Skip to content

Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin

Kansalaisyhteiskunta
OsallisuusJärjestötKansalaisyhteiskunta

Oletko koskaan pohtinut osallisuutta omassa elämässäsi, tunnetko olevasi osallinen?

Osallisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään.

Johonkin kuulumisen tunteen löytää usein itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tällainen yhteisö voi löytyä vaikkapa työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta.

Osallisuutta kokeva ihminen pystyy vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuus lisää hyvinvointia ja syrjäytyminen on osallisuuden ulkopuolelle jäämistä.

Osallisuus on monitasoista osallistumista

Osallisuus voi toteutua ihmisten oikeutena tiedon saamiseen ja tuottamiseen tai esimerkiksi mukaan ottamisena oman elinympäristönsä liittyvään suunnitteluun. Vielä syvemmälle osallisuudessa mennään, kun ihmisellä on oikeus olla mukana tekemässä omaa elämää ja palveluja koskevia päätöksiä tai kun mahdollistetaan palvelujen ja muiden toimintojen kehittäminen ammattilaisten ja kansalaisten kesken.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola toteaa osallisuuden olevan liittymistä, suhteissa olemista, kuulumista ja yhteisyyttä. Osallisuus on yhteensopivuutta ja mukaan ottamista. Se on osallistumista ja siihen liittyen vaikuttamista ja demokratiaa. Se on myös kaiken edellä mainitun järjestämistä ja johtamista.

Omat vaikeudet haastavat osallisuuden

Vaikeuksien keskellä ihminen tarvitsee tukea, jotta hänen osallisuutensa ja kykynsä päätöksentekoon lisääntyy. Osallisuus vaatii kykyä olla aktiivinen toimija omassa elämässään. Erilaiset elämän varrella ilmaantuvat haasteet, kuten terveysongelmat, yksinäisyys, huoli läheisistä tai pienituloisuus, voivat kutistaa ihmisen elämää. Joskus voimavaroja ei jää muuhun kuin sinnittelemiseen päivästä toiseen.

Keskeisin osallisuuden edellytys on ihmisen kyky ja tila hyödyntää omia voimavarojaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveyden lukutaitoa, sosiaalista pääomaa, voimaantumista ja yhteisön voimavaroja, kuten yhteisöllisyyttä. Järjestöjen toiminnan avulla on mahdollista vahvistaa ihmisten omia kykyjä ja luoda mahdollisuuksia osallistua ja kokea osallisuutta.

Osallisuuden edellytyksiä voidaan parantaa

Ihmisen omien voimavarojen vahvistamisen ohella on tärkeää lisätä yhteiskunnassa erilaisia mahdollisuuksia osallisuuteen. Oikeus osallisuuteen on kirjattu useisiin eri lakeihin, kuten kunta- ja maakuntalakeihin sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä työelämään pääsyä ja helpottamalla siellä pysymistä, tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia niin kansalaistoiminnassa kuin palveluissa, huomioimalla erilaisten vähemmistöryhmien tarpeita ja varmistamalla turvallinen ja esteetön elinympäristö.

Osallisuutta edistetään parhaiten arjen ympäristöissä, siellä missä ihmiset luontevasti tapaavat toisiaan. Järjestöt tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja hyvin monenlaisille ihmisryhmille, myös vähemmistöille ja heikoimmassa asemassa oleville. Järjestöistä saa apua ja tukea ja järjestöjen kautta voi myös antaa sitä – tehdä oman panoksensa vapaaehtoisena ja vertaisena yhteisen hyvän eteen.

Osallistuvat ihmiset ovat toimivan ja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan ydin! Lue lisää osallisuudesta ja järjestöjen roolista osallisuuden lisäämisessä esimerkiksi Arja Jämsénin ja Anne Pyykkösen kirjasta Osallisuuden jäljillä (pdf).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

26.11.2019 11:06

Suomalaisten järjestöjen luottamustehtävät lisääntyneet kansainvälisissä verkostoissa

SOSTE kartoitti lokakuussa jäseniensä kansainvälistä toimintaa webropol -kyselyllä. Kysely toteutettiin edellisen kerran syksyllä 2016. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa jäsenien kansainvälisen toiminnan luonnetta, sisältöjä, volyymiä, hanketoimintaa ja luottamustoimia kansainvälisissä järjestöissä. Pyysimme jäseniä myös kertomaan, saavatko ne tarpeeksi tietoa SOSTEn kansainvälisestä toiminnasta ja millaista kansainvälistä toimintaa meiltä toivotaan. Kyselyyn vastasi 43 prosenttia jäsenistä, mikä on erittäin hyvä […]

Uutinen

19.11.2019 11:30

Yhdistyksen kokouskutsujen toimittaminen Postin lakon aikana

Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen säännöissä on mainittava miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle. Kokouskutsu voidaan toimittaa esimerkiksi yhdistyksen kotisivulla, lehti-ilmoituksin, postitse tai sähköpostitse. Kokouskutsun tulee tavoittaa yhdistyksen jäsenet myös postin lakon aikana. Yhdistyksen on siten suositeltavaa lakon aikana käyttää postin rinnalla myös muita keinoja kokouskutsujen toimittamiseen. Kutsuvaatimusten sivuuttaminen aiheuttaa […]

Uutinen

12.11.2019 10:36

Järjestöjen kunta-avustukset vaarassa kuntien talousahdingon vuoksi

Hälyttävät uutiset eri puolilta Suomea kertovat, että järjestöavustukset ovat vaarassa, kun kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan kääntämään kaikki kivet säästöjen löytämiseksi. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kertoi lopettavansa ensi vuonna ei-lakisääteisten toimintojen joukossa myös järjestöavustukset. Toimet liittyvät kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmaan 2019–2023. Samansuuntaisia uutisia kuuluu muualtakin Suomesta. ”Samaan aikaan kun kuntien peruspalvelut odottavat vahvistamistoimia, kuntien pitäisi menestyä […]

Osallisuus

Artikkeli

Järjestöt ovat osallisuuden selkänoja

Vuonna 1919 Suomen tasavallan ensimmäisten lakien joukossa tuli voimaan yhdistyslaki. Vapaus yhdistyä ja toimia yhteisen asian puolesta on kansalaisten perusoikeus. Tällä hetkellä yhdistysrekisterissä on yli 100 000 yhdistystä ja yhdistystoimintaa löytyy kaikilta yhteiskunnan aloilta ja jokaiseen elämän vaiheeseen. Oikeuttaan liittyä yhdistykseen ja osallistua tätä kautta yhteiskuntaan käyttää noin 75 prosenttia suomalaisista. Monen taskussa on useampikin […]