Tarjoaako lääke­luotto todellista helpotusta pieni­tuloisille?

SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti SOSTEblogin kirjoittajakuvassa.

Etusivu / Blogi / Tarjoaako lääke­luotto todellista helpotusta pieni­tuloisille?

Moni pienituloinen joutuu alkuvuodesta vaikean valinnan eteen: ostaako lääkkeet vai maksaako vuokran ja ruoan?

Kela käynnisti maanantaina 27.10. kolme vuotta kestävän lääkeluottokokeilun, jolla pyritään helpottamaan alkuvuoden ahdinkoa niillä pienituloisilla, joille ei ole oikeutta toimeentulotukeen ja joilla lääkekustannusten vuosiomavastuu täyttyy lyhyessä ajassa. He voivat nyt hakea Kelasta korotonta lääkeluottoa korkeisiin lääkekustannuksiin. Luottoa voi saada lääkekulujen vuosiomavastuun (633,17 euroa) kattamiseen silloin, kun omavastuu on maksettava yhdellä kertaa tai yhden kalenterikuukauden aikana. Laina maksetaan takaisin 12 kuukauden aikana tasasuuruisina erinä.

Tulorajat rajaavat monet ulkopuolelle

Lääkeluottoa voivat saada henkilöt, joiden bruttokuukausitulot ovat enintään 1800 euroa. Tuloraja nousee sadalla eurolla jokaista huollettavaa lasta kohti, viidenteen lapseen saakka.

Luottoa ei kuitenkaan myönnetä niille, jotka saavat toimeentulotukea tai ovat velkajärjestelyn piirissä. Tämä rajaus sulkee pois monia niitä ihmisiä, joilla olisi tarve lääkeluotolle. Velkajärjestelyn piiriin joutuvat usein ne ihmiset, jotka ovat maksukyvyttömiä sairauden, työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Heidän tilannettaan kokeilu ei kohenna.

Myös 1800 euron tuloraja on matala, kun otetaan huomioon, että kyseessä on luotto, joka maksetaan takaisin. Monelle tulorajan ylittäneelle omavastuuosuuden maksaminen yhdellä kertaa voi ajaa talouden ahtaalle.

Tyypillinen lääkeluottoa hakeva asiakas voisi olla esimerkiksi pienituloinen eläkeläinen, jonka säästöt estävät toimeentulotuen saamisen. Myös opiskelijoissa on paljon niitä, joilla luoton ehdot täyttyvät.

Lääkeluotto voi ehkäistä hoidon keskeytymistä

Lääkeluotto ei pienennä lääkkeistä aiheutuneita maksuja, mutta se tasaa maksurasitusta. Monelle se voi olla ratkaiseva apu, kun vuosiomavastuu jyvitetään useammalle kuukaudelle sen sijaan, että summa olisi maksettava heti alkuvuodesta.

Vuosiomavastuu (633,17 euroa) on monille pitkäaikaissairaille suuri menoerä, joka voi romahduttaa talouden alkuvuodesta. Moni joutuu sen vuoksi jättämään lääkkeet ostamatta. Fimean Lääkebarometrin mukaan lähes joka neljäs reseptilääkkeen käyttäjä on joutunut jättämään lääkkeitä hankkimatta taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Lääkemenot eivät myöskään ole ainoita sairaudesta aiheutuvia kuluja. Monille kertyy lisäksi maksuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista sekä matkoista terveydenhuoltoon, joissa molemmissa on erilliset vuosiomavastuunsa: asiakasmaksukatto on 762 euroa ja matkakatto 300 euroa kalenterivuodessa.

Lääkeluottoa ei haeta, jos tieto ei tavoita

Lääkeluottokokeilu on tervetullut ja monille tarpeellinen, mutta sen vaikutukset voivat jäädä pieniksi, jos ihmiset eivät tiedä sen olemassaolosta. Viestintä on tässä keskeisessä roolissa.

Kokeilun onnistumisen kannata on ratkaisevaa, että ihmiset saavat tietoa lääkeluotosta ja mahdollisuudesta hakea sitä. Kelan juristi Petri Hassel korostaa SOSTEblogissaan viestintäyhteistyön tärkeyttä sote-järjestöjen kanssa. Kela on koonnut verkkosivuilleen kattavan tietopaketin lääkeluotosta, jota sote-järjestöt voivat hyödyntää omassa kohderyhmäviestinnässään.

Kolmivuotisesta kokeilusta pysyvään ratkaisuun

Lääkeluotto on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Se helpottaa monien pienituloisten taloudellista taakkaa ja mahdollistaa lääkehoidon toteutumisen. Yksittäinen kokeilu ei kuitenkaan ratkaise korkeiden lääkekustannusten ongelmaa.

SOSTE on korostanut, että kokeilun tuomat opit on hyödynnettävä pysyvän, kattavan ja asiakkaan kannalta selkeän järjestelmän rakentamiseksi. Tähän on tartuttava ensi hallituskaudella. Tavoitteeksi tulee asettaa se, ettei kukaan joudu tinkimään terveydestään taloudellisista syistä.

Linkit Kelan tuottamaan aineistoon: