Skip to content

Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin

Kansalaisyhteiskunta
JärjestötKansalaisyhteiskunta

Oletko koskaan pohtinut osallisuutta omassa elämässäsi, tunnetko olevasi osallinen?

Osallisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään.

Johonkin kuulumisen tunteen löytää usein itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tällainen yhteisö voi löytyä vaikkapa työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta.

Osallisuutta kokeva ihminen pystyy vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuus lisää hyvinvointia ja syrjäytyminen on osallisuuden ulkopuolelle jäämistä.

Osallisuus on monitasoista osallistumista

Osallisuus voi toteutua ihmisten oikeutena tiedon saamiseen ja tuottamiseen tai esimerkiksi mukaan ottamisena oman elinympäristönsä liittyvään suunnitteluun. Vielä syvemmälle osallisuudessa mennään, kun ihmisellä on oikeus olla mukana tekemässä omaa elämää ja palveluja koskevia päätöksiä tai kun mahdollistetaan palvelujen ja muiden toimintojen kehittäminen ammattilaisten ja kansalaisten kesken.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola toteaa osallisuuden olevan liittymistä, suhteissa olemista, kuulumista ja yhteisyyttä. Osallisuus on yhteensopivuutta ja mukaan ottamista. Se on osallistumista ja siihen liittyen vaikuttamista ja demokratiaa. Se on myös kaiken edellä mainitun järjestämistä ja johtamista.

Omat vaikeudet haastavat osallisuuden

Vaikeuksien keskellä ihminen tarvitsee tukea, jotta hänen osallisuutensa ja kykynsä päätöksentekoon lisääntyy. Osallisuus vaatii kykyä olla aktiivinen toimija omassa elämässään. Erilaiset elämän varrella ilmaantuvat haasteet, kuten terveysongelmat, yksinäisyys, huoli läheisistä tai pienituloisuus, voivat kutistaa ihmisen elämää. Joskus voimavaroja ei jää muuhun kuin sinnittelemiseen päivästä toiseen.

Keskeisin osallisuuden edellytys on ihmisen kyky ja tila hyödyntää omia voimavarojaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveyden lukutaitoa, sosiaalista pääomaa, voimaantumista ja yhteisön voimavaroja, kuten yhteisöllisyyttä. Järjestöjen toiminnan avulla on mahdollista vahvistaa ihmisten omia kykyjä ja luoda mahdollisuuksia osallistua ja kokea osallisuutta.

Osallisuuden edellytyksiä voidaan parantaa

Ihmisen omien voimavarojen vahvistamisen ohella on tärkeää lisätä yhteiskunnassa erilaisia mahdollisuuksia osallisuuteen. Oikeus osallisuuteen on kirjattu useisiin eri lakeihin, kuten kunta- ja maakuntalakeihin sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä työelämään pääsyä ja helpottamalla siellä pysymistä, tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia niin kansalaistoiminnassa kuin palveluissa, huomioimalla erilaisten vähemmistöryhmien tarpeita ja varmistamalla turvallinen ja esteetön elinympäristö.

Osallisuutta edistetään parhaiten arjen ympäristöissä, siellä missä ihmiset luontevasti tapaavat toisiaan. Järjestöt tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja hyvin monenlaisille ihmisryhmille, myös vähemmistöille ja heikoimmassa asemassa oleville. Järjestöistä saa apua ja tukea ja järjestöjen kautta voi myös antaa sitä – tehdä oman panoksensa vapaaehtoisena ja vertaisena yhteisen hyvän eteen.

Osallistuvat ihmiset ovat toimivan ja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan ydin! Lue lisää osallisuudesta ja järjestöjen roolista osallisuuden lisäämisessä esimerkiksi Arja Jämsénin ja Anne Pyykkösen kirjasta Osallisuuden jäljillä (pdf).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Sosiaalibaro Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Sosiaalibaro Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Kansalaisyhteiskunta Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]