Skip to content

Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin

Kansalaisyhteiskunta
JärjestötKansalaisyhteiskunta

Oletko koskaan pohtinut osallisuutta omassa elämässäsi, tunnetko olevasi osallinen?

Osallisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään.

Johonkin kuulumisen tunteen löytää usein itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tällainen yhteisö voi löytyä vaikkapa työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta.

Osallisuutta kokeva ihminen pystyy vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuus lisää hyvinvointia ja syrjäytyminen on osallisuuden ulkopuolelle jäämistä.

Osallisuus on monitasoista osallistumista

Osallisuus voi toteutua ihmisten oikeutena tiedon saamiseen ja tuottamiseen tai esimerkiksi mukaan ottamisena oman elinympäristönsä liittyvään suunnitteluun. Vielä syvemmälle osallisuudessa mennään, kun ihmisellä on oikeus olla mukana tekemässä omaa elämää ja palveluja koskevia päätöksiä tai kun mahdollistetaan palvelujen ja muiden toimintojen kehittäminen ammattilaisten ja kansalaisten kesken.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola toteaa osallisuuden olevan liittymistä, suhteissa olemista, kuulumista ja yhteisyyttä. Osallisuus on yhteensopivuutta ja mukaan ottamista. Se on osallistumista ja siihen liittyen vaikuttamista ja demokratiaa. Se on myös kaiken edellä mainitun järjestämistä ja johtamista.

Omat vaikeudet haastavat osallisuuden

Vaikeuksien keskellä ihminen tarvitsee tukea, jotta hänen osallisuutensa ja kykynsä päätöksentekoon lisääntyy. Osallisuus vaatii kykyä olla aktiivinen toimija omassa elämässään. Erilaiset elämän varrella ilmaantuvat haasteet, kuten terveysongelmat, yksinäisyys, huoli läheisistä tai pienituloisuus, voivat kutistaa ihmisen elämää. Joskus voimavaroja ei jää muuhun kuin sinnittelemiseen päivästä toiseen.

Keskeisin osallisuuden edellytys on ihmisen kyky ja tila hyödyntää omia voimavarojaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveyden lukutaitoa, sosiaalista pääomaa, voimaantumista ja yhteisön voimavaroja, kuten yhteisöllisyyttä. Järjestöjen toiminnan avulla on mahdollista vahvistaa ihmisten omia kykyjä ja luoda mahdollisuuksia osallistua ja kokea osallisuutta.

Osallisuuden edellytyksiä voidaan parantaa

Ihmisen omien voimavarojen vahvistamisen ohella on tärkeää lisätä yhteiskunnassa erilaisia mahdollisuuksia osallisuuteen. Oikeus osallisuuteen on kirjattu useisiin eri lakeihin, kuten kunta- ja maakuntalakeihin sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä työelämään pääsyä ja helpottamalla siellä pysymistä, tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia niin kansalaistoiminnassa kuin palveluissa, huomioimalla erilaisten vähemmistöryhmien tarpeita ja varmistamalla turvallinen ja esteetön elinympäristö.

Osallisuutta edistetään parhaiten arjen ympäristöissä, siellä missä ihmiset luontevasti tapaavat toisiaan. Järjestöt tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja hyvin monenlaisille ihmisryhmille, myös vähemmistöille ja heikoimmassa asemassa oleville. Järjestöistä saa apua ja tukea ja järjestöjen kautta voi myös antaa sitä – tehdä oman panoksensa vapaaehtoisena ja vertaisena yhteisen hyvän eteen.

Osallistuvat ihmiset ovat toimivan ja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan ydin! Lue lisää osallisuudesta ja järjestöjen roolista osallisuuden lisäämisessä esimerkiksi Arja Jämsénin ja Anne Pyykkösen kirjasta Osallisuuden jäljillä (pdf).

Kommentit

  1. Ville Partanen sanoo:

    Linkki Jämsénin ja Pyykkösen kirjaan Osallisuuden jäljillä ei toimi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

14.4.2021 15:33

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTElle uusi hallitus

Sote-järjestöt SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n uusi hallitus on valittu. SOSTEn helmikuussa valittu valtuusto on ensimmäisessä kokouksessaan nimennyt SOSTElle uuden hallituksen toimintakaudelle 2021–2024. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta ja varapuheenjohtajaksi Ensi- ja turvakotienliiton pääsihteeri Riitta Särkelä. ”Sote-järjestöt ovat olleet rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Järjestöjä tarvitaan koronan jälkien siivoamisessa entistä kipeämmin niin, että kaikkien oikeudet […]

Uutinen

9.4.2021 09:00

SOSTEn kuntavaalipaneelissa puhutaan taloudesta, hyvinvoinnista ja järjestöistä

SOSTEtalk! Tehdäänkö seuraavalla valtuustokaudella talouden sopeuttamistoimia vai hyvinvointi-investointeja? Miten palvelujärjestelmämme toimii? Entä miten onnistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksen jälkeen? Miten puolueet turvaavat järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa? Tervetuloa seuraamaan SOSTEn kuntavaalipaneelia keskiviikkona 14.4.2021 klo 9.30–10.30. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan rakentamiseen tarvitaan kuntapäättäjiä, joille kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat sydämen asioita ja jotka katsovat päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle. SOSTEn […]

Uutinen

25.3.2021 11:55

SOSTEn Kiukas: Eurooppa ei voi seurata sivusta, kun Japani, Yhdysvallat ja Kiina tekevät massiivisia sosiaalisia investointeja

Hyvinvointitalous SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas peräänkuulutti Euroopalta rohkeutta ja aloitteellisuutta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yleisistunnossa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa. Istunnossa käsiteltiin Euroopan komission aloitetta ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta. ”Koronakriisin jälkeen sosiaaliset investoinnit ovat välttämättömiä. Nyt näemme rohkeutta ja aloitteellisuutta Atlantin toisella puolella, mutta arkuutta ja varovaisuutta Euroopassa. Myös EU:n on tartuttava elvytys- ja sopeutumiskehyksen mahdollisuuksiin ja tehtävä sosiaalisia […]