Tunteet ovat mukana pelikentillä, niin konkreettisilla kentillä kuin järjestöjen työssä haasteita vastaan. Peleissä luottamus ja toivo ovat avainasemassa. Tarvitaan luottamusta yhteiskuntaan ja toivoa tulevaisuuteen eli luottamusta joukkueeseen ja toiveikkuutta omaan pelaamiseen.
Tunteet osaltaan myös luovat erilaisia pelaajia, joista osa rakentaa peliä, osa käy keskinäistä kilpailua, osa istuu vaihtopenkillä tai peräti putoaa joukkueesta. Erilaisissa järjestöjen tulevaisuuden skenaarioissa eri pelaajien painotus on erilainen.
Skenaarioita sote-järjestöjen tulevaisuuksista
Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin -julkaisu esittelee kolme skenaariota sote-järjestöjen tulevaisuuksista vuonna 2040:
- Totuttuun turvautuen -skenaariossa sote-järjestöt pitävät kiinni perinteisistä toimintatavoistaan. Muuttumattomuus luo turvaa, mutta voi hidastaa kehitystä ja keskinäistä kilpailuakin käydään.
- Voipuneena sinnitellen -skenaariossa kohdataan niin paljon haasteita, että toiminnan kehittämiseen ei jää voimavaroja.
- Yhteyden voimin -skenaariossa sote-järjestöjen elinvoimaa on vahvistettu toimintamuotoja ja rakenteita kehittämällä yhteyttä hakien.
Edellä kuvattuja skenaarioita voi ajatella myös erilaisina muutoksen vaiheina. Totuttuun turvautuen -skenaariossa voi käydä niin, että yhteiskunnan haasteiden kokonaiskuvaa ei nähdä eikä ongelmiin tartuta aidosti yhdessä. Voipuneena selviytyen -skenaariossa ongelmat kasvavat ja alkaa olla pakko kohdata ne. Yhteyden voimin -skenaariossa lähdetään yhdessä rakentamaan uudenlaista peliä ongelmien ratkaisemiseksi.
Miten pääsemme kohti Yhteyden voimin -tilaa eli hyvällä hengellä varustettuun joukkuepelaamiseen?
Erilaisia pelaajia
Nelikenttä on oiva ja paljon käytetty työkalu jäsentää ja asemoida asioida. Hyödynsimme sitä pohtiaksemme järjestöjen erilaisia rooleja pelaajina suhteessa luottamukseen ja toiveikkuuteen. Nelikentässä vaaka-akselilla oleva luottamus tunteena kohdistuu järjestöstä ulospäin yhteiskuntaan. Mitä vahvempi luottamus järjestöllä on päättäjiin ja viranomaisiin, sitä enemmän se kokee, että tulevaisuutta koskevia valintoja ja päätöksiä tehdään yhteiskunnassa kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Toiveikkuus, nelikentän pystyakselilla, sen sijaan kohdistuu järjestöön itseensä ja siihen, tunteeko ja kokeeko se tulevaisuuden toiveikkaana vai toivottomana. Mitä enemmän toivottomuuden tunnetta oman järjestön tulevaisuudesta kokee, sitä vähemmän näkee itsellä olevan rakennusaineksia toimia oman järjestön tulevaisuuden elinvoiman parhaaksi.
Neljään kenttään on luotu neljä erilaista pelaajan roolia järjestöille.
Nelikentän oikea yläkulma: Tulevaisuuden rakentajat
Näillä järjestöillä on vahva luottamus yhteiskuntaan ja toiveikkuutta tulevaisuudesta ja omasta paikastaan osana järjestöjen tulevaisuutta. Nämä järjestöt ovat tulevaisuusorientoituneita ja yhteiskunnassa aktiivisia. Ne tunnistavat muutosta edellyttävät kipupisteet ja tekevät töitä niiden selättämiseksi. Ne osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hyödyntävät kanavat, joilla voivat vaikuttaa paitsi järjestöjen myös koko yhteiskunnan tulevaisuuden parhaaksi. Ne seuraavat tulevaisuutta koskevaa viestintää ja osallistuvat siitä käytävään keskusteluun.
Nämä järjestöpelaajat ovat järjestöjen tulevaisuuden elinvoiman rakentajia. He voivat usein ottaa myös pelinrakentajan roolin väheksymättä muita pelaajia. Heillä on kykyä luoda yhteishenkeä ja yhteistä hyvää. He vahvistavat järjestökentälle kokemusta siitä, että ollaan samassa veneessä. Muille pelaajille he tarjoavat ratkaisun paikkoja, jotta tiukoistakin tilanteista selvitään ja saadaan pelattua yhteiseen maaliin.
Yhteyden voimin -skenaariossa on näitä pelaajia paljon.
Nelikentän vasen yläkulma: Itsenäiset
Näillä järjestöillä on heikko luottamus yhteiskuntaan mutta kuitenkin toiveikkuutta omasta tulevaisuudesta. Ne uskovat vakaasti omaan toimintaansa ja sen paikkaan yhteiskunnassa. Nämä järjestöt kokevat, että yhteiskunnassa tehdyt päätökset ovat olleet kansalaisyhteiskunnan kannalta esimerkiksi järjestöautonomiaa heikentäviä, järjestörahoitusta tiukentavia tai että järjestöjen toimintaa ei arvosteta. Näillä järjestöillä on kuitenkin vahva tunne siitä, että niillä on osaamista ja kykyjä rakentaa itse oma tulevaisuutensa, vaikka yhteiskunta ei siihen rakennusaineksia antaisikaan.
Nämä järjestöpelaajat saattavat keskittyä ja panostaa erityisesti oman kohderyhmänsä ja järjestönsä kannalta keskeiseen asiaan, mikä luonnollisesti on järjestöille se tärkein. Heillä saattaa olla myös hyvä järjestöbrändi ja hyvät pelitaidot, jotka kantavat. Heillä olisi paljon annettavaa myös muille järjestöille. Pohdittavaksi herääkin kysymys: Syntyisikö jotain uutta, jos heidän näköpiirissään olisi laajemmin yhteinen hyvä ja he jakaisivat osaamistaan?
Totuttuun turvautuen -skenaariossa nämä pelaajat ovat niitä, jotka pärjäävät keskinäisen kilpailun pudotuspelissä.
Nelikentän oikea alakulma: Sopeutuvat
Näillä järjestöillä on vahva luottamus yhteiskuntaan mutta toivottomuutta omasta tulevaisuudesta ja keinoista, joilla saisi valoa tunnelin päähän. Nämä järjestöt kokevat syystä tai toisesta voimattomuutta ja että oman järjestön toiminta ajautuu eteenpäin ilman, että itse kokee olevansa ohjaksissa. Nämä järjestöt eivät kuitenkaan syyllistä tai ulkoista omaa tulevaisuutta koskevaa toivottomuutta muualle, vaan ne luottavat kuitenkin siihen, että yhteiskunnassa tehdään päätöksiä parhaaksi katsotulla tavalla kansalaisyhteiskunnan hyväksi, ja ne sopeutuvat päätöksiin. Näillä järjestöillä ei vain ole omia pelimerkkejä aktiivisina tulevaisuuden tekijöinä.
Nämä järjestöpelaajat istuvat tällä hetkellä vaihtopenkillä. Heillä olisi kyllä annettavaa oman kohderyhmänsä lisäksi yhteisen asian edistämisessä, mutta voimavaroja uupuu eri syistä. Osalla järjestöistä saattaa olla tekijät vähissä, osalla epävarmuus rahoituksesta syö kaiken energian, osalla taas on vajetta osaamisessa. Edellisten nelikenttien järjestöpelaajien olisi hyvä vetää ja kannustaa näitä pelaajia mukaan yhteiseen tekemiseen ja luomaan yhdessä ratkaisuja, joilla saisi oman järjestön elinvoiman liekkiä kasvatettua.
Totuttuun turvautuen -skenaariossa nämä ovat niitä, jotka yrittävät pudotuspelissä pärjätä vahvempien toimijoiden perässä.
Nelikentän vasen alakulma: Voimattomat
Näillä järjestöillä on sekä heikko luottamus yhteiskuntaan että toivottomuutta ja jopa luovuttamisen tunnetta oman järjestönsä tulevaisuudesta. Nämä järjestöt kokevat, etteivät pysy enää vauhdissa mukana ja että kansalaisyhteiskunta on kadottanut perinteisen, syvimmän merkityksensä. Ne eivät koe kuuluvansa enää järjestöjen yhteiseen perheeseen ja kokevat voimattomuutta tehdä tilanteella jotain.
Nämä järjestöpelaajat eivät eri syistä pelaa joukkueessa. He pohtivat, missä kohtaa heidän olisi pitänyt tehdä tai ymmärtää jotain toisin. Toisaalta he saattoivat vain huomata, että kaikki vain vähitellen muuttui, eivätkä he enää olleet osallisina ja tulleet kuulluksi osana muutosta. He saattavat myös pohtia, onko toiminnalle enää tarvetta. Heille olisi tärkeää tulla kuulluksi. Heille tulisi tarjota peilauspintaa ja luoda yhdessä tilannekuvaa siitä, millainen rooli kentällä voisi olla heitä varten ja tehdä heidän kanssaan yhteisiä harjoituksia, jotta sopivimmat tavat ja peliratkaisut löytyisivät yhteiseksi hyväksi
Voipuneena sinnitellen -skenaariossa näitä yhteisestä joukkueesta pudonneita alkaa olla vuonna 2040 yhä enemmän.
Kohti joukkuepeliä
Tämän tekstin alkupuolella esitimme kysymyksen: Miten pääsemme kohti Yhteyden voimin -tilaa eli hyvällä hengellä varustettuun joukkuepelaamiseen?
Nelikenttäharjoitus on yksinkertaistava, kuten profiilit yleensäkin, mutta sen tarkoituksena on herättää meidät järjestötoimijat asemoimaan itsemme pelikentälle nykyhetkessä ja pohtimaan, millaiset pelitaidot meillä on tulevaisuuden tekijöinä. Toisaalta nelikenttä auttaa hahmottamaan omaa suhdetta muihin pelaajiin ja integroimaan oma järjestö osaksi muita pelaajia. On inhimillistä, että kiivastahtisessa yhteiskunnassa huolehdimme ensisijaisesti oman elinvoimamme edellytyksistä ja pelaamme vahvasti omaa paikkaamme. Myös rakenteet ovat juurruttaneet meidät toimimaan näin. Voittoa ei saavuteta kuitenkaan yhdellä tai kahdella hyvällä pelaajalla. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa, jaettua visiota järjestöjen tulevaisuudesta ja kaikki pelaamaan yhteiskunnan ongelmien voittamiseksi, yhteisten päämäärien eteen siten, ettei se ole keltään pois vaan ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi.
Kokonaan eri tarina on se, miten hyvää yhteistyötä rakennetaan. Helppoa se ei aina ole. Se vaatii aikaa, resursseja, kohtaamisia ja luottamuksen rakentamista. ”Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä” -sananlasku tiivistää olennaisen syyn, miksi vaiva kannattaa.
- Lue lisää: Mervi Aalto-Kallio, Erica Mäkipää, Riitta Kittilä & Ari Inkinen (2023): Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin. Sosten julkaisuja 4/2023. SOSTE.
- Lue lisää: Skenaarioiden tiivistelmä: Kolme skenaariota sote-järjestöjen tulevaisuuksista
Skenaarioita sote-järjestöjen vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin -webinaari 1.6.2023
Tervetuloa mukaan maksuttomaan webinaariin torstaina 1.6. kello 9–10.