Sote-järjestöjen rahoitusrakenteet murtavaa muutosta ei pidä tehdä kertarysäyksellä

Sosten erityisasiantuntija Sakari Tuomisto SOSTEblogin kirjoittajakuvassa.

Etusivu / Blogi / Sote-järjestöjen rahoitusrakenteet murtavaa muutosta ei pidä tehdä kertarysäyksellä

Hallitus valmistelee kolmea muutosta, jotka ovat yhdessä perustavanlaatuinen rakennemuutos sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen. STEA-leikkausten lisäksi valmistellaan hyvinvointialueiden kautta kanavoitavaa järjestöavustusta ja lahjoitusvähennystä.

Kokonaisuus toteutuisi kerralla vuonna 2027. Tällä hetkellä sote-järjestöt lähestyvät sitä ilman ennakkotietoa, sokkona. Muutos on liian suuri ja epävarma toteutettavaksi kerralla, ja tieto sen yksityiskohdista täytyy saada aiemmin.

Murtava muutos rahoitusrakenteisiin

Kehysriihessä tehtiin kerralla kolme sosiaali- ja terveysalan järjestöihin järisyttävällä tavalla vaikuttavaa päätöstä. STEA-avustuksiin päätettiin 50 miljoonan euron lisäleikkaus jo aikaisemmin vuodelle 2027 toteutettavaksi päätetyn 30 miljoonan euron lisäksi. Leikkaus on niin suuri, ettei se ole tehtävissä hallintoa tehostamalla tai millään muullakaan näennäisellä tai vaikutuksettomalla tavalla. Todennäköisesti kokonaisia avustuksia, järjestöjä ja toimintamuotoja on pudotettava tuen piiristä.

Leikkauksen lisäksi jäljelle jäävienkin STEA-avustusten kohdistumisessa tulee tapahtumaan ehkä rajujakin muutoksia. Vastuuministeri puhuu avustuskriteerien uudistamisesta tavalla, josta kuuluu halu vahvaan poliittiseen ohjaamiseen. Poliittinen riski on tuntuva ja sen ennakointi mahdotonta.

Vastineena leikkauksille päätettiin 25 miljoonan euron hyvinvointialueiden kautta jaettavasta avustuksesta ja myös lahjoitusvähennys päätettiin ulottaa sote-järjestöihin. Hyvinvointialueiden rahoituksen voisi ennakoida kohdistuvan alueellisesti vaikuttaviin järjestöihin, joilla on toiminnallista rajapintaa hyvinvointialueen kanssa. Lahjoitusvähennys taas saattaa hyödyttää järjestöjä, joilla on lahjoitusten houkutteluun tarvittavat varainhankinnan ja hallinnon resurssit sekä vetovoimainen brändi. On todennäköistä, että hyvinvointialueiden ja lahjoittajien silmissä tuettavana näyttäytyvät eri järjestöt ja toiminta kuin vaikuttavuuden perusteella myönnettävien STEA-avustusten maailmassa.

Muutos, joka näyttää valtion budjetissa joidenkin kymmenien miljoonien leikkaukselta, siirrolta momentilta toiselle ja yhden verojärjestelmän yksityiskohdan säätämiseltä, tarkoittaa sote-järjestöille rahoitusjärjestelmän kokonaisvaltaista muutosta.

Epävarmuus on auttajille ja autettaville sietämätöntä

Kun sote-järjestöjen STEA-avustukset ovat romahtamassa ja jäljelle jäävässäkin avustuskokonaisuudessa kaikki osat liikkuvat kerralla, on korvaamattoman työn jatkuvuus vakavalla tavalla uhattuna. Järjestöt auttavat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, koordinoivat vapaaehtoisten toimintaa ja ovat työnantajia tuhansille työntekijöille. Niillä on voimassa pitkäaikaisia yhteistyökuvioita, toimitilojen vuokrasopimuksia ja ennen kaikkea sitoumuksia tukensa piirissä oleville avun tarpeessa oleville.

Jos kaikki valmistelussa olevat muutokset toteutuvat kerralla ja valmistelu toteutetaan aikataulussa, joka tällä hetkellä on tiedossa, sote-järjestöille ei käytännössä jää aikaa toteuttaa hallittua toiminnan uudelleenjärjestelyä tai sopeuttamista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lopulliset STEA-avustuspäätökset annettaisiin tammikuussa 2027. Sama takaraja kirjattiin kehysriihessä hyvinvointialueiden kautta kanavoitavalle rahoitukselle.

Muutosten aikataulu on liian tiukka, jotta toimintaa olisi mahdollista hallitusti sopeuttaa tai organisoida uudestaan. Sen estävät sekä kovat, rahaan ja rakenteisiin liittyvät, että pehmeät ja inhimilliset syyt. Vuokrasopimukset, työsuhteet ja yhteistyökuviot eivät ole irtisanottavissa välittömästi eikä vertaistukiryhmiä, klubitaloja tai tukisuhteita voi päättää kesken.

Leikkaamiseen tarvitaan ennakoitavuutta

Ensisijaisesti sote-järjestöt vaativat, että STEA-avustuksiin päätetty 50 miljoonan euron lisäleikkaus perutaan, sillä se nostaisi leikkaukset kohtuuttomalta tasolta sietämättömiksi. Ilman sitäkin STEA-avustuksista olisi tällä vaalikaudella leikattu 140 miljoonaa euroa tuntuvin seurauksin.

Armottoman epävarmana vellovaa sote-järjestöjen tilannetta olisi kuitenkin mahdollista helpottaa myös päätöksillä, jotka eivät vaadi leikkausten perumista tai lisärahan löytämistä.

SOSTE ehdottaa, että suunniteltu hyvinvointialueiden kautta jaettava 25 miljoonan euron järjestöavustus myönnetään vielä ensi vuonna STEA-avustuksina. Näin STEA-avustusten leikkaus pienenisi 80 miljoonasta eurosta 55 miljoonaan euroon, jolloin muutos ei olisi niin raju ja sekä hyvinvointialueet että sote-järjestöt saisivat vuoden lisäaikaa valmistautua rahoituksen siirtymiseen hyvinvointialueiden kautta kierrätettäväksi.

Näinkin STEA-avustusten leikkaus jäisi suureksi ja tuntuvaksi epävarmuudeksi ja riskiksi sote-järjestöjen toiminnan jatkuvuudelle tai sopeutumiselle muutokseen. Siksi SOSTE vaatii, että STEA julkaisee ohjeelliset avustussuunnitelmat vuoden 2027 STEA-avustustasosta jo hyvissä ajoin tänä vuonna ja viimeistään alkusyksystä, kun järjestöt valmistelevat talousarvioitaan ja toimintasuunnitelmiaan vuodelle 2027.