tapahtuu vähemmän ja järjestelmä huomioi joustavammin ihmisten elämäntilanteet ja niissä tapahtuvat muutokset. Samalla etuuksiin liittyvää oikeutta palveluihin vahvistetaan niin, että jatkossa ihmiset saavat nykyistä sujuvammin heidän elämäntilanteeseensa vastaavat palvelut. Järjestelmää muutetaan enemmän mahdollistavaksi ja vähemmän sanktioivaksi muun muassa työttömyysturvan karensseja leikkaamalla ja osallistumisesta palkitsemalla.

Erilaisilla lisillä tulee turvata erityistä tukea tarvitsevien ryhmien, kuten vammaisten ihmisten ja pienituloisten lapsiperheiden riittävä toimeentulo. Erityisesti tulee huomioida niiden ihmisten tilanteet, joilla tuen tarve on jatkuvaa. Etuuksia ja ansiotuloja sovitetaan yhteen nykyistä joustavammin. Tavoiteltavaa on, että etuudet vähenevät asteittain työn teon lisääntyessä niin, että työn tekemisen lisääminen on mahdollisimman kannattavaa.

  1. Joustava perusturva on hyvinvointi-investointi

Kun sosiaaliturvajärjestelmää ja perusturvaa uudistetaan esitettyjen tavoitteiden pohjalta, voivat järjestelmän kokonaiskustannukset nousta lyhyellä aikavälillä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajatuksena kuitenkin on, että pidemmällä aikavälillä paremmin toimiva etuusjärjestelmä ja vahvempi perusturva johtavat siihen, että yhä harvemmalla on tarvetta turvautua sosiaalietuuksiin toimentulon rakentamisessa.

Myönteinen vaikutus toimintakykyyn, työmarkkinoille osallistumiseen ja siten kansantulon tuottamiseen sekä toisaalta vähentävä vaikutus kalliiden korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen, pitkittyneisiin toimeentulotukiasiakkuuksiin sekä muihin sosiaalisten ongelmien hoitoon käytettäviin menoihin tarkoittavat sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämät muutokset perusturvaan voidaan nähdä julkisen sektorin näkökulmasta investointina. Kun investoinnin tuotot realisoituvat viime kädessä ihmisten lisääntyneen hyvinvoinnin kautta, voidaan joustava perusturva nähdä tuottavana hyvinvointi-investointina.

Tulosta graafi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

25.11.2019 14:58

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus Ylen Köyhyyden anatomia -juttukokonaisuudesta

Köyhyyden anatomia – tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa -kokonaisuus sisältää tilastojen ja tutkimustiedon lisäksi kolme videota köyhän elämästä Suomessa. Jutun on tehnyt toimittaja Seppo Heikkinen ja videot ohjaaja-käsikirjoittaja Sami Kieksi. Kunniamaininnalla Kunnioittavasti köyhyydestä -raati huomioi Sanna Puhton artikkelin Kotiliedessä ja Asta Lepän artikkelin Kotivinkin sivuilla. Köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati kiittää Ylen juttukokonaisuutta laajuudesta, perusteellisuudesta […]

Uutinen

4.11.2019 13:00

Vuokrarästejä, vaikeita valintoja ja toivottomuutta – pienituloisen oltava sinnikäs ja perehtynyt pärjätäkseen

Sosiaalibarometrin 2019 tulokset kertovat karua kieltä sosiaaliturvajärjestelmän kitsaudesta silloin, kun ihmisen toimeentulo on niukimmillaan. Perusturvan* taso on tällä hetkellä riittämätön: moni joutuu anomaan harkinnanvaraista toimeentulotukea, vaikka sen tulisi olla viimeinen oljenkorsi eikä paikata ensisijaisten etuuksien alhaista tasoa. Perusturvalla elävien ihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset pitävät yhtenä ratkaisuna ensisijaisten etuuksien tason nostoa. Tätä mieltä oli 73 % […]

Uutinen

4.10.2019 10:01

Tuore Sosiaalibarometri 2019: Toimeentulotuki nyt läpinäkyvämpi ja leimaa vähemmän – huoli eniten tukea tarvitsevista ihmisistä on edelleen kova

Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016. Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, […]