-
Köyhyys kasvaa arvioitua enemmän
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan. Leikkausten on arvioitu lisäävän köyhien ihmisten määrää merkittävästi. Esimerkiksi SOSTEn huhtikuussa julkaistun laskelman mukaan köyhyys kasvaa 64 600 henkilöllä vuosina 2023–2027. Kyseinen vaikutusarvio ja eräät muut arviot kuitenkin aliarvioivat sosiaaliturvaleikkausten köyhyysvaikutuksia. Ongelma koskee arvioita, joissa on käytetty vuoden 2022 tilastotietoja. Tuolloin Suomen työllisyystilanne oli historiallisella huipputasollaan…
-
Viikon puheenaihe
Avustusasioiden neuvottelukunnasta kiistellään. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten kannalta keskeinen avustusasioiden neuvottelukunta ja sen…
-
Kuukauden kysymys: Millainen on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous?
Julkisten hankintojen yhteydessä on vakiintuneesti puhuttu kokonaistaloudellisesta edullisuudesta. Sillä on perinteisesti tarkoitettu parasta hinnan ja laadun yhdistelmää. Käsite on ollut niin vakiintunut, että sitä käytetään puhekielessä edelleen sen perinteisessä merkityksessä, vaikka käsitteen sisältöä muutettiin vuoden 2014 hankintadirektiiveissä ja vuoden 2017 alussa voimaan tulleessa hankintalaissa. Tämä aiheuttaa edelleen joskus sekaannusta hankintaprosesseissa. Kokonaistaloudellinen edullisuus voi toteutua kolmella…
-
Kuukauden kysymys: Milloin yhdistyksen hallitusta on täydennettävä?
Yhdistyslain 35. §:n mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus ja hallituksella puheenjohtaja. Lain. 8 §:n mukaan yhdistyksen säännöissä on määrättävä yhdistyksen hallituksen jäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi. Yhdistyksen hallitus voi tulla vajaalukuiseksi eri syistä. Edellinen kuukauden kysymys koski hallituksen jäsenten eroamisia ja erottamisia. Näiden syiden lisäksi hallituksen jäsenen toimikausi voi jäädä kesken esimerkiksi…
-
Hallituksen kasvuriihi kuivui kokoon – päätöksillä suurimmat vaikutukset tulonjakoon
Petteri Orpon hallitus päätti 22.–23.4. järjestetyssä puoliväliriihessä julkisen talouden suunnasta tuleville vuosille. Riihestä povattiin etukäteen kasvuriihtä, mutta jälkikäteen tarkasteltuna tämä kehystys vaikuttaa ylioptimistiselta. Riihipäätöksillä ei tule todennäköisesti olemaan suuria kasvuvaikutuksia, mutta tulonjakoon päätökset tulevat vaikuttavat merkittävästi ja pysyvästi. Tarkastelen tässä kirjoituksessa puoliväliriihen kansantaloudellisesti mittavimpia päätöksiä. Esitän, että yhteisöveron alennus ei todennäköisesti lisää investointeja tai kasvua,…
-
UTAKin selvitys osoittaa, että hyvinvointitalouden ohjausmallia tarvitaan niin Suomessa kuin EU:nkin tasolla
Orpon hallitus sopeuttaa tällä hallituskaudella julkisia menoja. Tavoitteeksi on asetettu yhdeksän miljardin euron säästö hallituskauden loppuun mennessä. Laadimme Lauri Holapan ja Patrizio Lainàn kanssa Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? -nimisen selvityksen, jossa tutkimme, miten hallituksen sopeutus vaikuttaa Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT) ja julkiseen velkasuhteeseen vuosina 2025–2031. Tulostemme mukaan talouskasvu ja velkaantuminen olisivat huomattavasti paremmalla tolalla, jos…
-
Kuukauden kysymys: Miten yhdistyksen hallituksen jäsenyydestä erotaan ja miten erotetaan?
Yhdistyskentän arjessa tulee toistuvasti vastaan tilanteita, joissa yhdistysten hallitusten jäseniksi valitut henkilöt eivät syystä tai toisesta halua jatkaa tehtävässään. Valitettavan tavallisia ovat myös tilanteet, joissa hallituksiin valitut henkilöt kesken toimikautensa menettävät yhdistyksen jäsenistön, tai ensin yleensä muiden hallituksen jäsenten, luottamuksen. Näissä tilanteissa esiintyy joskus epätietoisuutta siitä, millä tavalla hallituksen jäsenyydestä eroaminen tapahtuu. Vaaditaanko eroamiseen esimerkiksi…
-
Kansantaloudella meni heikosti vuonna 2024 – entä hyvinvointitaloudella?
Suomen talous on kohdannut viime vuosina merkittäviä haasteita. Takkuava talouskehitys jatkui vuonna 2024, mikä näkyy Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Vaikka bruttokansantuote (BKT) elpyi loppuvuodesta suhteessa edellisvuoteen, työttömyyden kasvu, investointien heikkous ja kansainvälisen talouden epävarmuudet heikentävät talouden kokonaiskuvaa. Samaan aikaan sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytysten jatkuminen, työttömyysturvaan kohdistuvien leikkausten realisoituminen ja EU-maiden menosopeutukset voivat tehdä Suomen taloudesta entistä haavoittuvamman. Nykyisessä…
-
Kuukauden kysymys: Voinko valittaa STEA-avustuspäätöksistä?
Sosiaali- ja terveysministeriö teki 6.2.2025 päätöksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista eli STEA-avustuksista vuodelle 2025. Useimmilla järjestöillä valtionavustusten määrä laski viime vuodesta, koska osana valtiontalouden sopeutustoimia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista leikattiin noin 20 %. Leikkaukset ovat johtaneet yhdistyskentällä satojen työntekijöiden työsuhteiden päättymisiin ja lomautuksiin, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että tuhannet ihmiset jäävät tänä vuonna vaille sitä…
-
Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa
Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista. Palkattua henkilöstöä järjestöissä on noin 50 000. Pääosa järjestöistä on rekisteröityjä yhdistyksiä, mutta sote-järjestöihin voidaan lukea myös alan säätiöt ja Suomen Punainen Risti. Suomen Punainen Risti on valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu erillislakiin sekä vuoden…
