Skip to content

Vahvistetaan kansalaistoiminnan mahdollisuuksia

Eduskuntavaalit
Eduskuntavaalit

Tulosta fakta-arkki (pdf)

– EDUSKUNTAVAALITEESIT –

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman syntymisen ja yhteiskuntarauhan edellytys. Vahvistetaan kansalaistoiminnan mahdollisuuksia yhteisellä strategialla, keventämällä hallinnollista taakkaa ja uudistamalla järjestöavustusten myöntämisperiaatteet.

Kirjaukset hallitusohjelmaan:

  • Päivitetään valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä. Päivittämisen yhteydessä puretaan kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa ja kevennetään lupakäytäntöjä.
  • Uudistetaan rahapelituotoista maksettavien järjestöavustusten myöntämisperiaatteet. Uudistus toteutetaan sovittujen jakosuhteiden mukaisesti ja työhön otetaan mukaan sekä tuotonjaosta vastaavien viranomaisten että avustuksia käyttävien järjestöjen edustus.

Taustaa: Laaditaan yhteinen kansalaisyhteiskuntastrategia

Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta kurovat umpeen eroja ihmisten välillä. Ne estävät yhteiskuntaa jakautumasta kahtia. Yhdessä tekeminen kasvattaa sekä sosiaalista pääomaa että koko yhteiskunnan henkistä pääomaa. Järjestötyö antaa elämälle merkityksiä ja pelastaa henkiä.

Kansalaisyhteiskuntastrategista ajattelua tulee edelleen vahvistaa koko valtioneuvoston tasolla. Oikeusministeriön demokratiayksikön yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE edistää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan välistä yhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. KANE on laaja-alainen yhteistyöelin, joka kokoaa kansalaisyhteiskunnan toimijat yli sektorirajojen. KANEn toimintaa tulee jatkaa ja edelleen kehittää.

Sote- ja maakuntauudistus on merkittävä muutos sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytysten kannalta. Uudistuksen yhteydessä tulee valtakunnallisella ohjauksella edistää maakuntien mahdollisuutta myöntää avustuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, maakuntien velvollisuutta seurata ja tilastoida maakuntaan kuuluvien kuntien järjestöavustuksia ja kilpailuhaitan arviointia varten tarvittavan asiantuntijaelimen perustamista. Yhdistyslaki tulee uudistaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhdistyslakiin voisi lisätä esimerkiksi mahdollisuuden toimielimenä toimivaan toimitusjohtajaan ja fuusiosääntelyä.

Laadukas ja avoin lainsäädännön valmistelu sisältää eri sidosryhmien osallistamisen ja kuulemisen valmistelun eri vaiheissa. Erilaiset digitaaliset palvelut kuten Otakantaa.fi ja Lausuntopalvelu.fi ovat tehostaneet osallistumisen mahdollisuuksia, mutta tarvitaan myös henkilökohtaista vuorovaikutusta ja keskustelua.

Hyvä esimerkki laajasti osallistavasta lainsäädännön valmisteluprosessista on sisäministeriön vetämä rahankeräyslain uudistaminen, jossa kansalaisjärjestöt saivat ottaa kantaa uudistamisen malleihin valmistelun eri vaiheissa. Nyt on valitettavasti myös nähtävissä esimerkkejä virkamiespainotteisesta valmistelusta, jossa sidosryhmiä ei kuulla ollenkaan, tai ne otetaan mukaan liian myöhäisessä vaiheessa valmistelua.

SOSTEn suositukset kansalaisjärjestöjen kuulemiseen:

  • Päivitetään valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla.
  • KANEa tulee kuulla kaikessa kansalaisyhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa.
  • Otetaan lainsäädäntöä valmisteltaessa kansalaisjärjestöt aina mukaan valmistelutyöhön, ellei ole jotain erityistä syytä poiketa tästä periaatteesta.

Taustaa: Kevennetään hallinnollista taakkaa

Kansalaistoimintaan kohdistuva hallinnollinen kuorma muodostuu sääntelyn toimeenpanoon, ohjeistukseen, tiedottamiseen ja asiointiprosesseihin liittyvistä ongelmista.  Järjestöissä toimitaan pienillä resursseilla tai täysin vapaaehtoisvoimin.  Siksi on tärkeää, että järjestöt voivat hoitaa niille kuuluvat hallinnolliset vastuut mahdollisimman sujuvasti.

Hallinnollinen taakka ei saa olla liian raskas vapaaehtoisten kannettavaksi. Jos yhdistystoiminnan käynnistäminen ja ylläpitäminen vie liikaa voimavaroja, toiminta jää käynnistämättä tai kuihtuu pois. Liian tiukat lakien ja asetusten tulkinnat voivat estää esimerkiksi työttömien osallistumisen vapaaehtoistoimintaan. Verottajan epätarkat ohjeistukset voivat johtaa sanktioiden pelossa siihen, että toiminta jää toteutumatta. Esimerkiksi talkoiden yhteydessä tarjottava ruoka voidaan ohjeistuksen perusteella tulkita veronalaiseksi korvaukseksi tehdystä työstä. Paikallisella tasolla pitää huolehtia siitä, että julkiset toimijat eivät vaadi yhdistyksiltä lakia tiukempia menettelyjä.

Osaltaan kansalaistoiminnan hallintokuormaa kasvattaa myös järjestörahoitukseen liittyvät tulkinnat. Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöille maksettavia avustuksia hallinnoiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA edellyttää, että järjestöt kilpailuttavat yli 7000 euron hankinnat. Tämä on merkittävästi matalampi kuin hankintalain edellyttämä tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttamisen kansallinen kynnysarvo 60 000 euroa. Kilpailutuksen aiheuttama ylimääräinen hallintotyö on pois järjestöjen varsinaisesta toiminnasta (Linkki: https://bit.ly/2IFXGtx).

SOSTEn suositukset hallinnollisen taakan keventämiseen:

  • Selvitetään yhdessä yleishyödyllisten yhteisöjen edustajien kanssa niiden verokohtelun kokonaisuus.
  • Huomioidaan lakien valmisteluvaiheessa se, miten esitys vaikuttaa järjestöjen hallinnolliseen taakkaan.
  • Muutetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtävät nimenkirjoittajan muutosilmoitukset maksuttomiksi. Nostetaan vapaaehtoistoimijalle maksettavan matkakorvauksen verovapausrajaa. Ohjeistetaan kuntia ja maakuntia keventämään kansalaistoimintaan liittyviä ohjeistuksia ja asiointiprosesseja. Tehdään selvitys siitä, mistä viranomaisilmoituksista pienimmät yhdistystoimijat voitaisiin vapauttaa.
  • Huolehditaan, että viranomaiset eivät sovella kansallista lainsäädäntöä tiukempia tulkintoja hankintalain soveltamisessa järjestöavustusten yhteydessä.

Taustaa: Kehitetään avustusjärjestelmää edelleen

Rahapeleistä kertyvät tuotot käytetään Suomessa yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen. Vuoden 2017 alussa Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto yhdistyivät yhdeksi uudeksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimi on Veikkaus. Avustusjärjestelmän uudistamisprosessissa kansalaisjärjestöt ja rahapeliyhtiöiden tuotonjaosta vastaavat kolme ministeriötä asettivat yhteiseksi, yksimieliseksi tavoitteeksi kansalaisjärjestöjen avustusjärjestelmien yhtenäistämisen soveltuvin osin. Vaikka kirjaus oli yksimielinen, ei sen perusteella ole alkanut mitään valmistelua. Sen sijaan järjestöjen ohjaus ja hallintokuorma ovat kasvaneet (Linkki: https://bit.ly/2IFXGtx ).

Veikkausvoittovaroista myönnettävien avustusten käytännöissä pitää löytää tasapaino valtionavustuslain edellyttämän ohjauksen ja valvonnan sekä joustavan ja tehokkaan avustusten käyttämisen välillä.  Kansalaisjärjestötoiminnan avustuskäytännöt ja -kriteerit on eri tuotonjakoministeriöissä määriteltävä yhdenmukaisiksi soveltuvin osin. Uudistus tulee toteuttaa sovittujen jakosuhteiden pohjalta ja tavoitteina tulee olla byrokratian vähentäminen, järjestöjen autonomian kunnioittaminen sekä järjestelmän avoimuus ja läpinäkyvyys.

Valtiovarainministeriö on asettanut kehittämishankkeen, jonka tehtävänä on valmistella valtionhallinnon myöntämiin valtionavustuksiin liittyvien menettelytapojen digitalisointia sekä uudistaa ja yhdenmukaistaa valtionavustusprosesseja. Työn on määrä valmistua vasta vuoden 2023 lopussa. Osana tätä prosessia on tarkoitus selvittää myös kansalaisjärjestöjen avustuskäytäntöjen yhtenäistämistä. Avustusjärjestelmän uudistus ei saa kuitenkaan jäädä pelkästään selvitystasolle, eikä digitalisaatiohankkeen jalkoihin, vaan työ on käynnistettävä viipymättä ja kansalaisjärjestöt otettava työhön tiiviisti mukaan.

SOSTEn suositukset kansalaisjärjestöjen tukemiseen:

  • Avustusjärjestelmien kehittämiseen tähtäävä työ aloitetaan viipymättä. Uudistus toteutetaan sovittujen jakosuhteiden mukaisesti ja työhön otetaan mukaan sekä tuotonjaosta vastaavien viranomaisten että avustuksia käyttävien järjestöjen edustus.

Lisätietoja

  • Pääsihteeri Vertti Kiukas: 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi
  • Järjestöpäällikkö Riitta Kittilä: 050 308 6868, riitta.kittila@soste.fi
  • Erityisasiantuntija Kirsi Marttinen: 050 531 4244, kirsi.marttinen@soste.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

20.5.2019 11:46

Suomalaiset odottavat hallitukselta panostuksia nuoriin ja turvaa ikäihmisille

Suomalaiset odottavat tulevalta hallitukselta eniten toimia vanhusten hoivahenkilöstön lisäämiseksi, toisen asteen maksuttomuuden edistämiseksi ja korotuksia pienimpiin eläkkeisiin. Suomalaisilta tiedusteltiin tärkeimmistä toimenpiteistä, jotka tulevan hallituksen tulee toteuttaa. Kysymykseen sisältyi yhdeksän palvelujen resursointiin ja toimeentuloon liittyvää toimea. Kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon nousivat vanhusten hoivahenkilöstön lisääminen, toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja pienimpien eläkkeiden korotukset.  “Nyt odotetaan panostuksia ihmisten hyvinvointiin, […]

Uutinen

7.5.2019 15:00

Sote-järjestöjen hallitusohjelmatavoitteissa investoidaan hyvinvointiin

Hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan, miten huomisen Suomi voi. Tähän keskusteluun osallistuu laajasti myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat. Sote-järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja ja kanavoivat kriittisiäkin ääniä lainsäädäntötyöhön. SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista […]

Artikkeli

Siirretään painopiste ongelmien ehkäisyyn​ ja terveyden edistämiseen

Tulosta fakta-arkki (pdf) – EDUSKUNTAVAALITEESIT – Sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteen tulee olla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä terveyserojen kaventamisessa. Raskaiden ja kalliiden korjaavien toimenpiteiden vähentäminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Oikeat veroratkaisut voivat edistää kansanterveyttä, tasata tuloeroja sekä tasapainottaa valtiontaloutta. Kirjaukset hallitusohjelmaan: Jatketaan tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä alkoholin veronkorotuksia ja otetaan käyttöön limuviinojen haittavero. Lisäys verotuloihin 400 […]