SOSTE antoi lausunnon eduskunnan sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle ja oli kuultavana 12.5. valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030.
STEA-avustusten lisäleikkaukset on peruttava
Hallitus päätti kehysriihessä 50 miljoonan euron lisäleikkauksesta sote-järjestöjen STEA‑avustuksiin. Jo aiemmin päätetyt säästöt huomioiden hallitus leikkaa puolet STEA-avustuksista vuoden 2024 avustustasoon nähden.
SOSTE korostaa, että STEA-avustusten lisäleikkaus on peruttava syksyn budjettiriihessä.
SOSTE pitää leikkauksia kohtuuttomina ja korostaa, että ne kohdistuvat suoraan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeen ja järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävään työhön.
SOSTE esittää lykkäystä hyvinvointialueiden kautta kanavoitavaan kompensaatiorahoitukseen
STEA-leikkausten kompensaatioksi hallitus esittää 25 miljoonan euron määräaikaista valtionavustusta hyvinvointialueille vuosille 2027–2030 kohdennettavaksi järjestöjen tukeen.
Mallin aikataulu on sote-järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun kannalta käytännössä mahdoton.
SOSTE esittää, että hyvinvointialueiden kautta kanavoitava rahoitus siirretään alkamaan vasta vuonna 2028 ja vuodelle 2027 varattu 25 miljoonan euron rahoitus käytetään suoraan STEA‑avustuksiin toiminnan hallittavan sopeuttamisen turvaamiseksi.
SOSTE varoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen lyhytnäköisyydestä
SOSTE varoittaa myös sosiaali‑ ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotuksilla tavoiteltujen säästöjen lyhytnäköisyydestä.
Korotukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, sairaisiin ja paljon palveluita tarvitseviin sekä heikentävät hoitoon pääsyä ja uhkaavat syventää terveyseroja entisestään. SOSTE korostaa, että lyhytnäköiset maksukorotukset voivat kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää myös tulopuolen vahvistamista
SOSTE korostaa, että julkisen talouden tasapainottamiseen olisi ollut vaihtoehtoja, jotka eivät heikennä heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korottaminen, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen, valmisteverojen sitominen indeksiin ja sokeriveron käyttöönotto vahvistaisivat julkista taloutta 3,1 miljardilla eurolla.